Opiskelijavalinnan hakukeskustelu

Yhä useammat yliopistomme maisteriohjelmat ovat ottaneet haastattelun osaksi valintamenettelyä. TRANSMED-ohjelman Tiina Immonen oli Helsingin yliopiston edelläkävijä, joka ensimmäisenä uskaltautui tälle alueelle. Jos sinut kutsutaan haastatteluun Helsingin yliopistoon, olet jo ylittänyt suurimman esteen, eli hakemuksesi arvioinnin. Päästäksesi sisään sinun on varmistettava, ettet mokaa haastattelua. Sinun ei tarvitse loistaa, mutta sinun on vastattava odotuksiin. Syynä on se, että haastatteluja on tunnetusti vaikea arvioida, ja siksi monet ohjelmat käyttävät niitä ensisijaisesti varoitusmerkkien seulomiseen.

Varoitusmerkit

Mitä tarkoitan ”varoitusmerkeillä”? Varoitusmerkit ovat ehdottomasti hyväksymättömiä asioita. Tyypillisesti hyväksymättömiksi katsotaan esimerkiksi tieteen peruskäsitteiden ymmärtämättömyys, suuruudenhulluus ja täydellinen kyvyttömyys vastata esitettyyn kysymykseen. Tietyissä koulutusohjelmissa voi olla myös tarkemmin määriteltyjä varoitusmerkkejä. Jos haet tietotekniikan koulutusohjelmaan, jossa vaaditaan ohjelmoinnin perustietoja, en antaisi sinun päästä helpolla, jos et tiedä eroa while-silmukan ja for-silmukan välillä. Tai jos haet biotieteiden koulutusohjelmaan, sinun pitäisi tuntea molekyylibiologian keskeinen dogma (eli se, että DNA replikoituu ja informaatio kulkee DNA:sta RNA:han ja sieltä proteiiniin). Joskus, jos kirjallinen hakemuksesi on hyväksynnän ja hylkäyksen rajalla, loistava haastattelu voi viedä sinut rajan yli! En ole suuri haastattelujen ystävä, koska niissä mitataan harvoin tieteellistä kykyä, vaan viestintätaitoja. Älä ymmärrä minua väärin: viestintä on erittäin arvokas taito tieteessä, mutta se ei riitä yksinään.

Mitä haastattelussa tapahtuu?

Koska haastattelut ovat strukturoituja, kaikille hakijoille esitetään samat kysymykset*. Jos sinua on pyydetty esittelemään tieteellinen artikkeli (ennalta valittu tai itse valitsemasi), sinun on oltava valmis vastaamaan esitykseesi liittyviin kysymyksiin. Tässä ovat suositukseni haastatteluun:

1. (Jos mahdollista), valitse esittelemäsi julkaisu huolellisesti! Jos olet työskennellyt jonkin projektin parissa opintojesi aikana (opinnäytetyö, työharjoittelu), on hyvä idea valita aiheeseen läheisesti liittyvä julkaisu. Se voi olla julkaisu, johon olet itse osallistunut. Loppujen lopuksi tiedät enemmän omista tekemisistäsi kuin jonkun muun tekemisistä.
2. Ihannetapauksessa haastattelu on keskusteluluonteinen. Jos vastauksesi kuulostavat ennalta kirjoitetuilta ja harjoitelluilta, se ei tee hyvää vaikutusta. Älä puhu liian nopeasti, äläkä puhu liikaa. Rajat ovat hämärät, mutta kyse on sisällön laadusta, ei määrästä.
3. Noudata sinulle annettuja sääntöjä: aikaa, diojen määrää ja julkaisutyyppiä (alkuperäisartikkeli vai katsausartikkeli). Varmista, että sinulla on linkki alkuperäiseen artikkeliin. Suosittelen myös valitsemaan vakiintuneen ja arvostetun lehden sekä avoimen julkaisun (Open Access) jonkin tuntemattoman julkaisukanavan sijaan.
4. Vältä liikaa tekstiä, vaan esitä tehdyt toimenpiteet graafisesti. Jotkut lehdet helpottavat tätä vaatimalla kirjoittajilta graafisen tiivistelmän, joka voi olla hyvä lähtökohta dialle.
5. Hyvät kuulokkeet ja vakaa internetyhteys auttavat. Emme rankaise ketään rajoituksista, joita et voi kiertää. Tietojesi ja intohimosi arvostaminen on paljon helpompaa, jos pystymme ymmärtämään, mitä sanot. Yritä siis saada äänikanavan laatu mahdollisimman hyväksi.

*Kaikki kysymykset ovat samat kaikille hakijoille, mutta poikkeuksia voi olla: Haastattelija saattaa kysyä sinulta jotain, joka liittyy nimenomaan motivaatiokirjeeseesi. Jos olet puhunut liikaa, saatamme joutua jättämään kysymyksiä väliin, koska jokaiselle haastattelulle on varattu enimmäisaika.