Vihdoin kolmas pistos

Hurraa, sain vihdoinkin kolmannen annoksen! Ihan sama mitä saan; BioNTech, Moderna, AstraZeneca: kaikki käy! Lopuksi sain BioNTech/Pfizer mRNA-rokotteen.UPDATE (23.01.2022):Sain palautetta tähän lyhyeen blogikirjoitukseeni. En oikeastaan enää pohdiskele rokotusta kovinkaan paljon. Minusta tilanne näyttää hyvin selvältä näytöön perustuvasta lääketieteellisestä näkökulmasta. Kuitenkin, tässä ovat vastaukseni joihinkin saamiini kysymyksiin ja väitteisiin.

1. **En usko mRNA-rokotteen >90%:sen tehoon.**BioNTechin/Pfizerin mRNA-rokotteen >90%:n teho kolmosvaiheen tutkimuksissa ei tarkoita sitä, että FDA:n hyväksynnän jälkeen saavutetaan yhtä korkea teho tosielämässä. On monia syitä siihen, miksi todellinen teho on todennäköisesti pienempi. Suurin tekijä on ehkä se, että kliinisiin tutkimuksiin osallistuneet koehenkilöt EIVÄT edusta tasaisesti koko väestöä. Itse asiassa koehenkilöiden homogeenisuus on haluttu ominaisuus sellaisessa tutkimuksessa, koska se helpottaa ja nopeutta tulosten tulkintaa huomattavasti. Tämä ei kuitenkaan ole hyvä argumentti rokotuksia vastaan. Mikään rokotus ei ole 100-prosenttisen tehokas. Jos käytetään sen järkevästi, jopa rokotuksilla, joiden teho on vain 50 prosenttia, voi olla suuri merkitys. On kuitenkin tärkeää, että rokotetut henkilöt ovat tietoisia alhaisesta suojatasosta ja käyttäytyvät sen mukaisesti. Muuten tunne siitä, että on suojattu, voi lisätä riskikäyttäytymisen ja näin voi paradoksaalisesti saa aikaan enemmän haitta kuin hyötyä.

2. Miksi nykyinen mRNA-rokote suojaisi Omicron-muunnokselta? mRNA-rokote on kehitetty alkuperäisen Wuhan-Hu-1-kannan pohjalta, ja Omicron on täysin erilainen! On totta, että Omicronissa on 33 aminohappomuutosta piikkiproteiinissa verrattuna villityyppiseen Wuhan-Hu-1-kantaan. Delta-muunnoksessa on vain 8 aminohappomuutosta. Kun otetaan huomioon, että koko piikkiproteiini on 1273 aminohappoa pitkä (Wuhan-Hu-1), nämä proteiinit ovat silti hyvin samankaltaisia ja niiden rakenne on suurelta osin sama, mutta ei täysin identtinen*. Siksi mRNA-rokotetta vastaan muodostuneet vasta-aineet tunnistavat edelleen Omicronin piikkiproteiinin, mutta vähemmän tehokkaasti kuin ne tunnistaisivat alkuperäisen Wuhan-Hu-1-kannan piikkiproteiinin (niiden affiniteetti on heikompi). Alhaisempaa affiniteettia voidaan kuitenkin – tiettyyn rajaan asti – kompensoida lisäämällä vasta-aineen määrää (pitoisuutta), ja juuri tätä kolmas rokotusannos tekee. Asiaan liittyy kuitenkin toinenkin näkökulma: se, että vasta-ainevasteen tehostaminen saattaa johtaa siirtymiseen IgG-dominoidusta vasteesta joidenkin IgA-vasta-aineiden tuotantoon. On epäselvää, ovatko kaikki nämä vasta-aineet de novo -vasteita vai johtuuko osa antigeenikokemusta omaavien solujen luokkavaihdosta (IgG:stä IgA:han). Teoriassa tällainen vaihto olisi mahdollista sekä IgGa1:n että IgGa2:n osalta, koska tarvittavat DNA-sekvenssit ovat edelleen käytettävissä alavirtaan jopa alkuperäisen luokkavaihdon jälkeen.

IgG1:stä ja IgG3:sta luokkavaihto olisi mahdollista sekä IgA1:een että IgA2:een; IgG2:sta ja IgG4:stä luokkavaihto olisi mahdollista vain IgA2:een. Joka tapauksessa, vaikka ne eivät olekaan hallitsevia, on olemassa myös IgM-plasmasoluja ja IgM-muistisoluja, jotka voisivat teoriassa käydä läpi luokkavaihdon. Sama pätee hypermutaatioon. Vaikka nämä solut kykenevät hypermutaatioon, ne eivät useimmiten hypermutaatioi (tai ainakaan kovin paljon). Sen sijaan ne säilyttävät alhaisemman affiniteetin ja siten laajemman reaktiivisuuden, mikä johtaa erityiseen kykyyn selviytyä patogeenien muunnoksista, jotka saattavat taas indusoida niitä käymään läpi lisäkypsymistä germinaalikeskusten kautta. Minulla ei ole aavistustakaan, mikä näistä skenaarioista toteutuu SARS-CoV-2-tartunnan saaneilla ihmisillä, joille on annettu kolme annosta mRNA-rokotetta. Oletan, ettei kukaan oikeasti tiedä, mutta juuri immuunivasteen epätarkkuus tekee siitä joustavan kaikenlaisten haasteiden edessä. Luotan siihen, että immuunijärjestelmäni on riittävän epätarkka ja älykäs reagoimaan kolmanteen rokoteannokseen erilaisilla heuristisilla strategioilla, joiden on evoluution historiassa osoitettu toimivan useimmiten.

• Lisäksi Delta-variantissa on yksi kahden aminohapon deleetio verrattuna Wuhan-Hu-1-varianttiin, ja Omicron-variantissa on yksi kahden aminohapon deleetio, yksi kolmen aminohapon deleetio ja yksi kahden aminohapon insertointi.