Ei merkittävää harppausta kohti autotonta kaupunkia

Last modified on 24. heinäkuuta 2026 • 2 min read • 361 words
Suomen pääkaupunkiseudun joukkoliikenneyhtiö (HSL) on siirtynyt uuteen lippujärjestelmään.
Ei merkittävää harppausta kohti autotonta kaupunkia
Kuva Michael Jeltsch
Suomen pääkaupunkiseudun joukkoliikenneyhtiö  (HSL) on siirtynyt käyttämään uutta hinnoittelujärjestelmää  . Aiemmin järjestelmä perustui kaupungin rajoihin. Tämä oli epäoikeudenmukaista: yhden kilometrin matka saattoi maksaa yli 4 euroa, jos se sattui ylittämään kaupungin rajan, kun taas 20 kilometrin matka (esim. Lauttasaaresta Vuosaarelle) saattoi maksaa vain 2,2 euroa. Nyt pääkaupunkiseutu on jaettu samankeskisiin vyöhykkeisiin Helsingin keskustan ympärille, ja hinta määräytyy sen mukaan, mihin ja kuinka moniin vyöhykkeisiin matkan aikana astutaan. Matkat maksetaan sähköisellä matkakortilla, johon voi ladata joko ”aikaa” (viikko-, kuukausi- tai kausilippu) tai ”arvoa” (yksittäisten matkojen maksamiseen).Useimmille hieman halvempaa, mutta ei kaikilleLupauksena oli, että järjestelmä ei tule kalliimmaksi, mutta tämä ei selvästikään päde kaikkiin. Niille, jotka käyttävät kertalippuja, hinnankorotus on huomattava. Kertalipun hinta AB-vyöhykkeellä nousi 2,2 eurosta 2,8 euroon, mikä on yli 27 prosenttia. Toisaalta lippu on nyt voimassa 80 minuuttia (aiemman 60 minuutin sijaan), ja alue, jolla uudella lipulla voi matkustaa, on laajentunut (lähinnä länteen kohti Espoota). Nämä lisäparannukset koskevat kuitenkin vain rajallista määrää asiakkaita, sillä valtaosa matkoista kestää alle 60 minuuttia ja pysyy AB-vyöhykkeen Helsingin alueella. Lisäksi pelkästään raitiovaunulla käytettävät kertaliput on poistettu käytöstä. Nämä raitiovaunuliput olivat huomattavasti halvempia kuin tavalliset liput, joilla voi matkustaa millä tahansa joukkoliikennevälineellä. Suomalaisessa lehdistössä on useita artikkeleita lippu-uudistuksen häviäjistä, esimerkiksi Talouselämässä: https://www.talouselama.fi/uutiset/hsln-lippu-uudistuksen-haviajat-ratikkamatkustajat-kolmannen-vyohykkeen-kautta-kulkevat-ja-vain-helsingissa-matkustavat/703ca51a-c6b8-3b71-9804-9f35ad89eeaa  . LupauksetOmat joukkoliikennemenoni ovat nousseet jyrkästi (noin 25 %), koska olen käyttänyt pääasiassa kertalippuja AB-vyöhykkeen Helsingin osassa. Tämä ei olisi suuri ongelma, jos HSL olisi pitänyt lupauksensa tarjota huomattavaa alennusta käyttäjille, jotka pitävät automaattisesti uusittavan kausilipun voimassa vähintään vuoden ajan. En kuitenkaan löydä tätä lupausta enää edes HSL:n verkkosivuilta. Kun kysyin asiasta HSL:n asiakaspalvelusta, minulle kerrottiin, että tällaisen alennuksen käyttöönottoa valmistellaan, mutta sen valmistumisajankohtaa ei voida vielä ilmoittaa. Tämä muistutti minua edellisestä hinnoittelujärjestelmän päivityksestä, jolloin HSL lupasi ottaa käyttöön lisälipun Helsingissä voimassa olevien kuukausilippujen haltijoille, jotta he voisivat laajentaa matkustusaluettaan ilman tarvetta ostaa täyshintaista lippua koko Suur-Helsingin alueelle (”seutulippu”).Ei harppaus kohti autotonta kaupunkiaVaikka lippujärjestelmän uudistus onkin kokonaisuudessaan ehkä pieni askel oikeaan suuntaan, se on kaukana houkuttelevasta tarjouksesta, joka saisi autoilijat siirtymään joukkoliikenteen käyttäjiksi. Tarvitaan paljon enemmän rohkeutta ja isompia askelia, jos Helsinki haluaa vakavasti tehdä yksityisauton omistamisesta turhaa vuoteen 2025 mennessä  . C-vyöhykkeellä asuville lapsiperheille auto on taloudellisestikin edelleen liian kilpailukykyinen vaihtoehto joukkoliikenteeseen verrattuna (ABC-lippu kahdelle aikuiselle ja kahdelle lapselle vuodeksi: ~3500 €).