Englanti vai suomi?

Opetan kandidaatti-, maisteri- ja väitöskirjatutkijoita Helsingin yliopistossa  . Vaikka lähes kaikki biotieteiden maisteri- ja väitöskirjatyöt kirjoitetaan englanniksi, keskustelen famaseutti- ja LuK-vaiheen opiskelijoiden kanssa usein siitä, pitäisikö opinnäytetyö kirjoittaa suomeksi vai englanniksi. Tulen toimeen sekä suomen että englannin kielellä, mutta päätöstä tehdessä kannattaa ottaa huomioon muutama seikka:

Hyviä syitä kirjoittaa kandidaatintutkielma englanniksi

1. Olet kiinnostunut “tieteestä” ja suunnittelet suuntautuvasi urallasi tutkimukseen (tutkijaksi lääkeyhtiöön, biotekniikka-alan startup-yritykseen tai akateemiselle uralle). Siinä tapauksessa et tee itsellesi palvelusta kirjoittamalla suomeksi. Lähes kaikki (99,9 %) merkittävä ensisijainen kirjallisuus on englanniksi. Jos vähänkään harkitset työskentelyä ulkomailla, tämä englannin kielen harjoitus toimii valmistautumisena. Mutta vaikka työskentelisit laboratoriossa Suomessa, saatat helposti päätyä ensisijaisesti englanninkieliseen ympäristöön. Kerran laboratoriossamme oli saksalaisten enemmistö, mutta jopa saksalaiset puhuivat mieluummin englantia suurimman osan ajasta…
2. Ohjaajasi suosii englantia (tai ei osaa suomea). Tämä on merkittävä tekijä. Mutta ongelmia voi ilmetä silloinkin, kun ohjaaja osaa lukea suomenkielistä tekstiä. Monet erinomaiset suomalaiset tutkijat eivät halua lukea suomenkielistä tieteellistä tekstiä, koska he lukevat pääasiassa englanninkielistä tekstiä eivätkä siksi ole tottuneet tieteelliseen suomen kieleen. Jotkut heistä ovat avoimesti sanoneet, etteivät itse pystyisi tuottamaan hyvää tieteellistä tekstiä suomeksi. Omassa tilanteessani tämä tarkoittaa sitä, että ymmärrän kyllä suomenkielisen tekstisi ja voin antaa sinulle palautetta tieteellisestä (sisällöllisestä) näkökulmasta. En kuitenkaan pysty arvioimaan, onko tekstisi “hyvää tieteellistä suomea”. Tällaiset erot voivat johtaa pettymyksiin, jos ohjaajallesi kelpaa kielellisesti heikompikin teksti sisällön ollessa kunnossa, kun taas kuka tahansa äidinkielenään suomea puhuva huomaisi kielen olevan riittämätöntä tieteelliseen tekstiin.
3. Tekstin aihe on tietysti tärkeä tekijä. Jotkut tutkimusaiheet soveltuvat luonnostaan paremmin kirjoitettavaksi englanniksi tai suomeksi. Esimerkki aiheesta, joka mielestäni voisi hyvinkin toimia suomeksi, on “Suomalaisten lääkärien määräyskäytännöt biosimilaarien oletusarvoisen vaihtokelpoisuuden käyttöönoton jälkeen”. Sen sijaan aihe, kuten “Polyolit ja sydän- ja verisuonitaudit – kliininen näyttö ja mahdolliset mekanismit”, saattaa olla helpompi kirjoittaa englanniksi, koska lähes kaikki lähdemateriaali on englanniksi. Tosin tälläkin aiheella on suomalainen ulottuvuus – erityisesti se, että sokerialkoholi ksylitolin vaikutusta hampaiden reikiintymiseen tutkittiin tieteellisesti ensimmäisenä Suomessa  ja ksylitolia tuotettiin ensimmäisenä teollisesti suomalaisen Suomen Sokeri Oy:n toimesta.
4. Minkä yleisön haluat tavoittaa? Muista, että opinnäytetyösi on oletusarvoisesti julkinen asiakirja. Kirjoittamalla suomeksi pienennät mahdollisten lukijoiden määrää yli tuhatkertaisesti. Miksi tällä on väliä? Meillä on ollut kandidaattiopiskelijoita, jotka ovat kirjoittaneet erinomaisia töitä, jotka ansaitsisivat mielestäni laajemman yleisön. Itse asiassa olemme alkaneet työstää yhtä niistä katsausartikkeliksi. Olen varma, että kyseinen artikkeli julkaistaan vielä jonakin päivänä, mutta kaikkien suuren työtaakan vuoksi (kandidaatintutkielman jälkeen = ennen pro gradu -tutkielmaa) tämä prosessi etenee tällä hetkellä hitaasti.

Hyviä syitä kirjoittaa kandidaatintutkielma suomeksi

Aluksi halusin pitää tämän osion lyhyenä ja kirjoittaa “Ei ole”! Se olisi kuitenkin liian yksinkertaista.

1. Se on suositeltu oletusvaihtoehto Helsingin yliopistossa (ruotsin kielen ohella).
2. Ohjaajasi suosii suomea. Se on painava peruste.
3. Englannin kielen taitosi ei ole kovin hyvä. Vaikka olen kuullut tämän argumentin usein, se on menettänyt merkitystään vuosien varrella. Käännöstyökalujen  ja kieliopin tarkistustyökalujen  (jotka kaikki kuvailevat itseään nykyään “tekoälypohjaisiksi”) ansiosta riittävän hyvin kirjoitetun tekstin tuottaminen on helpompaa kuin koskaan. Sinun on silti kirjoitettava loogista ja johdonmukaista tekstiä, sillä nämä työkalut eivät tee ihmeitä (muista: roskaa sisään → roskaa ulos). Mutta vieraasta kielestä itsestään ei ole enää esteeksi.
4. Tiedät varmasti työskenteleväsi loppuelämäsi asiakaslähtöisessä tehtävässä Suomessa, paikassa, jossa enemmistökieli on edelleen suomi. On hyvä huomioida, että tällä hetkellä noin 25 prosentilla pääkaupunkiseudun asukkaista on niin sanottu “ulkomaalaistausta”. Kannattaa myös huomioida, että jos suuntaus jatkuu, suomi ei enää ole enemmistökieli Suomessa jossain vaiheessa tämän vuosisadan jälkipuoliskolla.
5. Kirjallisen englannin kielen hallintasi on erinomaista, eikä sinun tarvitse harjoitella sitä. Sen sijaan haluat harjoitella suomen kieltäsi. Käytin samankaltaista perustetta vakuuttaakseni itseni osallistumaan tieteellisen artikkelin kirjoittamiseen suomeksi: https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2020/16/duo15739  .