2019 on Michael’s Domain

ISK 2019

Thu, 10 Oct 2019 00:00:00 +0000

Kallikreiineja ja kallikreiiniin liittyviä peptidaaseja käsittelevä kansainvälinen symposiumi (ISK) järjestettiin 25.–27. syyskuuta Prahassa. Vaikka en ole kallikreiinialan tutkija, opin siellä paljon. En esimerkiksi tiennyt, että KLK4 voi aktivoida plasminogeenia (tämä seikka saattaa selittää joitakin aikaisempia, epäjohdonmukaisia tuloksiamme, joissa KLK4 näytti toisinaan aktivoivan VEGF-C:tä heikosti soluviljelyssä). Ei ole yllättävää, että monet osallistujat olivat kiinnostuneita havainnoistamme, joiden mukaan KLK3/PSA voi aktivoida kasvutekijöitä VEGF-C ja VEGF-D, jotka molemmat liittyvät syövän etenemiseen, erityisesti etäpesäkkeiden muodostumiseen. He vahvistivat, että KLK3/PSA-mutaatioiden vaikutuksesta ihmisen hedelmällisyyteen ei ole tehty kovin paljon tutkimusta, mutta olen varma, että joku tulee tutkimaan asiaa. Vaikka puheen pitämistä pidetään arvokkaampana kuin posteriesitystä, minun on harkittava asiaa uudelleen ja ehkä esitän ensi kerralla posterin. Mitä mieluiten tekisin: puhuisin JA esittelisin posterin. Miksi niin harvat konferenssit tarjoavat tämän mahdollisuuden? Kuinka syvälle aiheeseen voi sukeltaa, jos lavalla on aikaa vain 15 minuuttia? Onko konferenssiosallistujien keskittymiskyky todella heikentynyt viime vuosikymmeninä Facebookin, YouTuben ja Instagramin vuoksi? Ehkä: https://www.telegraph.co.uk/science/2016/03/12/humans-have-shorter-attention-span-than-goldfish-thanks-to-smart/The konferenssin ilmapiiri oli todella ystävällinen ja yhteistyöhaluinen, ehkä myös suhteellisen pienen osallistujamäärän ansiosta. Jos meidän todella pitäisi laajentaa tutkimustamme KLK-alalle, minulla on monia asiantuntijoita, joilta voin pyytää apua. Tapasin myös joitakin Prahan Kaarlen yliopiston tutkijoita, jotka tekevät imusuonitutkimusta, ja näyttää siltä, että voimme auttaa toisiamme omien kokeellisten mahdollisuuksiemme puitteissa. Kaiken kaikkiaan matka oli erittäin onnistunut. Poikkeuksena oli Lufthansan paluulento, joka saapui Frankfurtin kautta niin myöhään, etten ehtinyt tehdä siellä ostoksia paluumatkalla kuten olin alun perin suunnitellut (monet kaupat Saksassa sulkevat ovensa klo 17).

Lymfologinen (perus)tutkimus: miten se toimii?

Wed, 29 May 2019 00:00:00 +0000

Esitelmä Saksan lymfologian seuran 43. vuosikongressissa

PD Dr. Michael Jeltsch Helsingin yliopisto & Wihuri-tutkimuslaitos Haartmaninkatu 8 FIN-00290 Helsinki, Suomi michael@jeltsch.org

Suomen sosiaalidemokraattien niukka voitto äärioikeistolaisista Perussuomalaisista

Mon, 15 Apr 2019 00:00:00 +0000

Eiliset parlamenttivaalit Suomessa olivat dramaattisempia kuin aikoihin. Monet äänestäjät jännittivät aamuyöhön asti, sillä hetken aikaa näytti siltä, että äärioikeistolainen Perussuomalaiset-puolue muodostaisi Suomen eduskunnan suurimman ryhmän ja saisi siten perinteisesti etusijan hallitusneuvotteluissa. Sosiaalidemokraattien lopullinen etumatka Perussuomalaisiin oli vain 0,2 %, eli hiuksenhieno. Vaikka sosiaalidemokraatit muodostavat ensimmäistä kertaa vuoden 1999 jälkeen jälleen suurimman ryhmän, ilo on hillittyä. Koska yksikään puolue ei saavuttanut yli 20 prosenttia äänistä, hallituksen muodostaminen tulee olemaan vaikeaa. Kaikki demokraattiset puolueet olivat jo ennen vaaleja sulkeneet pois mahdollisuuden koalitioon Perussuomalaisten kanssa. Joidenkin toivoma äärioikeistolaisten Perussuomalaisten heikkeneminen puolueen hajoamisen seurauksena alle kaksi vuotta sitten ei toteutunut, mikä tekee Perussuomalaisten vaalimenestyksestä sitäkin huolestuttavamman. Suomalainen strategia, jonka tarkoituksena oli heikentää äärioikeistopuolueiden vetovoimaa ottamalla ne nimenomaisesti mukaan politiikkaan, on siten todennäköisesti osoittautunut virheeksi. Perusfinnien kaksi keskeistä kantaa olivat tiukennettu maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka sekä ehkä kaikkien puolueiden vähiten painottama asia: ympäristönsuojelu ja erityisesti ilmastonmuutoksen torjunta. Molemmissa kysymyksissä Perusfinnit eroavat perustavanlaatuisesti lähes kaikista muista puolueista. Perinteisesti suomalainen politiikka on kuitenkin konsensuspolitiikkaa, ja muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta koalitio on mahdollinen minkä tahansa puolueen ja minkä tahansa toisen puolueen välillä. Tällä hetkellä näyttää vielä siltä, että kaikki demokraattiset puolueet pitävät vaalilupauksensa olla muodostamatta koalitiota Perussuomalaisten kanssa. Sosiaalidemokraattien todennäköinen tuleva pääministeri Antti Rinne korosti vaalivalvonnan jälkeisessä haastattelussa jälleen kerran Peruspuolueen kantojen yhteensopimattomuutta sosiaalidemokraattisten arvojen kanssa ja totesi, ettei hän voi millään hyväksyä ihmisten erilaista kohtelua etnisen taustan tai ihonvärin perusteella.Periaatteessa vaaleissa oli kyse neljä vuotta virassa olleen pääministeri Juha Sipilän johtaman koalitiohallituksen tilinpäätöksestä. Juha Sipilä oli jo kuukausi sitten ilmoittanut hallituksensa erosta ja toimi virassaan vain väliaikaisesti, koska hän ei pystynyt täyttämään terveydenhuoltojärjestelmän uudistamista koskevia keskeisiä lupauksiaan tuen puutteen vuoksi. Suomen Keskustapuolueen Sipilä on (vai pitäisikö sanoa oli) talouselämästä politiikkaan siirtynyt uusien tulokkaiden edustaja. Vaikka myös konservatiivinen Kokoomus ja Perussuomalaiset (suomalainen vastine Saksan AfD:lle) kuuluivat tähänastiseen koalitiohallitukseen, vain Keskustapuolue sai äänestäjiltä rangaistuksen viime vuosien politiikasta kärsimällä yli 7 prosentin massiivisen äänetappion, joka oli puolueen huonoin tulos 100 vuoteen.Se, täyttyvätkö omat toiveeni koulutukseen ja tutkimukseen kohdistuvien investointien lisäämisestä, riippuu täysin sosiaalidemokraateista, ja siksi he saivatkin ääneni. Vaikka kaikki muutkin puolueet ovat luvanneet kaksinkertaistaa tutkimus- ja kehitystoiminnan menot pitkällä aikavälillä, ”mustan nollan” ideologia on suosittu myös Suomen konservatiivien keskuudessa. Ainakin konservatiivit ja Keskustapuolue ovat viimeisen 10 vuoden aikana jättäneet käyttämättä jokaisen tilaisuuden osoittaa, että investoinnit tulevaisuuteemme ja lapsiimme ovat heille tärkeitä. On kyllä outoa, että liikemiehille kuten Juha Sipilälle olisi vieras ajatus, että tulevaisuuteen on investoitava, jotta pysytään kilpailukykyisinä.