<?xml version="1.0" encoding="utf-8" standalone="yes"?><rss version="2.0" xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"><channel><title>Finland on Michael’s Domain</title><link>https://jeltsch.org/fi/tags/finland/</link><description>Recent content in Finland on Michael’s Domain</description><generator>Hugo</generator><language>fi</language><copyright>Copyright © 2002 - 2026 Michael Jeltsch.</copyright><lastBuildDate>Fri, 24 Jul 2026 00:18:18 +0300</lastBuildDate><atom:link href="https://jeltsch.org/fi/tags/finland/index.xml" rel="self" type="application/rss+xml"/><item><title>A better levodopa</title><link>https://jeltsch.org/fi/better_levodopa/</link><pubDate>Sat, 31 May 2025 00:00:00 +0000</pubDate><guid>https://jeltsch.org/fi/better_levodopa/</guid><description>&lt;p&gt;Saku Renunanen käsikirjoitus levodopan dekarboksylaasien uusista estäjistä julkaistiin [European Journal of Pharmaceutical Sciences] -lehdessä (
 &lt;a href="https://doi.org/10.1016/j.ejps.2025.107133" target="_blank" rel="noopener noreferrer nofollow"&gt;https://doi.org/10.1016/j.ejps.2025.107133&amp;nbsp;






 
 
 
 &lt;svg class="svg-inline--fa fas fa-up-right-from-square fa-2xs" fill="currentColor" aria-hidden="true" role="img" viewBox="0 0 512 512" overflow="visible"&gt;&lt;use href="#fas-up-right-from-square"&gt;&lt;/use&gt;&lt;/svg&gt;&lt;/a&gt;
 ). Se on tyypillinen esimerkki siitä, miten monien eri ihmisten asiantuntemusta hyödyntämällä voidaan saavuttaa edistystä. Me kaikki tiedämme, että levodopa tarjoaa vain oireenmukaista hoitoa ja että todellinen läpimurto Parkinsonin taudin hoidossa on todennäköisesti löydettävä molekyylitasolla ymmärtämällä alfa-synukleiinin ja tau-proteiinin aggregaattien muodostumista sekä keinoja niiden estämiseksi tai kumoamiseksi. Parkinsonin taudin molekyylitason etiologian selvittäminen ja keinon löytäminen sen estämiseksi vie kuitenkin vielä monta vuotta. Siksi nykyisten hoitostrategioiden parantaminen voi lyhyellä aikavälillä vaikuttaa merkittävämmin potilaiden elämään, ja uusien lähestymistapojen tutkiminen dopamiinipuutoksen hoitostrategioiden parantamiseksi on siten kannattavaa.Levodopa on edelleen ensisijainen lääke Parkinsonin taudin hoidossa, mutta suuri osa siitä hajoaa ennen kuin se ehtii edes aivoihin. Vaikka käytämme jo karbidopaa (Lodosyn) ja vastaavia lääkkeitä tämän estämiseksi, tuoreet tutkimukset viittaavat siihen, että myös suolistobakteerit saattavat olla osasyynä ongelmaan. Erityisesti Enterococcus faecalis ja vastaavat bakteerit voivat häiritä tyrosiinidekarboksylaasientsyymien toimintaa. Tämän ongelman ratkaisemiseksi tässä tutkimuksessa seulottiin tietokoneavusteisesti yli 150 000 yhdistettä etsien niitä, jotka voisivat estää tämän bakteerien entsyymin toimintaa. Sarjan in silico - ja laboratoriotestien jälkeen valittiin kolme lupaavaa yhdistettä, jotka voivat estää sekä bakteerien TyrDC-entsyymiä että ihmisen AADC-entsyymiä (jota jo käytetään potilaiden hoidossa). Miksi tämä on merkittävää? Nämä yhdisteet voisivat johtaa tehokkaampiin oireenmukaiseen hoitoihin Parkinsonin taudin hoidossa. Suolistomikrobiomin eroista johtuen jotkut potilaat saattavat hyötyä hoidosta enemmän kuin toiset, erityisesti ne, joiden suolistossa on runsaasti levodopaa kuluttavia bakteereja. Tutustu koko tutkimukseen täällä: 
 &lt;a href="https://doi.org/10.1016/j.ejps.2025.107133" target="_blank" rel="noopener noreferrer nofollow"&gt;https://doi.org/10.1016/j.ejps.2025.107133&amp;nbsp;






 
 
 
 &lt;svg class="svg-inline--fa fas fa-up-right-from-square fa-2xs" fill="currentColor" aria-hidden="true" role="img" viewBox="0 0 512 512" overflow="visible"&gt;&lt;use href="#fas-up-right-from-square"&gt;&lt;/use&gt;&lt;/svg&gt;&lt;/a&gt;
. Opin aina paljon uusia, erittäin mielenkiintoisia asioita tämän tyyppisissä yhteistyöhankkeissa. Se onkin yksi syy, miksi päätin alun perin ryhtyä tutkijaksi.&lt;/p&gt;</description></item><item><title>Goodbye Finland</title><link>https://jeltsch.org/fi/goodbye/</link><pubDate>Sat, 01 Mar 2025 00:00:00 +0000</pubDate><guid>https://jeltsch.org/fi/goodbye/</guid><description>&lt;p&gt;Jos nykyhallituksessamme on joku ministeri, joka ärsyttää minua, niin se on luultavasti talous- ja työministerimme Arto Satonen. Tarkoitan, että hän on kyllä oikeassa siinä, että Suomi tarvitsee paljon enemmän työperäistä maahanmuuttoa, mutta hän elää harhakuvitelmissa, kun luulee, että Suomi pystyy kilpailemaan muiden Euroopan maiden kanssa halutuimmista ja arvokkaimmista maahanmuuttajista. Miten muuten hän olisi voinut tukea ”kolmen kuukauden sääntöä”, lakia, joka karkottaisi maasta maahanmuuttajat, jotka ovat menettäneet työpaikkansa eivätkä ole löytäneet uutta työtä kolmen kuukauden kuluessa. Tätä sääntöä on kritisoitu laajalti (
 &lt;a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010770898.html" target="_blank" rel="noopener noreferrer nofollow"&gt;https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010770898.html&amp;nbsp;






 
 
 
 &lt;svg class="svg-inline--fa fas fa-up-right-from-square fa-2xs" fill="currentColor" aria-hidden="true" role="img" viewBox="0 0 512 512" overflow="visible"&gt;&lt;use href="#fas-up-right-from-square"&gt;&lt;/use&gt;&lt;/svg&gt;&lt;/a&gt;
 ). Jos epäpätevä Arto Satonen ei pidä tätä ongelmana (
 &lt;a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010770898.html" target="_blank" rel="noopener noreferrer nofollow"&gt;https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010770898.html&amp;nbsp;






 
 
 
 &lt;svg class="svg-inline--fa fas fa-up-right-from-square fa-2xs" fill="currentColor" aria-hidden="true" role="img" viewBox="0 0 512 512" overflow="visible"&gt;&lt;use href="#fas-up-right-from-square"&gt;&lt;/use&gt;&lt;/svg&gt;&lt;/a&gt;
 ), se johtuu todennäköisesti siitä, että hän ei tunne tai keskustele ulkomaalaisten kanssa, jotka työskentelevät työpaikoissa, joissa työsuhdeturva on heikko. Toki Suomeen on aina halukkaita maahanmuuttajia (”Suomeen on kyllä tulijoita”), mutta miksi herra Satonen haluaa juuri kaikkien potentiaalisten maahanmuuttajien huonoimman osan? Muut maat, joissa olosuhteet ovat paremmat ja asenne vieraanvaraisempi, nappaavat parhaat palat. Suomella on jo lähtökohtaisesti valtavia haittoja kilpailussa parhaista osaajista: syrjäinen sijainti, pimeät ja likaiset talvet sekä käsittämätön kieli. Satosen herra on varmaankin saanut hyvin vääristyneen kuvan Suomen houkuttelevuudesta korkeasti koulutettujen ulkomaalaisten työntekijöiden silmissä. Kuten useimmat epäpätevät poliitikot, hän ei yleisesti ottaen näytä olevan kovin kiinnostunut perustamaan politiikkaansa ja päätöksiaan tosiasioihin ja tutkimuksiin (
 &lt;a href="https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011074278.html" target="_blank" rel="noopener noreferrer nofollow"&gt;https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011074278.html&amp;nbsp;






 
 
 
 &lt;svg class="svg-inline--fa fas fa-up-right-from-square fa-2xs" fill="currentColor" aria-hidden="true" role="img" viewBox="0 0 512 512" overflow="visible"&gt;&lt;use href="#fas-up-right-from-square"&gt;&lt;/use&gt;&lt;/svg&gt;&lt;/a&gt;
 ). Ei, Suomi ei ole kovin houkutteleva maa useimmille ulkomaalaisille. Meillä on ongelmia paitsi kansainvälisten osaajien houkuttelemisessa myös jo maassa olevien osaajien pitämisessä täällä. Koska olen puoliksi suomalainen, minulla on taipumus unohtaa, kuinka epäpätevästi tämä maa voi käyttäytyä vieraitaan kohtaan. Lue Yle.fi:n artikkeli ”Kiitos Suomi ja näkemiin” (
 &lt;a href="https://yle.fi/a/74-20143543" target="_blank" rel="noopener noreferrer nofollow"&gt;https://yle.fi/a/74-20143543&amp;nbsp;






 
 
 
 &lt;svg class="svg-inline--fa fas fa-up-right-from-square fa-2xs" fill="currentColor" aria-hidden="true" role="img" viewBox="0 0 512 512" overflow="visible"&gt;&lt;use href="#fas-up-right-from-square"&gt;&lt;/use&gt;&lt;/svg&gt;&lt;/a&gt;
 ), jos haluat tietää, mikä tässä maassa menee pieleen. Jos haluamme tehdä tästä maasta houkuttelevamman ulkomaalaisille, meidän on ensin lopetettava niiden ihmisten sietämätön käytös, jotka eivät ymmärrä, että tämän maan tulevaisuus riippuu maahanmuutosta. Pääministeri Petteri Orpon johtama nykyhallitus ei kykene auttamaan millään merkittävällä tavalla, koska se on riippuvainen ”Suomalaiset-puolueen” (ent. Todelliset suomalaiset) tuesta. Kyseessä on puolue, jonka jäsenistössä on kiistanalaisen vaarallisen suuri osuus tuomittuja rikollisia, entisiä natsisteja ja muita epäilyttäviä henkilöitä (samanlainen kuin Saksan AfD).
 &lt;a href="https://www.etla.fi/wp-content/uploads/ETLA-Raportit-Reports-154.pdf" target="_blank" rel="noopener noreferrer nofollow"&gt;Etlan raportin&amp;nbsp;






 
 
 
 &lt;svg class="svg-inline--fa fas fa-up-right-from-square fa-2xs" fill="currentColor" aria-hidden="true" role="img" viewBox="0 0 512 512" overflow="visible"&gt;&lt;use href="#fas-up-right-from-square"&gt;&lt;/use&gt;&lt;/svg&gt;&lt;/a&gt;
 (Suomen taloustutkimuslaitos) mukaan korkeasti koulutetut ulkomaalaiset ovat ensimmäisiä, jotka lähtevät Suomesta. Muuttuuko tämä tilanne koskaan? Satonen saa nyt odottamatonta apua presidentti Trumpilta. Aiemmin Yhdysvallat on onnistunut erinomaisesti houkuttelemaan ja integroimaan ulkomaisia huippuosaajia, mutta ulkomaalaisiin kohdistuva ilmapiiri näyttää olevan muuttumassa. Monet Yhdysvalloissa työskentelevät kollegani ovat hyvin huolissaan siitä, mitä on meneillään. Jos sattuu olemaan sekä tutkija että ulkomaalainen, nykyinen Yhdysvaltain hallinto iskee kahdesti. Ehkä tulevaisuudessa yhä useammat huippuosaajat suuntaavat Eurooppaan. Olen viime aikoina alkanut miettiä paluuta Suomesta Saksaan ilmastonmuutoksen vuoksi. Kun AMOC pysähtyy, Suomi jäätyy, ja joudumme uuteen jääkauteen, jolloin suurin osa maasta on mahdollisesti lumen peitossa ympäri vuoden. Samaan aikaan Saksa sijaitsee juuri siellä, missä ilmaston lämpeneminen ja AMOC:n välittämän etelästä pohjoiseen suuntautuvan lämmönsiirron menetys todennäköisesti tasapainottuvat. Saksa ei välttyisi myrskyjen ja tulvien kaltaisilta äärimmäisiltä sääilmiöiltä, mutta ainakaan siellä ei jäädy kuoliaaksi eikä paistu kuoliaaksi. AMOC:n heikkenemistä koskevien nykyisten ennusteiden ja elinajanodotteeni perusteella olen todennäköisesti vielä hengissä, kun tämä paska osuu tuulettimeen. PÄIVITYS: 
 &lt;a href="https://doi.org/10.1038/s41586-024-08544-0" target="_blank" rel="noopener noreferrer nofollow"&gt;Äskettäin Nature-lehdessä julkaistun analyysin&amp;nbsp;






 
 
 
 &lt;svg class="svg-inline--fa fas fa-up-right-from-square fa-2xs" fill="currentColor" aria-hidden="true" role="img" viewBox="0 0 512 512" overflow="visible"&gt;&lt;use href="#fas-up-right-from-square"&gt;&lt;/use&gt;&lt;/svg&gt;&lt;/a&gt;
 mukaan AMOC:n täydellinen romahtaminen on epätodennäköistä tällä vuosisadalla. Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, mutta ainakin Suomelle on toivoa!&lt;/p&gt;</description></item><item><title>Uuden raitiovaunun huonot tärinät</title><link>https://jeltsch.org/fi/ubad_vibes_from_the_new_tram/</link><pubDate>Mon, 03 Apr 2023 00:00:00 +0000</pubDate><guid>https://jeltsch.org/fi/ubad_vibes_from_the_new_tram/</guid><description>&lt;p&gt;Työpaikkani suihkut olvat käyttökiellossa Helsingin yliopiston Viikin kampuksen edessä kulkevan uuden raitiovaunulinjan vuoksi. Raitiovaunun koeajojen aikana huomasin halkeamia pukuhuoneen seinässä ja suihkuissa. Ilmoitin näistä halkeamista joskus helmikuussa. Ymmärtääkseni yliopiston rakennusten kunto oli dokumentoitu ennen raitiovaunulinjan rakentamisen aloittamista. Nyt tutkitaan, johtuivatko lisävahingot ratikkalinjan rakentamisesta tai koeajoista.Pyöräilen tai juoksen töihin, ja käyn siksi suihkussa joka aamu. Aamurutiineistani on tullut vaikeampia, koska korvaavissa suihkuissa ei ole teilineitä eikä kuivauskappia, johon voisin ripustaa märät vaatteeni ja pyyhkeeni kuivumaan. Vaikka tästä aiheutuu jonkin verran haittaa, vakavimmat seuraukset eivät vaikuta minuun jos raitiovaunun liikennöinnissä on syy-yhteys seinävahinkoon: Yliopistolla on kalliita tutkimuslaitteita, jotka ovat herkkiä tärinälle.On käsittämätöntä, miten yliopiston ylin hallinto on voinut sopia Helsingin kaupungin kanssa raitiovaunulinjan ajamisesta suoraan yliopiston rakennuksen eteen. Itse asiassa raitiovaunu tekee nyt kiertotien Viikinkaarta pitkin. Luonnollisempi ja lyhyempi reitti olisi ollut noin 200 metriä nykyisestä radasta etelään (Viikintietä pitkin). Se olisi estänyt kaikki ongelmat. Jotta raiteet voitiin rakentaa suoraan Biokeskus 1:n ja 2:n eteen, miljoonia euroja tuhlattiin tärinänvaimennuselementteihin, joilla suojellaan huippulaitteitamme tärinältä. Ja ehkäpä kaikki nämä rahat menivät hukkaan, jos osoittautuu, että tärinänvaimennus on riittämätön.&lt;/p&gt;</description></item><item><title>Pyöräillen Helsingin lentoasemalle</title><link>https://jeltsch.org/fi/cycling_to_the_airport/</link><pubDate>Thu, 14 Oct 2021 00:00:00 +0000</pubDate><guid>https://jeltsch.org/fi/cycling_to_the_airport/</guid><description>&lt;p&gt;Helsinki-Vantaan lentoasema (HEL) sijaitsee noin 14 km asunnostamme pohjoiseen. Melkein kaikki Manner-Eurooppaan liikenteen koneet lähtevät ja saapuvat aikaisin aamulla tai myöhään illalla. Siksi julkinen liikenne ei ole aina paras mahdollinen kulkutapa lentokentälle. Helpoin ja nopein on mennä taksilla. Mutta jo viimeisellä konferenssimatkallani ennen pandemiaa olin päättänyt olla käyttämättä taksia. Pyöräilin lentokentälle. Tämä oli helpommin sanottu kuin tehty kahdesta syystä:&lt;/p&gt;</description></item><item><title>Suomenkielinen tiivistelmä eLIFE-jutustamme Duodecim lehdessä</title><link>https://jeltsch.org/fi/finnish_abstract_of_our_recent_work_about_psa_prostate_specific_antigen_in_duodecim/</link><pubDate>Sun, 25 Aug 2019 00:00:00 +0000</pubDate><guid>https://jeltsch.org/fi/finnish_abstract_of_our_recent_work_about_psa_prostate_specific_antigen_in_duodecim/</guid><description>&lt;p&gt;Suomalaisessa lääketieteellisessä aikakauslehdessä &lt;strong&gt;Duodecim&lt;/strong&gt;assa löytyy suomenkielinen tiivistelmä viimeaikaisesta tutkimuksestamme, jonka mukaan PSA (eturauhaspesifinen antigeeni) aktivoi VEGF-C:tä ja VEGF-D:tä: Eturauhassyövän merkkiaine PSA aktivoi syövän leviämiseen osallistuvia veri- ja imusuonikasvutekijöitä (
 &lt;a href="https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2019/15/duo15024" target="_blank" rel="noopener noreferrer nofollow"&gt;https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2019/15/duo15024&amp;nbsp;






 
 
 
 &lt;svg class="svg-inline--fa fas fa-up-right-from-square fa-2xs" fill="currentColor" aria-hidden="true" role="img" viewBox="0 0 512 512" overflow="visible"&gt;&lt;use href="#fas-up-right-from-square"&gt;&lt;/use&gt;&lt;/svg&gt;&lt;/a&gt;
 ).&lt;/p&gt;</description></item></channel></rss>