<?xml version="1.0" encoding="utf-8" standalone="yes"?><rss version="2.0" xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"><channel><title>Jatko-Opinnot on Michael’s Domain</title><link>https://jeltsch.org/fi/tags/jatko-opinnot/</link><description>Recent content in Jatko-Opinnot on Michael’s Domain</description><generator>Hugo</generator><language>fi</language><copyright>Copyright © 2002 - 2026 Michael Jeltsch.</copyright><lastBuildDate>Fri, 24 Jul 2026 00:18:18 +0300</lastBuildDate><atom:link href="https://jeltsch.org/fi/tags/jatko-opinnot/index.xml" rel="self" type="application/rss+xml"/><item><title>Ylhäältä tuleva kiusaaminen</title><link>https://jeltsch.org/fi/bullying_from_the_top/</link><pubDate>Fri, 22 Nov 2019 00:00:00 +0000</pubDate><guid>https://jeltsch.org/fi/bullying_from_the_top/</guid><description>&lt;p&gt;Jotkut luvut Nature-lehden vuoden 2019 jatko-opiskelijatutkimuksesta (
 &lt;a href="https://www.nature.com/articles/d41586-019-03535-y" target="_blank" rel="noopener noreferrer nofollow"&gt;https://www.nature.com/articles/d41586-019-03535-y&amp;nbsp;






 
 
 
 &lt;svg class="svg-inline--fa fas fa-up-right-from-square fa-2xs" fill="currentColor" aria-hidden="true" role="img" viewBox="0 0 512 512" overflow="visible"&gt;&lt;use href="#fas-up-right-from-square"&gt;&lt;/use&gt;&lt;/svg&gt;&lt;/a&gt;
 ) ovat huolestuttavia. Vastaajista vain hyvin harvat olivat Suomesta, joten Suomen tuloksia on syytä tulkita varauksella. Mutta jokainen yksittäinen tapaus on yksi tapaus liikaa. Minua huolestuttaa eniten a) se, että kiusatut tohtoriopiskelijat Suomessa kokevat, etteivät he voi puhua kokemuksistaan ilman seurauksia, ja b) se, että ylhäältä tuleva kiusaaminen saattaa olla Suomessa yleisempää kuin vertaisryhmän kiusaaminen (jos muihin akateemisiin työntekijöihin lasketaan mukaan myös ”ylhäältä tulevat”). Yhden opiskelijan kerrotaan kokeneen kiusaamista ohjelman johtajalta (mikä kuuluu luokkaan ”muut”, jota Nature ei ole erikseen eritellyt kaaviossa). Luvut eivät yhteensä tee 100 %:a pyöristysten ja useiden mainintojen vuoksi.&lt;/p&gt;</description></item><item><title>Kloonauskerho</title><link>https://jeltsch.org/fi/cloning_club/</link><pubDate>Wed, 22 Jun 2016 00:00:00 +0000</pubDate><guid>https://jeltsch.org/fi/cloning_club/</guid><description>&lt;p&gt;Järjestämme yhdessä biolääketieteen tohtoriohjelman (DPBM) kanssa syksyllä 2016 työpajan ja käytännön kurssin kloonauksesta (kurssikoodi 921244).&lt;strong&gt;Päivämäärät ja paikka (työpaja):&lt;/strong&gt; Viikoittainen keskustelutyöpaja (8 kertaa, kukin 1–1,5 tuntia) alkaa tiistaina 30.8.2016; paikka: kokoushuone 7 (Biomedicum Helsinki, 5. kerros, paitsi 27.9. ja viimeinen työpaja 25.10., jotka pidetään huoneessa BM B136A); 1 opintopiste&lt;strong&gt;Päivämäärät ja paikka (käytännön kurssi):&lt;/strong&gt; Hajautettu laboratoriokurssi (osallistujien aikataulun ja paikan mukaan tai – niille osallistujille, joilla ei ole pääsyä tarvittaviin tiloihin – marraskuun kahden ensimmäisen viikon aikana laboratoriossamme); 1 opintopiste&lt;strong&gt;Kurssin tietosivu:&lt;/strong&gt; 
 &lt;a href="http://www.helisci.fi/hbgs/cloning-club2016" target="_blank" rel="noopener noreferrer nofollow"&gt;http://www.helisci.fi/hbgs/cloning-club2016&amp;nbsp;






 
 
 
 &lt;svg class="svg-inline--fa fas fa-up-right-from-square fa-2xs" fill="currentColor" aria-hidden="true" role="img" viewBox="0 0 512 512" overflow="visible"&gt;&lt;use href="#fas-up-right-from-square"&gt;&lt;/use&gt;&lt;/svg&gt;&lt;/a&gt;
&lt;strong&gt;Ilmoittautumissivu:&lt;/strong&gt; 
 &lt;a href="https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/71701/lomake.html" target="_blank" rel="noopener noreferrer nofollow"&gt;https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/71701/lomake.html&amp;nbsp;






 
 
 
 &lt;svg class="svg-inline--fa fas fa-up-right-from-square fa-2xs" fill="currentColor" aria-hidden="true" role="img" viewBox="0 0 512 512" overflow="visible"&gt;&lt;use href="#fas-up-right-from-square"&gt;&lt;/use&gt;&lt;/svg&gt;&lt;/a&gt;
&lt;strong&gt;Yksityiskohtaiset kurssitiedot:&lt;/strong&gt; 
 &lt;a href="http://www.helsinki.fi/dpbm/instructions.pdf" target="_blank" rel="noopener noreferrer nofollow"&gt;PDF&amp;nbsp;






 
 
 
 &lt;svg class="svg-inline--fa fas fa-up-right-from-square fa-2xs" fill="currentColor" aria-hidden="true" role="img" viewBox="0 0 512 512" overflow="visible"&gt;&lt;use href="#fas-up-right-from-square"&gt;&lt;/use&gt;&lt;/svg&gt;&lt;/a&gt;
&lt;strong&gt;Mainosjuliste:&lt;/strong&gt; 
 &lt;a href="https://jeltsch.org/downloads/CloningClubAdvertisement.pdf"&gt;PDF&lt;/a&gt;
&lt;strong&gt;Kurssimateriaali:&lt;/strong&gt; 
 &lt;a href="https://jeltsch.org/fi/cloningclub_materials/"&gt;Materiaalia lisätään tänne jokaisen tapaamisen jälkeen&lt;/a&gt;
Kloonaus on houkuttelevaa juuri siksi, että se on tylsää. Kaikki alkaa kuitenkin DNA:sta. Geenitekniikka ei ole tullut jäädäkseen, vaan sen merkitys kasvaa entisestään: olemme vasta raapaisseet sen potentiaalin pintaa. Lähes kaikessa biolääketieteellisessä tutkimuksessa käytetään DNA-rakenteita: ilmentymisvektoreita solujen transfektioon, shuttle-plasmideja virusten valmistukseen sekä rakenteita transgeenisten eläinten tuottamiseen. Taitoa DNA-rakenteen luomiseen tarvitaan vielä siihen asti, kunnes markkinoille saapuu se luvattu laite, joka tuottaa minkä tahansa plasmidiin muutaman tunnin kuluttua siitä, kun sille on syötetty plasmidiin sekvenssi.Käytettävissä on monia uusia tekniikoita, minkä vuoksi valinta on vaikeampaa kuin vanhoina aikoina, jolloin restriktioentsyymikloonaus oli ainoa vaihtoehto. Nykyään vaatimukset ja vaihtoehdot ovat rajattomat, ja menestyksen ja nopeuden maksimoimiseksi on valittava oikea strategia.&lt;/p&gt;</description></item></channel></rss>