<?xml version="1.0" encoding="utf-8" standalone="yes"?><rss version="2.0" xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"><channel><title>Kieli on Michael’s Domain</title><link>https://jeltsch.org/fi/tags/kieli/</link><description>Recent content in Kieli on Michael’s Domain</description><generator>Hugo</generator><language>fi</language><copyright>Copyright © 2002 - 2026 Michael Jeltsch.</copyright><lastBuildDate>Fri, 24 Jul 2026 00:18:18 +0300</lastBuildDate><atom:link href="https://jeltsch.org/fi/tags/kieli/index.xml" rel="self" type="application/rss+xml"/><item><title>Englanti vai suomi?</title><link>https://jeltsch.org/fi/posts/2025/03-26_en_or_fi/</link><pubDate>Wed, 26 Mar 2025 00:00:00 +0000</pubDate><guid>https://jeltsch.org/fi/posts/2025/03-26_en_or_fi/</guid><description>&lt;p&gt;
 &lt;a href="https://jeltsch.org/fi/teaching/"&gt;Opetan&lt;/a&gt;
 kandidaatti-, maisteri- ja väitöskirjatutkijoita 
 &lt;a href="https://www.helsinki.fi" target="_blank" rel="noopener noreferrer nofollow"&gt;Helsingin yliopistossa&amp;nbsp;






 
 
 
 &lt;svg class="svg-inline--fa fas fa-up-right-from-square fa-2xs" fill="currentColor" aria-hidden="true" role="img" viewBox="0 0 512 512" overflow="visible"&gt;&lt;use href="#fas-up-right-from-square"&gt;&lt;/use&gt;&lt;/svg&gt;&lt;/a&gt;
. Vaikka lähes kaikki biotieteiden maisteri- ja väitöskirjatyöt kirjoitetaan englanniksi, keskustelen famaseutti- ja LuK-vaiheen opiskelijoiden kanssa usein siitä, pitäisikö opinnäytetyö kirjoittaa suomeksi vai englanniksi. Tulen toimeen sekä suomen että englannin kielellä, mutta päätöstä tehdessä kannattaa ottaa huomioon muutama seikka:&lt;/p&gt;</description></item><item><title>Kuoleeko suomen kieli?</title><link>https://jeltsch.org/fi/finnish/</link><pubDate>Sat, 30 Mar 2024 00:00:00 +0000</pubDate><guid>https://jeltsch.org/fi/finnish/</guid><description>&lt;p&gt;Annikka Mutanen tarttui 
 &lt;a href="https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010320952.html" target="_blank" rel="noopener noreferrer nofollow"&gt;mielipidekirjoituksessaan&amp;nbsp;






 
 
 
 &lt;svg class="svg-inline--fa fas fa-up-right-from-square fa-2xs" fill="currentColor" aria-hidden="true" role="img" viewBox="0 0 512 512" overflow="visible"&gt;&lt;use href="#fas-up-right-from-square"&gt;&lt;/use&gt;&lt;/svg&gt;&lt;/a&gt;
 Helsingin Sanomissa 
 &lt;a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000010098112.html" target="_blank" rel="noopener noreferrer nofollow"&gt;suomalaisten määrän ennustettuun vähenemiseen&amp;nbsp;






 
 
 
 &lt;svg class="svg-inline--fa fas fa-up-right-from-square fa-2xs" fill="currentColor" aria-hidden="true" role="img" viewBox="0 0 512 512" overflow="visible"&gt;&lt;use href="#fas-up-right-from-square"&gt;&lt;/use&gt;&lt;/svg&gt;&lt;/a&gt;
: Tämän vuosisadan lopussa suomalaistaustaisten määrä Suomessa on laskenut alle kahden miljoonan. Minä en ole enää elossa kokemassa tätä, mutta lapsillani on siihen hyvät mahdollisuudet.&lt;/p&gt;</description></item><item><title>Kansainvälistyminen Meilahdin kampuksen päivittäisessä toiminnassa</title><link>https://jeltsch.org/fi/internationalization_in_everyday_operations_at_meilahti_campus/</link><pubDate>Mon, 22 Oct 2018 00:00:00 +0000</pubDate><guid>https://jeltsch.org/fi/internationalization_in_everyday_operations_at_meilahti_campus/</guid><description>&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Tapaa rehtorit Meilahdessa&lt;/strong&gt; Viime torstaina (18.10.2018) Helsingin yliopiston uusi rehtori 
 &lt;a href="https://www.helsinki.fi/en/news/higher-education-science-policy/professor-jari-niemela-appointed-as-rector-of-the-university-of-helsinki" target="_blank" rel="noopener noreferrer nofollow"&gt;Jari Niemelä&amp;nbsp;






 
 
 
 &lt;svg class="svg-inline--fa fas fa-up-right-from-square fa-2xs" fill="currentColor" aria-hidden="true" role="img" viewBox="0 0 512 512" overflow="visible"&gt;&lt;use href="#fas-up-right-from-square"&gt;&lt;/use&gt;&lt;/svg&gt;&lt;/a&gt;
 sekä 
 &lt;a href="https://flamma.helsinki.fi/en/management/vicerectors?lang=en" target="_blank" rel="noopener noreferrer nofollow"&gt;neljä vararehtoria (Sari Lindblom, Paula Eerola, Hanna Snellman, Tom Böhling)&amp;nbsp;






 
 
 
 &lt;svg class="svg-inline--fa fas fa-up-right-from-square fa-2xs" fill="currentColor" aria-hidden="true" role="img" viewBox="0 0 512 512" overflow="visible"&gt;&lt;use href="#fas-up-right-from-square"&gt;&lt;/use&gt;&lt;/svg&gt;&lt;/a&gt;
 vierailivat Meilahdin kampuksella avoimessa kysymys- ja vastaustilaisuudessa. Tilaisuudessa ei ollut juuri lainkaan ulkomaalaisia läsnä. Näin ollen viestintäkielenä oli suomi. On selvää, että ulkomaalaiset eivät osallistu, jos he eivät ymmärrä tai puhu tilaisuuden kieltä. Ja koska ulkomaalaiset eivät osallistu, ei ole syytä muuttaa tilaisuuden kieltä, ja niin kierre jatkuu… &lt;strong&gt;Perinteisesti vain suomea ja ruotsia&lt;/strong&gt;Meilahden kampuksella on erityinen asema kielenkäytön suhteen, sillä vielä aivan äskettäin oli mahdotonta saada tutkintoa Meilahdesta ilman suomen tai ruotsin kielen taitoa, koska ainoat tutkinto-ohjelmat eivät olleet englanninkielisiä. Tilanne on kuitenkin muuttumassa (esim. 
 &lt;a href="https://www.helsinki.fi/en/faculty-of-medicine/psychology" target="_blank" rel="noopener noreferrer nofollow"&gt;psykologian laitoksen&amp;nbsp;






 
 
 
 &lt;svg class="svg-inline--fa fas fa-up-right-from-square fa-2xs" fill="currentColor" aria-hidden="true" role="img" viewBox="0 0 512 512" overflow="visible"&gt;&lt;use href="#fas-up-right-from-square"&gt;&lt;/use&gt;&lt;/svg&gt;&lt;/a&gt;
 muuton myötä Meilahdille ja uusien tutkinto-ohjelmien perustamisen myötä, kuten 
 &lt;a href="https://www.helsinki.fi/en/programmes/master/translational-medicine-transmed" target="_blank" rel="noopener noreferrer nofollow"&gt;TRANSMED&amp;nbsp;






 
 
 
 &lt;svg class="svg-inline--fa fas fa-up-right-from-square fa-2xs" fill="currentColor" aria-hidden="true" role="img" viewBox="0 0 512 512" overflow="visible"&gt;&lt;use href="#fas-up-right-from-square"&gt;&lt;/use&gt;&lt;/svg&gt;&lt;/a&gt;
), mutta vanhat tavat ovat sitkeässä. &lt;strong&gt;Edelläkävijät RPU ja HiLIFE&lt;/strong&gt;Meilahden kampuksen kansainvälistymisen edelläkävijöitä ovat Tutkimusohjelmayksikkö ja HiLIFE. 
 &lt;a href="https://www.helsinki.fi/en/faculty-of-medicine/research-programs-unit" target="_blank" rel="noopener noreferrer nofollow"&gt;Tutkimusohjelmien yksikön&amp;nbsp;






 
 
 
 &lt;svg class="svg-inline--fa fas fa-up-right-from-square fa-2xs" fill="currentColor" aria-hidden="true" role="img" viewBox="0 0 512 512" overflow="visible"&gt;&lt;use href="#fas-up-right-from-square"&gt;&lt;/use&gt;&lt;/svg&gt;&lt;/a&gt;
 (RPU) sekä 
 &lt;a href="https://www.helsinki.fi/en/helsinki-institute-of-life-science" target="_blank" rel="noopener noreferrer nofollow"&gt;HiLIFE&amp;nbsp;






 
 
 
 &lt;svg class="svg-inline--fa fas fa-up-right-from-square fa-2xs" fill="currentColor" aria-hidden="true" role="img" viewBox="0 0 512 512" overflow="visible"&gt;&lt;use href="#fas-up-right-from-square"&gt;&lt;/use&gt;&lt;/svg&gt;&lt;/a&gt;
 -rekrytoinnit ovat Meilahdin kampuksen kaksi kansainvälisintä osaa, ja siksi Hannu Sariola (entinen Meilahdin tutkimuksesta vastaava varadekaani) ja Tomi Mäkelä (HiLIFE-ohjelman johtaja) ottivat esille kansainvälistymisen aiheen ja huomauttivat, että yliopiston säännöt sallivat suuremman kielellisen joustavuuden kuin mitä käytännössä toteutetaan. Tähän mennessä Helsingin yliopiston ainoat viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi, vaikka englanninkielisiä opiskelijoita on kirjoilla enemmän kuin ruotsinkielisiä. Englanti on myös käytännössä lähes kaiken tieteellisen toiminnan kieli. Kotimaisten kielten ja englannin välisen tasapainon löytämiseen ei todennäköisesti ole täydellistä ratkaisua. Jos yliopisto haluaa optimoida kansainvälisen vaikutuksensa ja menestyksensä, suomen ja ruotsin roolin on väistämättä vähennettävä, ellei resursseja saada käytettäväksi huomattavasti enemmän.**Erilliset tilaisuudet?**Jotta myös ulkomaalainen henkilökunta saataisiin mukaan, tiedekunnan dekaani järjesti äskettäin tiedekunnan henkilökunnan kokouksen kahdesti: kerran englanniksi ja kerran suomeksi. En ole varma, onko tällainen erottelu pitkällä aikavälillä hyvä idea, mutta se ratkaisee ongelman käytännöllisesti ja hoitaa asian. Jos joku ehdottaisi tiedekunnan joulujuhlan jakamista kieliryhmittäin, sitä pidettäisiin syrjivänä, mutta työkokouksen osalta kukaan ei näytä vastustavan sitä…**PS:**En ole ainoa, joka on tietoinen siitä, että kansainvälistymisessä on vielä pitkä matka edessä. Helsingin yliopiston intranetissä on hyvä artikkeli, jossa esitellään uusi vararehtori Hanna Snellman ja hänen näkemyksensä asiasta: 
 &lt;a href="https://flamma.helsinki.fi/en/HY377022" target="_blank" rel="noopener noreferrer nofollow"&gt;https://flamma.helsinki.fi/en/HY377022&amp;nbsp;






 
 
 
 &lt;svg class="svg-inline--fa fas fa-up-right-from-square fa-2xs" fill="currentColor" aria-hidden="true" role="img" viewBox="0 0 512 512" overflow="visible"&gt;&lt;use href="#fas-up-right-from-square"&gt;&lt;/use&gt;&lt;/svg&gt;&lt;/a&gt;
. Yliopisto kuitenkin pitää suurimman osan mielenkiintoisesta verkkosisällöstään lukkojen takana (omassa 
 &lt;a href="https://flamma.helsinki.fi" target="_blank" rel="noopener noreferrer nofollow"&gt;Flamma&amp;nbsp;






 
 
 
 &lt;svg class="svg-inline--fa fas fa-up-right-from-square fa-2xs" fill="currentColor" aria-hidden="true" role="img" viewBox="0 0 512 512" overflow="visible"&gt;&lt;use href="#fas-up-right-from-square"&gt;&lt;/use&gt;&lt;/svg&gt;&lt;/a&gt;
-palvelussaan), jonne ei pääse yleisö, joka kuitenkin maksaa yliopiston laskut… Mitä yliopisto pelkää? Lisää läpinäkyvyyttä?&lt;/p&gt;</description></item></channel></rss>