Kilpailu maahanmuuttoa vastaanottavien maiden suurvaltojen kanssa

Wed, 24 Nov 2021 00:00:00 +0000

Saksassa asuu noin 10–11 miljoonaa ulkomaalaista (12/2019), mikä on noin 13 % väestöstä. Tämän lisäksi maassa on 1,4 miljoonaa pakolaista (tilastot) . Saksan uusi hallitus aikoo vakavasti helpottaa työperäistä maahanmuuttoa Saksaan. Keski- tai Pohjois-Euroopassa ei ole juuri yhtään maata, joka ei olisi tunnustanut tarvetta tuoda työvoimaa. Saksalla on kokemusta työvoiman tuonnista. Itse asiassa 13 prosentin luku tuntuu minusta alhaiselta, mutta monilla niistä ulkomaalaisista, jotka ovat saapuneet Saksaan kauan sitten, on nykyään saksalainen passi. Viime vuosisatojen aikana Saksaan on tullut useita suuria työperäisen maahanmuuton aaltoja (viimeisin merkittävä aalto vuosina 1955–1975, pääasiassa Turkista ja Italiasta). Ehkä juuri siksi maailman parhaat dönerit ja pizzat löytyvätkin Turkista tai Italiasta, vaan Saksasta (newyorkilaiset saattavat olla eri mieltä pizzan suhteen). Minusta on uskomatonta, että työvoimamuuttoa koskevaa kysymystä edes esitetään nykyään Suomessa. Ei ole yhtään asiantuntijaa, joka kiistäisi, että Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa*. Ei tulevaisuudessa, vaan nyt. Ongelmana on, että Suomi näyttää onnistuneen kilpailussa siitä, mikä on vähiten houkutteleva paikka työperäiselle maahanmuutolle Länsi- ja Pohjois-Euroopassa. En puhu säästä (kyllä: kylmyys ja pimeys ovat toisinaan oikea riesa), vaan byrokraattisista esteistä, joita jopa korkeasti koulutetut ulkomaalaiset joutuvat kohtaamaan halutessaan tulla Suomeen. Joitakin edistysaskeleita on otettu (esim. opiskelijoiden oleskelulupa voi nyt olla voimassa niin kauan kuin opinnot kestävät), ja nykyhallituksen tavoitteena on kaksinkertaistaa työperäisen maahanmuuton määrä. Mutta kilpailussa työvoimasta kaikki muut Euroopan maat nostavat panoksiaan. Jotta voisimme olla edes etäisesti kilpailukykyisiä, paljon enemmän on muututtava, kuten Tuula Haatainen kirjoitti äskettäisessä mielipidekirjoituksessaan Skandinavian suurimmassa päivälehdessä Helsingin Sanomissa . Valitettavasti nykyinen järjestelmä ei palvele teollisuutta hyvin, kuten toinen asiaa käsittelevä mielipidekirjoitus, jonka on kirjoittanut asianomainen yrittäjä osoittaa.*Asiantuntijat, jotka väittävät toisin, antavat ideologisten ennakkoluulojensa mennä asiantuntemuksensa edelle. Eturistiriidan vuoksi heidän mielipidettään ei pitäisi ottaa huomioon. Se on vain mielipide; puolueettomilla asiantuntijoilla on tosiasiat puolellaan.

TuKoKe-menestystä TET-harjoittelijoille

Wed, 09 Jun 2021 00:00:00 +0000

Suomessa 8- tai 9-luokkalaiset tekevät yhden tai kahden viikon mittaisen työelämään tutustumisjakson (TET) valitsemassaan työpaikassa. Covid-19-pandemia on sekoittanut tämänkin perusteellisesti, mutta laboratoriomme onnistui kuitenkin isännöimään muutamia harjoittelijoita syksyllä, kun Covid-19-luvut olivat melko alhaiset.Yksi ryhmä, joka koostui Pessi Baskista, Rasmus Poutasta ja Okko Siljanderista Käpylän ala-asteelta, tekivät TET-projektin nimeltä Voiko 3d-tulostuksessa kytetyist muovimateriaaleista valmistettuja astioita käyttää solujen viljelyssä? Niklas Koppatzin ohjaukissa he osallistuivat tällä projektilla valtakunnallisille TuKoKe (Tutki-Kokeile-Kehitä)–tiede- ja teknologiakilpailussa ja voittivat paitsi kolmannen palkinnon myös Aalto-yliopiston Design Factory n tuotepalkinnon ja Keksintösäätiön stipendin keksinnöllistä piirteitä sisältävälle töille. Onnittelut!

Kilpailu on Michael’s Domain

Kilpailu maahanmuuttoa vastaanottavien maiden suurvaltojen kanssa

TuKoKe-menestystä TET-harjoittelijoille