Helsingin yliopisto hävisi oikeudenkäynnin, jossa käsiteltiin vuoden 2015 joukkovähentämismenettelyjen laillisuutta

Wed, 16 Oct 2019 00:00:00 +0000

Vuonna 2015 Helsingin yliopisto irtisanoi noin 370 työntekijäänsä (eikä jatkanut ehkä yhtä monen määräaikaisia työsopimuksia). Monet selvisivät vain siksi, että heidän työsopimuksensa eivät päättyneet juuri silloin, kun yliopiston hallinnon ”keskuskomitea” reagoi liioitellusti tajutessaan, kuinka huonoksi yliopiston taloudellinen tilanne oli todellisuudessa muuttunut. Noin 10 vuotta kestänyt konservatiivinen talouskurinpito huipentui keväällä 2015 valittuun hallitukseen, jota johti suomalainen liikemies Juha Sipilä, joka oli osasyyllinen niihin massiivisiin rahoituksen leikkauksiin, jotka johtivat vuoden 2015 lopun laajamittaisiin irtisanomisiin. Viime kuussa suomalainen käräjäoikeus totesi, että irtisanomiset eivät olleet laillisia siinä mielessä, että Helsingin yliopisto ei noudattanut Suomen lakia useilta osin (” Yhteistoimintamenettelylaki ”, englanniksi suunnilleen ”Act on Collaboration in Businesses”). Erityisesti tuomioistuin moitti yliopistoa sen tiedotuspolitiikasta ja siitä, ettei se ollut yrittänyt neuvotella irtisanomisten vaihtoehtoja. Tämä oli juuri se tunne, joka useimmilla työntekijöillä oli tuolloin: keskushallinto oli kyhännyt ”ratkaisun” joissakin suljettujen ovien takana pidetyissä kokouksissa kuulematta yhtään sidosryhmää, ja sitten se ajoi tätä ratkaisua huolettomasti seurauksista piittaamatta. Kantajille myönnetyt korvaukset olivat 5 000 tai 6 000 euroa työsuhteen kestosta riippuen. Voidaan keskustella Yhdysvaltain oikeuskäytännön korvausnäkökulman eduista ja haitoista (joiden tavoitteena on pikemminkin ennaltaehkäisy kuin korvaus), mutta jopa taloudellisissa vaikeuksissa olevalle yliopistolle 64 000 euroa (mukaan lukien 35 000 euroa oikeudenkäyntikuluja ja 29 000 euroa korvauksia viidelle kantajalle) ei juurikaan auta kantajia eikä estä yhtään yliopistoa toistamasta tällaisia toimia. Ja vastauksesta päätellen yliopiston keskushallinto ei ole samaa mieltä käräjäoikeuden näkemyksestä, jonka mukaan menettely ei ollut lainmukainen. Skandinavian suurin päivälehti Helsingin Sanomat raportoi tästä tapauksesta: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006245821.html sekä monissa muissa lehdissä, kuten http://www.acatiimi.fi/6_2019/12.php .

Helkaman laatuongelmat

Sun, 25 Jan 2015 00:00:00 +0000

Tämä kirjoitus on jatkoa kaksi vuotta sitten julkaisemalleni kirjoitukselle, jossa kerroin uudesta polkupyörästäni, Helkama Jääkäri . Siinä oli runsaasti ongelmia, ja vaikka asiakaspalvelu reagoi niihin hyvin nopeasti, toistuvat ongelmat tavaratelineen kanssa kävivät minulle liikaa. Viime joulukuussa kolmas tavarateline rikkoutui. Olin saanut myös tämän ilmaiseksi korvaavana kappaleena, mutta on ärsyttävää, kun se rikkoutuu, vaikka sen vaihtaminen viekin vain noin 10 minuuttia. En käytä sitä kovin raskaasti: kuljettamani tavarat painavat noin 2–3 kg, mutta ilmeisesti hitsatut tai juotetut liitokset ovat alttiita väsymismurtumille. Helkama tietää, että sen tavaratelineissä on laatuongelma. Kun pyysin toista korvaavaa tavaratelineä, asiakaspalvelu kertoi, että he yrittävät löytää sopivaa korvaajaa alihankkijalle, joka valmistaa näitä tavaratelineitä. Tällä kertaa ajattelin korjata tavaratelineen sen sijaan, että olisin pyytänyt uutta korvaavaa kappaletta, mikä vei vähemmän aikaa ja kestää todennäköisesti pidempään. En tiedä, ovatko he vaihtaneet komponenttitoimittajaansa. Jos oma korjaukseni menee rikki, minulla on vielä kaksi vanhaa rikkoutunutta tavaratelinettä, jotka voin korjata, mutta todennäköisesti seuraava polkupyöräni ei tule olemaan Helkama .

Korvaus on Michael’s Domain

Helsingin yliopisto hävisi oikeudenkäynnin, jossa käsiteltiin vuoden 2015 joukkovähentämismenettelyjen laillisuutta

Helkaman laatuongelmat