<?xml version="1.0" encoding="utf-8" standalone="yes"?><rss version="2.0" xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"><channel><title>Liikenne on Michael’s Domain</title><link>https://jeltsch.org/fi/tags/liikenne/</link><description>Recent content in Liikenne on Michael’s Domain</description><generator>Hugo</generator><language>fi</language><copyright>Copyright © 2002 - 2026 Michael Jeltsch.</copyright><lastBuildDate>Fri, 24 Jul 2026 00:18:18 +0300</lastBuildDate><atom:link href="https://jeltsch.org/fi/tags/liikenne/index.xml" rel="self" type="application/rss+xml"/><item><title>Amber Stutthofista</title><link>https://jeltsch.org/fi/amber_from_stutthof/</link><pubDate>Tue, 01 Aug 2017 00:00:00 +0000</pubDate><guid>https://jeltsch.org/fi/amber_from_stutthof/</guid><description>&lt;p&gt;Juostessani Itämeren rannalla lähellä 
 &lt;a href="https://en.wikipedia.org/wiki/K%C4%85ty_Rybackie" target="_blank" rel="noopener noreferrer nofollow"&gt;Kąty Rybackieta&amp;nbsp;






 
 
 
 &lt;svg class="svg-inline--fa fas fa-up-right-from-square fa-2xs" fill="currentColor" aria-hidden="true" role="img" viewBox="0 0 512 512" overflow="visible"&gt;&lt;use href="#fas-up-right-from-square"&gt;&lt;/use&gt;&lt;/svg&gt;&lt;/a&gt;
 (Puola), poimin muutamia meripihkakiviä. Osa niistä ei läpäissyt kelluntatestiä (20 % w/v NaCl-liuoksessa huoneenlämpöisessä vedessä), mutta minulla ei ole aavistustakaan, mitä nämä kellumattomat kivet oikeastaan ovat (ne ovat liian pehmeitä ollakseen lasia, ehkä muovia?).Kun saavuin tänne viikon rantalomalle, en tiennyt, että pieni kylä, jossa majoituimme, kuului 
 &lt;a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Sztutowo" target="_blank" rel="noopener noreferrer nofollow"&gt;Stutthofin&amp;nbsp;






 
 
 
 &lt;svg class="svg-inline--fa fas fa-up-right-from-square fa-2xs" fill="currentColor" aria-hidden="true" role="img" viewBox="0 0 512 512" overflow="visible"&gt;&lt;use href="#fas-up-right-from-square"&gt;&lt;/use&gt;&lt;/svg&gt;&lt;/a&gt;
 kuntaan, jossa 
 &lt;a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Stutthof_concentration_camp" target="_blank" rel="noopener noreferrer nofollow"&gt;yksi natsien keskitysleireistä&amp;nbsp;






 
 
 
 &lt;svg class="svg-inline--fa fas fa-up-right-from-square fa-2xs" fill="currentColor" aria-hidden="true" role="img" viewBox="0 0 512 512" overflow="visible"&gt;&lt;use href="#fas-up-right-from-square"&gt;&lt;/use&gt;&lt;/svg&gt;&lt;/a&gt;
 sijaitsi. Itse asiassa poikkesin kahdesti päivittäiseltä aamulenkiltäni rannalla katsomaan leiriä, joka on nykyään museo. Mielenkiintoista on, että alle 12-vuotiaat lapset eivät saa vierailla paikalla. Tämä eroaa niistä Saksan keskitysleirien muistomerkkipaikoista, jotka tunnen: päätös siitä, viedäänkö lapset vierailulle, jätetään vanhempien tehtäväksi. Toinen mieleenpainuva muisto näiltä lomilta olivat automatkat, jotka saivat minut tarkistamaan vakaasti pitämäni käsitystä siitä, että suurin osa autoilijoista täällä Suomessa ajaa vastuuttomasti ja useimmiten liian kovaa. Itse asiassa Puolassa oli lähes mahdotonta ajaa nopeusrajoitusten mukaisesti, sillä kukaan ei näyttänyt tekevän niin. Tajusin, että ajaminen nopeusrajoituksia noudattavalla autolla olisi vaarallisempaa kuin ajaminen holtittomasti ylinopeutta ajavalla autolla, sillä kapeilla maanteillä joutuisi jatkuvasti väistämään ohittavia autoja. Siksi minäkin ajoin ylinopeutta. Ei ole yllättävää, että Puolalla on Euroopan korkeimmat liikennekuolematilastot (
 &lt;a href="https://www.economist.com/blogs/easternapproaches/2013/06/polish-driving" target="_blank" rel="noopener noreferrer nofollow"&gt;https://www.economist.com/blogs/easternapproaches/2013/06/polish-driving&amp;nbsp;






 
 
 
 &lt;svg class="svg-inline--fa fas fa-up-right-from-square fa-2xs" fill="currentColor" aria-hidden="true" role="img" viewBox="0 0 512 512" overflow="visible"&gt;&lt;use href="#fas-up-right-from-square"&gt;&lt;/use&gt;&lt;/svg&gt;&lt;/a&gt;
 ). Puolan hallituksen väitetyn tavoitteen mukaan kuolemantapausten määrää halutaan vähentää, mutta nopeusrajoitusten alentamisen sijaan niitä korotettiin vuonna 2011. 
 &lt;a href="https://de.wikipedia.org/wiki/Zul%C3%A4ssige_H%C3%B6chstgeschwindigkeit" target="_blank" rel="noopener noreferrer nofollow"&gt;Wikipedian mukaan&amp;nbsp;






 
 
 
 &lt;svg class="svg-inline--fa fas fa-up-right-from-square fa-2xs" fill="currentColor" aria-hidden="true" role="img" viewBox="0 0 512 512" overflow="visible"&gt;&lt;use href="#fas-up-right-from-square"&gt;&lt;/use&gt;&lt;/svg&gt;&lt;/a&gt;
 moottoriteiden suurin sallittu nopeus muuttui 130:stä 140 km/h:iin ja kaksiajorataisten teiden 110:stä 120 km/h:iin. Karkea arvio (perustuen 
 &lt;a href="https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_traffic-related_death_rate" target="_blank" rel="noopener noreferrer nofollow"&gt;näihin lukuihin&amp;nbsp;






 
 
 
 &lt;svg class="svg-inline--fa fas fa-up-right-from-square fa-2xs" fill="currentColor" aria-hidden="true" role="img" viewBox="0 0 512 512" overflow="visible"&gt;&lt;use href="#fas-up-right-from-square"&gt;&lt;/use&gt;&lt;/svg&gt;&lt;/a&gt;
) osoittaa, että Puolan teillä on kuollut viimeisten 20 vuoden aikana suunnilleen yhtä monta ihmistä kuin natsit surmasivat Stutthofissa vuosina 1939–1945. Ehkä Puolan poliisin pitäisi alkaa valvoa nopeusrajoituksia?&lt;/p&gt;</description></item><item><title>Parhaan artikkelin palkinto</title><link>https://jeltsch.org/fi/best_paper_award/</link><pubDate>Fri, 01 May 2015 00:00:00 +0000</pubDate><guid>https://jeltsch.org/fi/best_paper_award/</guid><description>&lt;p&gt;[&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;![](/sites/](
 &lt;a href="http://www.med.helsinki.fi/english/news/2015/20150505_Jeltsch.html%29Olemme" target="_blank" rel="noopener noreferrer nofollow"&gt;http://www.med.helsinki.fi/english/news/2015/20150505_Jeltsch.html)Olemme&amp;nbsp;






 
 
 
 &lt;svg class="svg-inline--fa fas fa-up-right-from-square fa-2xs" fill="currentColor" aria-hidden="true" role="img" viewBox="0 0 512 512" overflow="visible"&gt;&lt;use href="#fas-up-right-from-square"&gt;&lt;/use&gt;&lt;/svg&gt;&lt;/a&gt;
 voittaneet Circulation-lehden vuoden 2014 &lt;em&gt;Best Paper Award&lt;/em&gt; -palkinnon perustieteen kategoriassa. &lt;em&gt;Circulation&lt;/em&gt; on johtava kardiologian alan lehti ja 
 &lt;a href="http://www.heart.org" target="_blank" rel="noopener noreferrer nofollow"&gt;American Heart Associationin&amp;nbsp;






 
 
 
 &lt;svg class="svg-inline--fa fas fa-up-right-from-square fa-2xs" fill="currentColor" aria-hidden="true" role="img" viewBox="0 0 512 512" overflow="visible"&gt;&lt;use href="#fas-up-right-from-square"&gt;&lt;/use&gt;&lt;/svg&gt;&lt;/a&gt;
 virallinen julkaisu. Jo artikkelin julkaisuhetkellä (otsikolla [/files/files/Jeltsch%20et%20al.%20-%202014%20-%20CCBE1%20Enhances%20Lymphangiogenesis%20via%20A%20Disintegrin.pdf&amp;quot;&amp;gt;”CCBE1 Enhances Lymphangiogenesis via A Disintegrin and Metalloprotease With Thrombospondin Motifs-3–Mediated Vascular Endothelial Growth Factor-C Activation”](/sites/&amp;lt;?php print $_SERVER[)), oli selvää, että se mullisti merkittävästi käsityksemme 
 &lt;a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Vascular_endothelial_growth_factor_C" target="_blank" rel="noopener noreferrer nofollow"&gt;VEGF-C-kasvutekijästä&amp;nbsp;






 
 
 
 &lt;svg class="svg-inline--fa fas fa-up-right-from-square fa-2xs" fill="currentColor" aria-hidden="true" role="img" viewBox="0 0 512 512" overflow="visible"&gt;&lt;use href="#fas-up-right-from-square"&gt;&lt;/use&gt;&lt;/svg&gt;&lt;/a&gt;
, ja se esiteltiin [Open Heart] -lehdessä(http://openheart.circulationjournal.org/2014/05/michael-jeltsch-phd-and-kari-alitalo-md.html). Artikkeli tarjoaa useita uusia oivalluksia:&lt;/p&gt;</description></item></channel></rss>