<?xml version="1.0" encoding="utf-8" standalone="yes"?><rss version="2.0" xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"><channel><title>Luonto on Michael’s Domain</title><link>https://jeltsch.org/fi/tags/luonto/</link><description>Recent content in Luonto on Michael’s Domain</description><generator>Hugo</generator><language>fi</language><copyright>Copyright © 2002 - 2026 Michael Jeltsch.</copyright><lastBuildDate>Fri, 24 Jul 2026 00:18:18 +0300</lastBuildDate><atom:link href="https://jeltsch.org/fi/tags/luonto/index.xml" rel="self" type="application/rss+xml"/><item><title>Ylhäältä tuleva kiusaaminen</title><link>https://jeltsch.org/fi/bullying_from_the_top/</link><pubDate>Fri, 22 Nov 2019 00:00:00 +0000</pubDate><guid>https://jeltsch.org/fi/bullying_from_the_top/</guid><description>&lt;p&gt;Jotkut luvut Nature-lehden vuoden 2019 jatko-opiskelijatutkimuksesta (
 &lt;a href="https://www.nature.com/articles/d41586-019-03535-y" target="_blank" rel="noopener noreferrer nofollow"&gt;https://www.nature.com/articles/d41586-019-03535-y&amp;nbsp;






 
 
 
 &lt;svg class="svg-inline--fa fas fa-up-right-from-square fa-2xs" fill="currentColor" aria-hidden="true" role="img" viewBox="0 0 512 512" overflow="visible"&gt;&lt;use href="#fas-up-right-from-square"&gt;&lt;/use&gt;&lt;/svg&gt;&lt;/a&gt;
 ) ovat huolestuttavia. Vastaajista vain hyvin harvat olivat Suomesta, joten Suomen tuloksia on syytä tulkita varauksella. Mutta jokainen yksittäinen tapaus on yksi tapaus liikaa. Minua huolestuttaa eniten a) se, että kiusatut tohtoriopiskelijat Suomessa kokevat, etteivät he voi puhua kokemuksistaan ilman seurauksia, ja b) se, että ylhäältä tuleva kiusaaminen saattaa olla Suomessa yleisempää kuin vertaisryhmän kiusaaminen (jos muihin akateemisiin työntekijöihin lasketaan mukaan myös ”ylhäältä tulevat”). Yhden opiskelijan kerrotaan kokeneen kiusaamista ohjelman johtajalta (mikä kuuluu luokkaan ”muut”, jota Nature ei ole erikseen eritellyt kaaviossa). Luvut eivät yhteensä tee 100 %:a pyöristysten ja useiden mainintojen vuoksi.&lt;/p&gt;</description></item><item><title>Angiogeneesin merkittävimmät julkaisut</title><link>https://jeltsch.org/fi/angiogenesis_landmark_publications/</link><pubDate>Thu, 09 Mar 2017 00:00:00 +0000</pubDate><guid>https://jeltsch.org/fi/angiogenesis_landmark_publications/</guid><description>&lt;p&gt;Nature-lehden mukaan 
 &lt;a href="http://science.sciencemag.org/content/276/5317/1423.long" target="_blank" rel="noopener noreferrer nofollow"&gt;vuonna 1997 Science-lehdessä julkaistu artikkelimme&amp;nbsp;






 
 
 
 &lt;svg class="svg-inline--fa fas fa-up-right-from-square fa-2xs" fill="currentColor" aria-hidden="true" role="img" viewBox="0 0 512 512" overflow="visible"&gt;&lt;use href="#fas-up-right-from-square"&gt;&lt;/use&gt;&lt;/svg&gt;&lt;/a&gt;
 on merkkipaalu angiogeneesin tutkimusalalla: *”Artikkeli, jossa vahvistetaan VEGF-C:n ja VEGF-R3:n signalointireittien rooli lymfangiogeneesissä. Uusi tutkimusalue on syntynyt.”*Kokoelma angiogeneesin alan merkkitutkimuksia viimeiseltä 80 vuodelta (
 &lt;a href="http://www.nature.com/focus/angiogenesis/classics/vegf.html" target="_blank" rel="noopener noreferrer nofollow"&gt;http://www.nature.com/focus/angiogenesis/classics/vegf.html&amp;nbsp;






 
 
 
 &lt;svg class="svg-inline--fa fas fa-up-right-from-square fa-2xs" fill="currentColor" aria-hidden="true" role="img" viewBox="0 0 512 512" overflow="visible"&gt;&lt;use href="#fas-up-right-from-square"&gt;&lt;/use&gt;&lt;/svg&gt;&lt;/a&gt;
) julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2003, eikä sitä valitettavasti ole päivitetty sisällyttämään myöhempiä merkittävimpiä tutkimuksia. Tähän päivään mennessä suurin osa näistä 86 artikkelista on kuitenkin edelleen pakollista luettavaa jokaiselle angiogeneesin alan tohtoriopiskelijalle.&lt;/p&gt;</description></item></channel></rss>