<?xml version="1.0" encoding="utf-8" standalone="yes"?><rss version="2.0" xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"><channel><title>Lymfologia on Michael’s Domain</title><link>https://jeltsch.org/fi/tags/lymfologia/</link><description>Recent content in Lymfologia on Michael’s Domain</description><generator>Hugo</generator><language>fi</language><copyright>Copyright © 2002 - 2026 Michael Jeltsch.</copyright><lastBuildDate>Fri, 24 Jul 2026 00:18:18 +0300</lastBuildDate><atom:link href="https://jeltsch.org/fi/tags/lymfologia/index.xml" rel="self" type="application/rss+xml"/><item><title>Lymfologia 2019</title><link>https://jeltsch.org/fi/lymphologie_2019/</link><pubDate>Sat, 12 Oct 2019 00:00:00 +0000</pubDate><guid>https://jeltsch.org/fi/lymphologie_2019/</guid><description>&lt;p&gt;Viikko sitten kävin Saksassa osallistuakseni 
 &lt;a href="https://www.lymphologie-kongress.de/" target="_blank" rel="noopener noreferrer nofollow"&gt;Lymphologie 2019&amp;nbsp;






 
 
 
 &lt;svg class="svg-inline--fa fas fa-up-right-from-square fa-2xs" fill="currentColor" aria-hidden="true" role="img" viewBox="0 0 512 512" overflow="visible"&gt;&lt;use href="#fas-up-right-from-square"&gt;&lt;/use&gt;&lt;/svg&gt;&lt;/a&gt;
 -konferenssiin, joka pidettiin Bad Krozingenissa Freiburgin lähellä.Konferenssin järjestävät yhdessä kahden vuoden välein DGL (
 &lt;a href="https://www.dglymph.de/aktuelles/" target="_blank" rel="noopener noreferrer nofollow"&gt;Deutsche Gesellschaft für Lymphologie&amp;nbsp;






 
 
 
 &lt;svg class="svg-inline--fa fas fa-up-right-from-square fa-2xs" fill="currentColor" aria-hidden="true" role="img" viewBox="0 0 512 512" overflow="visible"&gt;&lt;use href="#fas-up-right-from-square"&gt;&lt;/use&gt;&lt;/svg&gt;&lt;/a&gt;
) ja GDL (
 &lt;a href="http://www.lymphologie.org/GDL/" target="_blank" rel="noopener noreferrer nofollow"&gt;Gesellschaft Deutschsprachiger Lymphologen&amp;nbsp;






 
 
 
 &lt;svg class="svg-inline--fa fas fa-up-right-from-square fa-2xs" fill="currentColor" aria-hidden="true" role="img" viewBox="0 0 512 512" overflow="visible"&gt;&lt;use href="#fas-up-right-from-square"&gt;&lt;/use&gt;&lt;/svg&gt;&lt;/a&gt;
). Tapahtuma on kokonaisuudessaan hyvin käytännönläheinen ja kliinisesti suuntautunut, ja se tarjoaa lukuisia työpajoja ja käytännön neuvoja. Siksi sitä suositellaan lämpimästi saksan kieltä ymmärtäville lääkäreille. Tarjolla on kuitenkin myös ”perustieteen” ohjelmaosa, ja järjestäjät onnistuvat aina rekrytoimaan tähän osioon muutamia hyviä tutkijoita (katso täältä: 
 &lt;a href="https://www.lymphologie-kongress.de/programm/samstag-03-10-15/%29" target="_blank" rel="noopener noreferrer nofollow"&gt;https://www.lymphologie-kongress.de/programm/samstag-03-10-15/)&amp;nbsp;






 
 
 
 &lt;svg class="svg-inline--fa fas fa-up-right-from-square fa-2xs" fill="currentColor" aria-hidden="true" role="img" viewBox="0 0 512 512" overflow="visible"&gt;&lt;use href="#fas-up-right-from-square"&gt;&lt;/use&gt;&lt;/svg&gt;&lt;/a&gt;
. On syytä huomata, että esitelmät pidetään saksaksi, mikä ei helpota rekrytointia. Saksan lymfologit ovat edelleen johtavassa asemassa lymfedeeman (ja viime aikoina myös lipedeeman) hoidossa ainutlaatuisesti erikoistuneiden asiantuntijoiden ja laitosten ansiosta (
 &lt;a href="https://www.foeldiklinik.de/" target="_blank" rel="noopener noreferrer nofollow"&gt;Földiklinik&amp;nbsp;






 
 
 
 &lt;svg class="svg-inline--fa fas fa-up-right-from-square fa-2xs" fill="currentColor" aria-hidden="true" role="img" viewBox="0 0 512 512" overflow="visible"&gt;&lt;use href="#fas-up-right-from-square"&gt;&lt;/use&gt;&lt;/svg&gt;&lt;/a&gt;
), mutta englanti on tullut biolääketieteellisen tutkimuksen kieleksi myös Saksassa. Tutkimustulosten levittämiselle saksan kielellä on kuitenkin edelleen tarvetta, ja siksi kirjoitan ajoittain artikkeleita saksankieliseen lehteen ”Lymphologie in Forschung und Praxis”.&lt;/p&gt;</description></item><item><title>Lymfologinen (perus)tutkimus: miten se toimii?</title><link>https://jeltsch.org/fi/lymphologische_grundlagen_forschung_wie_funktioniert_das/</link><pubDate>Wed, 29 May 2019 00:00:00 +0000</pubDate><guid>https://jeltsch.org/fi/lymphologische_grundlagen_forschung_wie_funktioniert_das/</guid><description>&lt;h4 id="esitelmä-saksan-lymfologian-seuran-43-vuosikongressissa" class="heading"&gt;Esitelmä Saksan lymfologian seuran 43. vuosikongressissa&lt;a href="#esitelm%c3%a4-saksan-lymfologian-seuran-43-vuosikongressissa" aria-labelledby="esitelmä-saksan-lymfologian-seuran-43-vuosikongressissa"&gt;






 
 
 
 &lt;svg class="svg-inline--fa fas fa-link anchor" fill="currentColor" aria-hidden="true" role="img" viewBox="0 0 576 512" overflow="visible"&gt;&lt;use href="#fas-link"&gt;&lt;/use&gt;&lt;/svg&gt;&amp;nbsp;
 &lt;/a&gt;
&lt;/h4&gt;

&lt;p&gt;PD Dr. Michael Jeltsch
Helsingin yliopisto &amp;amp; Wihuri-tutkimuslaitos
Haartmaninkatu 8
FIN-00290 Helsinki, Suomi

 &lt;a href="mailto:michael@jeltsch.org"&gt;michael@jeltsch.org&lt;/a&gt;
&lt;/p&gt;</description></item><item><title>Tärkeimmät tiedot VEGF-C:stä lymfologiassa</title><link>https://jeltsch.org/fi/essentials_facts_about_vegf_c_in_lymphology/</link><pubDate>Fri, 05 May 2017 00:00:00 +0000</pubDate><guid>https://jeltsch.org/fi/essentials_facts_about_vegf_c_in_lymphology/</guid><description>&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Tärkeimmät tiedot VEGF-C:stä lymfologiassa&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Dosentti Dr. Michael Jeltsch, Helsingin yliopisto ja Wihurin tutkimuslaitos, 
 &lt;a href="mailto:michael@jeltsch.org"&gt;michael@jeltsch.org&lt;/a&gt;
&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Verisuonten endoteelin kasvutekijä C (VEGF-C) on välttämätön imusuoniston kehitykselle ja kasvulle. Yhdessä VEGF-D:n kanssa se muodostaa VEGF-kasvutekijäperheen imusuoniryhmän, jonka muut jäsenet (PlGF, VEGF/VEGF-A, VEGF-B) vastaavat ensisijaisesti verisuonten kasvusta ja toiminnasta. VEGF-C löydettiin tyrosiinikinaasireseptori VEGFR-3:n ligandina (1), ja sen spesifinen vaikutus imusuoniin kuvattiin ensimmäisen kerran vuonna 1997 (2,3). Noin kolmasosa ihmisten perinnöllisistä lymfedeemitapauksista johtuu VEGF-C-signaloinnissa mukana olevien geenien mutaatioista (4). VEGF-C:n täydellinen puuttuminen johtaa kuolemaan alkionkehityksen aikana (5). Todennäköisesti tästä syystä perinnöllisen lymfedeeman kliinisiä tapauksia leimaa signaalinsiirron osittainen inaktivoituminen. Useimmissa tapauksissa mutaatio kohdistuu VEGFR-3:een (6), mutta perinnöllisen lymfedeeman mutaatioita on kuvattu tai niitä epäillään kaikissa alla kuvatuissa VEGF-C-signaalinsiirron komponenteissa. z.T. Osana monitekijäistä periytyvyyttä.&lt;/p&gt;</description></item><item><title>Historiallisia artikkeleita imukudosjärjestelmästä</title><link>https://jeltsch.org/fi/historic_articles_about_the_lymphatic_system/</link><pubDate>Sat, 25 Jan 2014 00:00:00 +0000</pubDate><guid>https://jeltsch.org/fi/historic_articles_about_the_lymphatic_system/</guid><description>&lt;ul&gt;
&lt;li&gt;
 &lt;a href="https://jeltsch.org/downloads/TheLymphaticSystemOfTheDomesticFowl.pdf"&gt;J. W. Dransfield (1944). Kanan imukudosjärjestelmä. Maisterin opinnäytetyö, Liverpoolin yliopisto.&lt;/a&gt;
&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;
 &lt;a href="https://jeltsch.org/downloads/Handbuch_der_vergl_Anat_WirbeltiereS.pdf"&gt;F. Weidenreich ym. (1934). Imusuonisto. Selkärankaisten vertailevan anatomian käsikirja. Bolk, Goppert, Kallius ja Lubosch. Berliini ja Wien, Urban und Schwarzenberg: 745–854.&lt;/a&gt;
&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;
 &lt;a href="https://jeltsch.org/downloads/MorphologischesJahrbuch51_ForelleS.pdf"&gt;H. Hoyer &amp; L. Michalski (1920). Taimenen alkioiden imusuonisto. Gegenbaurs Morphologisches Jahrbuch. 51: 1–89.&lt;/a&gt;
&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;
 &lt;a href="https://jeltsch.org/downloads/FroschS.pdf"&gt;A. Ecker &amp; R. Widersheim (1904). Sammakon anatomia. Kolmas osa. Imusuonisto. Braunschweig, Friedrich Vieweg: 436–548.&lt;/a&gt;
&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;
 &lt;a href="https://jeltsch.org/downloads/HoyerS.pdf"&gt;H. Hoyer (1934). Selkärankaisten imusuonisto vertailevan anatomian näkökulmasta. Mem Acad Polon Sci Lett Med 1(1): 1–205.&lt;/a&gt;
&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;
 &lt;a href="https://jeltsch.org/downloads/MayerP_1919_%c3%9cber_die_Lymphgef%c3%a4sse_der_Fische.pdf"&gt;P. Mayer (1919). Kalojen imusuonistosta ja sen oletetusta merkityksestä ruoansulatuksessa. Jena Z Naturwiss. 55: 125–174.&lt;/a&gt;
&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;
 &lt;a href="https://jeltsch.org/downloads/BudgeA_1887_Untersuchungen_ueber_die_Entwicklung_des_Lymphsystems_beim_H%c3%bchnerembryo.pdf"&gt;A. Budge (1887) Tutkimuksia kanojen alkioiden imukudoksen kehityksestä. Anatomian ja fysiologian arkisto. Anatomian osasto. Anatomian ja kehityshistorian arkisto: 59–89.&lt;/a&gt;
&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;
 &lt;a href="https://jeltsch.org/downloads/FavaroG_1908_Ueber_den_Ursprung_des_LymphgefaesssystemsS.pdf"&gt;G. Favaro (1908). Imusuoniston alkuperästä. Anat Anzeiger 33: 75–77.&lt;/a&gt;
&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;
 &lt;a href="https://jeltsch.org/downloads/Tretjakoff-Reptilien_und_VoegelS.pdf"&gt;G. Tretjakoff (1930). Silmäkuopan sinusit sammakkoeläimillä, matelijoilla ja linnuilla. Morphol Jahrb. 64: 133–177.&lt;/a&gt;
&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;
 &lt;a href="https://jeltsch.org/downloads/Tretjakoff-PrimitiveS.pdf"&gt;D. Tretjakoff (1926). Alemman tason selkärankaisten silmäkuopan laskimosinukset. Morphol Jahrb. 56: 402–445.&lt;/a&gt;
&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;
 &lt;a href="https://jeltsch.org/downloads/Archive.zip"&gt;Zip-arkisto, joka sisältää 23 vanhaa julkaisua (Canon-skannerilla skannatut raakamuotoiset PDF-tiedostot: ei OCR-käsiteltyjä, sivuja ei ole käännetty, ei metatietoja)&lt;/a&gt;
&lt;/li&gt;
&lt;/ul&gt;</description></item><item><title>Johdanto imusuonistotutkimukseen</title><link>https://jeltsch.org/fi/introduction_into_lymphatic_research/</link><pubDate>Thu, 20 Oct 2011 00:00:00 +0000</pubDate><guid>https://jeltsch.org/fi/introduction_into_lymphatic_research/</guid><description>&lt;ul&gt;
&lt;li&gt;Luento 1: Verenkierto ja imusuonisto: anatomia ja fysiologia&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;Luento 2: Imusuoniston molekyylit&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;Luento 3: Imusuonisto sairauksissa&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;Luento 4: 
 &lt;a href="https://jeltsch.org/downloads/ILR_lecture4_model_organims.pdf"&gt;Malliorganismit imusuoniston tutkimuksessa&lt;/a&gt;
, [.tex file](/downloads/&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;Luento 5: Imusuonistotutkimuksen perustekniikat&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;Luento 6: Imusuonistotutkimuksen ajankohtaisia kysymyksiä&lt;/li&gt;
&lt;/ul&gt;</description></item></channel></rss>