Maahanmuutto on Michael’s Domain

Suomalainen unelma: Pelkkä kangastus?

Mon, 15 Dec 2025 00:00:00 +0000

Realiteettitarkistus kansainvälisille opiskelijoille

Suomea on juhlittu maailman onnellisimpana maana jo kahdeksan vuotta peräkkäin . Suomi ei kuitenkaan ole vain onnellisin maa, vaan myös maa, jossa on yksi maailman alhaisimmista syntyvyyksistä . Eläkejärjestelmän vakauttamiseksi Suomi päätti, että se tarvitsee maahanmuuttoa. Ajatus oli hyvin radikaali maalle, joka oli 30 vuotta sitten lähes yhtä eristetty muusta Euroopasta kuin Pohjois-Korea on nykyään muusta Aasiasta. Tuolloin Suomen kansainvälinen autotunnus oli vielä SF, mikä tarkoitti Soviet Finland (vitsi vitsi, S-kirjain tarkoittaa tietenkin Sweden). Suomi haluaa lisätä maahanmuuttoa houkuttelemalla ulkomaisia opiskelijoita suorittamaan tutkintoja Suomessa, toivoen että osa heistä jäisi maahan valmistumisen jälkeen. Tästä syystä Suomesta on tullut yhä suositumpi kohde kansainvälisille opiskelijoille, erityisesti Aasiasta. Korkealaatuisen elämän, erinomaisen koulutuksen ja runsaiden mahdollisuuksien lupausten houkuttelemina monet investoivat suuria summia suorittaakseen tutkinnon jossakin suomalaisessa yliopistossa . Kymmenen vuotta sitten yliopistokoulutus oli ilmaista kaikille (myös kaikille ulkomaalaisille), mutta vuodesta 2017 lähtien EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevat opiskelijat ovat joutuneet maksamaan lukukausimaksuja . Tämä ei ollut yliopistojen oma päätös, vaan hallituksen määräys.

Kuoleeko suomen kieli?

Sat, 30 Mar 2024 00:00:00 +0000

Annikka Mutanen tarttui mielipidekirjoituksessaan Helsingin Sanomissa suomalaisten määrän ennustettuun vähenemiseen : Tämän vuosisadan lopussa suomalaistaustaisten määrä Suomessa on laskenut alle kahden miljoonan. Minä en ole enää elossa kokemassa tätä, mutta lapsillani on siihen hyvät mahdollisuudet.

Kilpailu maahanmuuttoa vastaanottavien maiden suurvaltojen kanssa

Wed, 24 Nov 2021 00:00:00 +0000

Saksassa asuu noin 10–11 miljoonaa ulkomaalaista (12/2019), mikä on noin 13 % väestöstä. Tämän lisäksi maassa on 1,4 miljoonaa pakolaista (tilastot) . Saksan uusi hallitus aikoo vakavasti helpottaa työperäistä maahanmuuttoa Saksaan. Keski- tai Pohjois-Euroopassa ei ole juuri yhtään maata, joka ei olisi tunnustanut tarvetta tuoda työvoimaa. Saksalla on kokemusta työvoiman tuonnista. Itse asiassa 13 prosentin luku tuntuu minusta alhaiselta, mutta monilla niistä ulkomaalaisista, jotka ovat saapuneet Saksaan kauan sitten, on nykyään saksalainen passi. Viime vuosisatojen aikana Saksaan on tullut useita suuria työperäisen maahanmuuton aaltoja (viimeisin merkittävä aalto vuosina 1955–1975, pääasiassa Turkista ja Italiasta). Ehkä juuri siksi maailman parhaat dönerit ja pizzat löytyvätkin Turkista tai Italiasta, vaan Saksasta (newyorkilaiset saattavat olla eri mieltä pizzan suhteen). Minusta on uskomatonta, että työvoimamuuttoa koskevaa kysymystä edes esitetään nykyään Suomessa. Ei ole yhtään asiantuntijaa, joka kiistäisi, että Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa*. Ei tulevaisuudessa, vaan nyt. Ongelmana on, että Suomi näyttää onnistuneen kilpailussa siitä, mikä on vähiten houkutteleva paikka työperäiselle maahanmuutolle Länsi- ja Pohjois-Euroopassa. En puhu säästä (kyllä: kylmyys ja pimeys ovat toisinaan oikea riesa), vaan byrokraattisista esteistä, joita jopa korkeasti koulutetut ulkomaalaiset joutuvat kohtaamaan halutessaan tulla Suomeen. Joitakin edistysaskeleita on otettu (esim. opiskelijoiden oleskelulupa voi nyt olla voimassa niin kauan kuin opinnot kestävät), ja nykyhallituksen tavoitteena on kaksinkertaistaa työperäisen maahanmuuton määrä. Mutta kilpailussa työvoimasta kaikki muut Euroopan maat nostavat panoksiaan. Jotta voisimme olla edes etäisesti kilpailukykyisiä, paljon enemmän on muututtava, kuten Tuula Haatainen kirjoitti äskettäisessä mielipidekirjoituksessaan Skandinavian suurimmassa päivälehdessä Helsingin Sanomissa . Valitettavasti nykyinen järjestelmä ei palvele teollisuutta hyvin, kuten toinen asiaa käsittelevä mielipidekirjoitus, jonka on kirjoittanut asianomainen yrittäjä osoittaa.*Asiantuntijat, jotka väittävät toisin, antavat ideologisten ennakkoluulojensa mennä asiantuntemuksensa edelle. Eturistiriidan vuoksi heidän mielipidettään ei pitäisi ottaa huomioon. Se on vain mielipide; puolueettomilla asiantuntijoilla on tosiasiat puolellaan.