Ihmisen ja naudan metaanituotanto

Sun, 19 Jul 2020 00:00:00 +0000

Vähän aikaa sitten eräs ystäväni väitti, että hänen kohdallaan siirtyminen lihattomaan ruokavalioon ei vaikuttaisi merkittävästi ilmaston lämpenemiseen. Kun osa ihmisistä korvaa eläinperäiset proteiininlähteet kasviperäisillä, he alkavat piereskellä paljon enemmän, mikä kumoaa karjan kasvihuonekaasupäästöjen vähenemisen tuomat hyödyt.En tiennyt, oliko tuossa väitteessä mitään perää, mutta lopulta tein karkean laskelman. Jopa kaikkein suotuisimmissa olosuhteissa tämä väite kaatuu, koska ihmisten ja lehmien kasvihuonekaasupäästöt ovat valtavan erilaiset. Yksinkertaisuuden vuoksi tarkastelin vain metaania, sillä se on tässä yhteydessä paljon merkittävämpi kuin hiilidioksidi. Näyttää siltä, että kuitupitoisella ruokavaliolla ihmiset tuottavat noin 10 mg metaania päivässä ( http://dx.doi.org/10.1136/gut.32.6.665) , kun taas ruoholla ruokitut lehmät tuottavat noin 250 g ( http://www.fao.org/3/a0701e/a0701e00.htm , https://blogs.agu.org/geospace/2019/01/09/scientists-breathalyze-cows-to-measure-methane-emissions/) . Lehmä tuottaa 25 tuhatta kertaa enemmän metaania kuin ihminen. Vaikka oletettaisiin, että lihansyöjä ei tuota lainkaan metaania ja että hän syö elinaikanaan vain yhden lehmän verran lihaa, argumentti jää silti lähes 1 000-kertaisesti vajaaksi (lehmän elinikä: 2 vuotta, ihmisen elinikä: 80 vuotta).Oletus, että lihansyöjä syö elinaikanaan vain yhden lehmän verran lihaa, on kuitenkin erittäin optimistinen. Todellisuudessa tämä on erittäin epätodennäköistä, sillä yhdestä lehmästä saadaan esimerkiksi vain 5 sirloin-pihviä, mutta 85 paunaa jauhelihaa. Lehmä painaa teurastettaessa noin 450 kg, josta käyttökelpoista lihaa on tuskin 200 kg. Jos tämä määrä käytetään tyydyttämään keskimääräisen ihmisen lihanhimoa (80 vuotta, 70 kg lihan kulutusta vuodessa, https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_meat_consumption) , se tarkoittaa 30 lehmää elinaikana, jos kaikki liha on peräisin lehmistä. Siksi oletus, että yhden elinaikana tarvitaan yksi lehmä, on liian optimistinen jopa ihmisille, joiden lihan kulutus on vähäistä. Toinen mielenkiintoinen seikka, jota en tiennyt, oli se, että vapaasti laiduntavat lehmät tuottavat kolme kertaa enemmän metaania kuin lihatehtaissa maissilla ruokitut lehmät. Siinäpä se ”luomuliha”.

Kasvutekijän VEGF-C:n uudenlaisen hyödyntämisen

Sat, 22 Jun 2019 00:00:00 +0000

eLIFE-tiivistelmässä esitellään tuore julkaisumme VEGF-C:stä ( https://elifesciences.org/digests/44478/re-purposing-the-growth-factor-vegf-c ). Vaikka tutkimuksessamme ei syvennetty VEGF-C:n toimintaa lisääntymisen yhteydessä, arvioijien kommentit ja vastauksemme (otsikon ”Author response” alla) antavat enemmän tietoa kuin itse julkaisu. Emme sisällyttäneet siittiöiden liikkuvuutta koskevia tietoja käsikirjoitukseen. Vaikka tulokset olivat toisinaan suuruudeltaan hämmästyttäviä, emme aina mitanneet siittiöiden liikkuvuuden lisääntymistä aktiivisen VEGF-C:n vaikutuksesta. Kuten yleisesti tiedetään, siittiöt biologisena näytteenä ovat koostumukseltaan ja laadultaan erittäin vaihtelevia. Mielenkiintoista on, että kaksi vuotta sitten eLIFE-lehdessä julkaistu artikkeli tarjoaa lisätietoa siitä, mistä tässä saattaisi olla kyse: Sperman kilpailuriski ohjaa siemennesteen välittämiä nopeita ejakulaation sopeutumisia . Tämä artikkeli osoittaa, että urokset säätelevät siittiöiden uintinopeutta nopeasti sosiaalisen tilanteen mukaan (naaraan tai uroskilpailijan läsnäolo). Mielestäni tällaisia tekijöitä näyttää olevan lähes mahdotonta hallita, kun kyseessä ovat ihmisperäiset näytteet…Otsikko viittaa kuitenkin monitulkintaisesti myös syöpään. Aineistomme perusteella arvelemme, että VEGF-C:n toimintaa voidaan muuttaa lymfangiogeenisestä angiogeeniseksi ja edelleen metastaaseja edistäväksi.

Nopeus on Michael’s Domain

Ihmisen ja naudan metaanituotanto

Kasvutekijän VEGF-C:n uudenlaisen hyödyntämisen