Aivovuoto Suomesta jatkuu

Fri, 22 Dec 2017 00:00:00 +0000

Suomi tarjoaa kansalaisilleen erittäin korkeatasoista koulutusta, mutta ei pysty pitämään tätä korkeasti koulutettua työvoimaa maassa. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden muuttoliikkeen nettotase on ollut negatiivinen koko viimeisen vuosikymmenen ajan, ja suuntaus on pahenemassa, erityisesti kandidaatti- ja maisteritasolla. Korkeimmalla koulutustasolla tulkinta ei ole kovin yksiselitteinen, sillä tähän ryhmään kuuluvat lisensiaatit*, tohtorit, postdoc-tutkijat sekä professorit. Negatiivinen suuntaus on kuitenkin vakaa, mutta se ei kiihty yhtä nopeasti kuin alemmilla koulutustasoilla. Tässä ryhmässä aivovuoto kohdistuu valikoivasti parhaimpiin maihin: vain viisi kärkimaata vastaanottaa 66 % korkeimmin koulutetuista maastamuuttajista (Yhdysvallat, Iso-Britannia, Sveitsi, Saksa ja Ruotsi), kun taas alemman koulutustason suorittaneet eivät ole yhtä valikoivia (52 % maisterin tutkinnon suorittaneista ja 41 % kandidaatin tutkinnon suorittaneista muuttaa samoihin kärkimaihin). Valitettavasti tämä tilasto kertoo vain Suomen kansalaisten muuttoliikkeestä. Kattavan kuvan saamiseksi tarvitaan samat tiedot myös muiden kuin Suomen kansalaisten muuttoliikkeestä. Tässä kaaviossa on käytetty Tilastokeskuksen tietoja ( http://www.stat.fi/til/muutl/2016/02/muutl_2016_02_2017-12-18_tie_001_fi.html) . Kaikki maat on ryhmitelty sen mukaan, oliko niiden tieteellinen tuotanto vertailussa parempi vai huonompi kuin Suomen (Nature Index, Weighted fractional count, https://www.natureindex.com/country-outputs/generate/All/global/All/weighted_score) . Maat, jotka suoriutuivat Suomea paremmin vuonna 2016, olivat: Yhdysvallat, Kiina, Saksa, Yhdistynyt kuningaskunta, Japani, Ranska, Kanada, Sveitsi, Etelä-Korea, Espanja, Intia, Italia, Australia, Alankomaat, Israel, Ruotsi, Singapore, Venäjä, Taiwan, Belgia, Itävalta, Tanska, Brasilia ja Puola.* Lisensiaatti on Suomessa ja muutamissa muissa maissa käytetty tutkinto, joka sijoittuu maisterin ja tohtorin tutkintojen välille. Suomessa sen merkitys on vähentynyt vuosien mittaan, koska monissa muissa maissa sille ei ole vastaavaa tutkintoa.

Pomon rooli

Fri, 01 Nov 2013 00:00:00 +0000

Sain ylennyksen melkein vahingossa. Olen nyt pää tutkija eli ryhmänjohtaja. En ole koskaan ollut erityisen innokas pomoksi ryhtymisestä. Maailmassa on jo tarpeeksi mukavia ja keskinkertaisia pää tutkijoita, ja (nykyisin entinen) pomoni Kari Alitalo on omalla omistautumisellaan ja erinomaisuudellaan luonut varjon, josta on luultavasti mahdotonta astua ulos.Siitä huolimatta, ennen kuin olisin liian vanha hakemaan ryhmänjohtajan paikkaa Suomen Akatemialta , päätin vuonna 2011 yrittää onneani. Olisin ehkä katunut, jos en olisi edes yrittänyt. Ensimmäinen yritys epäonnistui. Vuotta myöhemmin tohtorintutkintoni oli valmistunut yli yhdeksän vuotta aiemmin, ja minun piti esittää erityisiä syitä voidakseni hakea uudelleen (olin pitänyt pitkiä lastenhoitovapaita molempien lastemme vuoksi). Vaikka lähetin käytännössä saman hakemuksen, minulla oli tällä kertaa onnea siinä, mitä joku on kuvannut ”Tukirahaston arpajaisiksi”. Ja pahimmat pelkoni toteutuivat: tutkimuksen tekemisen sijaan minusta tuli rahanhankintakone. Tämä johtuu osittain siitä, että Tukirahasto myönsi huomattavasti vähemmän rahoitusta kuin mitä olin hakenut. Akatemialla on vuosi vuodelta yhä vähemmän jaettavaa rahaa, ja se joutuu tekemään vaikean päätöksen: rahoitetaanko vähemmän tutkijoita vai rahoitetaanko sama määrä tutkijoita, mutta annetaan kaikille vähemmän… Kävin kerran sähköpostikeskustelua Alexander Stubbin (kun hän oli vielä tavallisten ihmisten, kuten minun, ulottuvilla) tutkimusbudjetin supistumisesta, mutta ainakin nykyinen Suomen hallitus näyttää aliarvioivan Suomen akateemisen tutkimuksen jatkuvasti heikkenevän taloudellisen tilanteen pitkän aikavälin vaikutuksia. Tilanne on niin huono, että lahjakkaimmat ihmiset lähtevät maasta heti kun tilaisuus siihen tarjoutuu. Kokonaiskustannusmallin vuoksi olen käytännössä pakotettu pysymään budjetissa työvoimakustannusten osalta. Ja siksi rahaa ei jää päivittäisten kulujen, kuten kemikaalien ja reagenssien, maksamiseen. Kunnes jokin apurahahakemuksistani hyväksytään, joudumme tekemään tutkimusta niukalla budjetilla… Muuten: Laboratorioni uudet verkkosivut, joita ylläpidetään yliopiston palvelimilla, eivät ole vieläkään verkossa. Mutta koska ne ovat valmiit, laitoin ne näkyviin omalle palvelimelleni .

Osaajien Pako on Michael’s Domain

Aivovuoto Suomesta jatkuu

Pomon rooli