Suomen Kieli on Michael’s Domain

Vain kala muiden joukossa

Wed, 12 Nov 2025 00:00:00 +0000

Haaveilen edelleen suomen kielen taitoni parantamisesta, ja sen seurauksena teen välillä harkitsemattomia asioita. Nyt olen kahden hämmästyttävän kärsivällisen toimittajan suurella avulla yrittänyt kirjoittaa suomeksi populaaritieteellisen artikkelin tieteellisestä retkestämme kalabiologian alueelle. Artikkeli ilmestyi juuri Nuorten Tiedeakatemian mene & tiedä -verkkolehdessä.

”Biologiset lääkkeet” luennot suomeksi

Fri, 01 Nov 2024 00:00:00 +0000

Farmasian tutkimuksen, kehittämisen ja turvallisuuden kansainvälisen maisteriohjelman (MPHARM) ohjausryhmä sai vuonna 2022 ryhmänä Innoopeli-palkinnon opetuksen kehittämisestä Farmasian tiedekunnassa . Ohjausryhmän jäsenenä olin hieman yllättynyt, sillä silloin yksikään opiskelijamme ei ollut vielä valmistunut. Ennenaikainen kehuminen sai kuitenkin hyväksynnän aiemmin tänä vuonna, kun ensimmäinen erä opiskelijoita valmistui . Tänä vuonna Innoopeli 2024 -palkinnon sai Patrick Laurén , Farmaseutin koulutusohjelman johtaja. Minä sain ”kunniamaininnan” opetustoiminnastani . Yllätyin eniten siitä, että suomenkielisiä opetusyrityksiäni arvostettiin. Olen käynyt suomen kielen kursseja nimenomaan koska halusin opettaa suomen kielellä. Nyt olen jopa kokeillut taitojani muutamaan otteeseen. Hyvät FARM-310 (Biologiset lääkevalmisteet, peruskurssi) -opiskelijat, antakaa anteeksi, koska en tiennyt, mitä olin tekemässä! Suomenkielinen opettaminen on ollut haastavaa, mutta kyllä se onnistuu. Se vaatii kuitenkin minulta reilusti enemmän valmistautumisaikaa kuin englanninkielinen luento. Haluan myös kiittää opettajiani Emmi, Yrjö ja Taija! Ehkä tärkeintä oli kannustuksenne huonosta suorituksestani huolimatta. Minulla on videotodiste heikosta ensimmäisestä yrityksestäni, mutta olen hiljalleen parantamassa. Tässä ovat linkit suomenkielisiin ja englanninkielisiin luentokalvoihin (niiden pitäisi olla ihan kunnossa kolmen vuoden parannusten jälkeen, mutta ottakaa rohkeasti yhteyttä, jos löydätte kieli- tai asiavirheitä):

Kuoleeko suomen kieli?

Sat, 30 Mar 2024 00:00:00 +0000

Annikka Mutanen tarttui mielipidekirjoituksessaan Helsingin Sanomissa suomalaisten määrän ennustettuun vähenemiseen : Tämän vuosisadan lopussa suomalaistaustaisten määrä Suomessa on laskenut alle kahden miljoonan. Minä en ole enää elossa kokemassa tätä, mutta lapsillani on siihen hyvät mahdollisuudet.

Kielibuusti

Fri, 17 Dec 2021 00:00:00 +0000

Uusi yritys oppia suomea! Tähän asti suurimman osan urastani olen tehnyt Helsingin Yliopiston lääketietellisessä tiedekunnassa Meilahdessa. Suomen Akatemian Research Fellow-jakson jälkeen, uramahdollisuuteni Meilahdessa olivat surkeat, koska kaikki mahdolliset avoimet työpaikat edellyttivät hyvää suomen tai ruotsin kielen taitoa. Lääkärikoulutuksessa - toisin kuin monissa muissa opinto-ohjelmissa - opetusta täytyy osata antaa Suomeksi tai Ruotsiksi. Muissa EU:n maissa on monta yliopistoa, missä voi opiskellä lääketiedettä vaikka ei osaa sanaakaan paikallisesta kielestä, mutta Suomessa ei (vielä) rekrytoidaan ulkomaalaiset opiskelijat lääkikseen. Ennen opiskeluvuosiani olin jo kerran samassa hankalassa kieliasemassa Unkarissa. Kun 1989 poliittiset muutokset Itä-Euroopassa tekivät vapan matkustamisen mahdolliseksi, päätin käydä Unkarissa. Kiinnostukseni Unkariin johtui useista unkarilaisista ystävistä, jotka asuivat entisessä Länsisaksassa maanpaossa. Kun tulin kevällä 1990 Unkariin, en osanut unkaria ollenkaan. Kuitenkin, yksikään unkarilaisista kavereistani ei ikinä puhunut minulle mitään muuta kuin unkariaa. Minulla on erityisen hienoja muistoja Tomista ja Timeasta perheineen ja kaikista heidän ystävistään, jotka kärsivällisesti kuuntelivat höpötystäni ja korjasivat kielioppilliset virheet.Tällä Suomessa tilanne on erilainen. Miksi ei kukaan halua kestää mun huonosti puhuttua suomea? Olen törmännyt ajatuksen että se johtuu sitä että suomalaiset eivät ole tottuneet vieraisiin aksentteihin. En alekirjoitan tätä selitystä. Myös entiset itäeurooppalaiset maat olivat silloin - vähän samalla tavalla kuin Suomi - eristäytyneet ja kielellisesti homogeenisia. Johtuuko se ehkä sitä että nykyään ei kenelläkään tuntuu olevan aikaa mihinkään? Kuunteleminen vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä.Osallistuin syyslukukaudella kielibuustin kuuluvan Yliopiston tarjoamaan Suomen kielen kurssiin. Kielten opiskelu vaati paljon töitä. Ihmettelemme aina, miten pienet lapset ovat niin hyviä oppimaan kieliä, mutta unohdamme, että he oppivat kokopäivätoimisesti. Suomen kielen kurssin ansiosta muut työtehtäväni ovat varmasti kärsineet, ja tästä syystä ymmärrän täysin niitä ulkomaalaisia tutkijoita, jotka eivät tuhlaa sekuntiakaan suomen kielen oppimiseen.Minusta suomen kielen oppimisessa ongelma ei ole niin paljon kurssitarjonnassa, vaikka sekin voisi olla parempi. Ongelma on pikemminkin se että suomen kieltä ei pääse kokeilemaan elävässä elämässä, koska keskusteluryhmässä on nykyään aina joku joka - hyvästä syystä - ei osaa suomea tai ei halua oppia sitä. Omassa labrassani kaikki jäsenteen äidinkielit - Suomi mukaan lukien - ovat vähemmistökielet. Ja poikkeusetta kaikki keskustelukaverit puhuvat erinomaista englantia. Vaatii todellista vaivannäköä käyttää jotain muuta kuin englantia. Kielibuustin kursissa yksi tavoite oli että hankimme itsellemme kielikaverin, siis henkilön, jonka kanssa kommunikoimme säännöllisesti suomeksi. Itse olen puolen vuoden jälkeen vielä vailla kielikaveria. Vaikka kurssin opettajat olivat erinomaisia, kaksi tuntia suomea viikossa valitettavasti ei riittää.Tunnen useita ulkomailta Suomeen tulleita tutkijoita, jotka puhuvat erinomaista suomea. Kuitenkin suurimmalla osalla heistä on perhesiteitä Suomeen. Sen vuoksi ovat olleet tekemisessä suomalaisten kanssa, jotka eivät osaa englantia. Heidän oli pakko oppia puhumaan suomea. Samalla minulle on käynyt Unkarissa 30 vuotta sitten: silloin suurin osa ihmisistä ei opiskellut englantia koulussa. Ainoa kommunikointikieli oli unkari, ja käytin sitä koko päivän kaikissa tilanteissa.Tämä postaus on saanut inspiraationsa Reetta Vairimaan artikkelista “Claudia ja Celia” Yliopistolainen-nimisessä lehdessä (1/2018), mitä valitettavasti ei ole saatavissa netistä.

Imusuonet ja silmä

Wed, 12 Feb 2020 00:00:00 +0000

Duodecim on hyväksynyt katsausartikkelimme silmän imusuonista. Artikkelissa käsittelemme silmän imusuonia ja keskitymme erityisesti proliferatiiviseen diabeettiseen retinopatiaan (PDR). PDR on diabeettisen retinopatian pitkälle edennyt vaihe. Se on hitaasti kehittyvä diabeteksen komplikaatio ja voi johtaa sokeuteen.Jo pitkään on ollut tiedossa, että verkkokalvon verisuonien vaurioituminen on keskeinen tapahtuma taudin kehityksessä. Angiogeeniseen VEGF-A-kasvutekijään kohdistettu antiangiogeeninen terapia on hoidon kulmakivi. Äskettäinen löytö imusuonimaisista rakenteista PDR-taudissa kuitenkin osoittaa, että hoidon kohdistaminen myös VEGF-C ja VEGF-D –imusuonikasvutekijöihin saattaa olla hyödyllistä. Tämä on ensimmäinen suomenkielinen tieteellinen kirjoitukseni. Vaikka kirjoitin jopa joitain lauseita suomeksi aivan itse, suuret kiitokset kanssakirjoittajille, jotka osaavat kirjoittaa tieteellistä suomea. Jos tulevaisuudessa eteen tulee vastaavia kirjoitustilanteita, joissa avainhenkilöt eivät osaa hyvin kohdekieltä, olisi parempi kirjoittaa kaikki ensin englanniksi ja vasta sen jälkeen kääntää teksti kohdekielelle. Mitä tulee yleisimpiin kieliin, paras työkalu tieteellisten artikkeleiden automatisoituun kääntämiseen on DeepL . DeepL ei kuitenkaan osaa suomea, ja suomen lisääminen ei todellakaan ole korkealla kehittäjän prioriteettiluettelossa…