Suomi on Michael’s Domain

Uusien professorien juhlaluennot

Thu, 28 May 2026 00:00:00 +0000

Me – Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan uudet professorit – pidimme eilen “virkaanastujais"luennot!

Lääkemetaboloomikan professori Tiina Sikanen: https://www.helsinki.fi/fi/farmasian-tiedekunta/ajankohtaista/miten-laakeaineet-muuntuvat-ihmiskehossa-ja-luonnossa

Vantaa Blue

Fri, 15 May 2026 00:00:00 +0000

Swedish Blue Stone on synteettinen korukivi, joka valmistetaan masuunikuonasta. Niitä ei ole valmistettu tarkoituksella, vaan ne ovat jääneet pois metallimalmin sulatuksen sivutuotteena viime vuosisatojen aikana. Vaikka Ruotsissa näitä kiviä käytetään kaupallisesti , Suomessa kukaan ei ole vaivautunut tekemään niistä liiketoimintaa. Muutama harrastelija – kuten minä – on kerännyt näitä kiviä viimeisen 50 vuoden aikana, mutta niitä löytyy edelleen melko paljon. Yksi näiden sinisten kivien esiintymä sijaitsee lähellä Pitkäkoskea Vantaanjoella. Olen kiillottanut muutamia ja käytän niitä toisinaan lahjoina.

Opintoseteli

Sat, 04 Apr 2026 00:00:00 +0000

Koska työskentelen Helsingin yliopistossa (HY), minun pitäisi luultavasti tietää hieman enemmän tulossa olevasta opintosetelikokeilusta, sillä HY tulee tarjoamaan runsaasti kursseja tämän ohjelman puitteissa, mukaan lukien muutamia omiani, kuten Rekombinantti-DNA-teknologia (eli “Kloonaus”) -kurssin. Perehdyin asiaan hieman, ja tässä on sen pääsisältö pähkinänkuoressa:

Tiedät olleesi Suomessa liian kauan, kun…

Wed, 04 Mar 2026 00:00:00 +0000

Tiedät olleesi Suomessa liian kauan, kun… on vanha Facebook-ketju vuodelta 2010 , mutta minulla on ollut useita tällaisia hetkiä, jolloin olen tajunnut, etten enää menisi täydestä normaalista saksalaisesta.

Mietitkö vielä, mitä opiskella?

Sat, 20 Dec 2025 00:00:00 +0000

Tätä minä tekisin, jos olisin tänään 20-vuotias: hakeutuisin monitieteiseen koulutusohjelmaan. Suosikkini Suomessa tarjottavista ohjelmista on farmasian kansainvälinen maisteriohjelma (virallisesti “Master’s Programme in Pharmaceutical Research, Development and Safety”, lyhennettynä MPHARM) Helsingin yliopistossa. Annan sinulle 5 hyvää syytä:

Suomalainen unelma: Pelkkä kangastus?

Mon, 15 Dec 2025 00:00:00 +0000

Realiteettitarkistus kansainvälisille opiskelijoille

Suomea on juhlittu maailman onnellisimpana maana jo kahdeksan vuotta peräkkäin . Suomi ei kuitenkaan ole vain onnellisin maa, vaan myös maa, jossa on yksi maailman alhaisimmista syntyvyyksistä . Eläkejärjestelmän vakauttamiseksi Suomi päätti, että se tarvitsee maahanmuuttoa. Ajatus oli hyvin radikaali maalle, joka oli 30 vuotta sitten lähes yhtä eristetty muusta Euroopasta kuin Pohjois-Korea on nykyään muusta Aasiasta. Tuolloin Suomen kansainvälinen autotunnus oli vielä SF, mikä tarkoitti Soviet Finland (vitsi vitsi, S-kirjain tarkoittaa tietenkin Sweden). Suomi haluaa lisätä maahanmuuttoa houkuttelemalla ulkomaisia opiskelijoita suorittamaan tutkintoja Suomessa, toivoen että osa heistä jäisi maahan valmistumisen jälkeen. Tästä syystä Suomesta on tullut yhä suositumpi kohde kansainvälisille opiskelijoille, erityisesti Aasiasta. Korkealaatuisen elämän, erinomaisen koulutuksen ja runsaiden mahdollisuuksien lupausten houkuttelemina monet investoivat suuria summia suorittaakseen tutkinnon jossakin suomalaisessa yliopistossa . Kymmenen vuotta sitten yliopistokoulutus oli ilmaista kaikille (myös kaikille ulkomaalaisille), mutta vuodesta 2017 lähtien EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevat opiskelijat ovat joutuneet maksamaan lukukausimaksuja . Tämä ei ollut yliopistojen oma päätös, vaan hallituksen määräys.

Vain kala muiden joukossa

Wed, 12 Nov 2025 00:00:00 +0000

Haaveilen edelleen suomen kielen taitoni parantamisesta, ja sen seurauksena teen välillä harkitsemattomia asioita. Nyt olen kahden hämmästyttävän kärsivällisen toimittajan suurella avulla yrittänyt kirjoittaa suomeksi populaaritieteellisen artikkelin tieteellisestä retkestämme kalabiologian alueelle. Artikkeli ilmestyi juuri Nuorten Tiedeakatemian mene & tiedä -verkkolehdessä.

Kiitos, Aalto-Helsinki iGEM -tiimi!

Sun, 02 Nov 2025 00:00:00 +0000

Olen erittäin ylpeä teistä, Aalto-Helsinki iGEM -tiimi ( https://www.aaltohelsinki.com )! Vaikka koko vuosi on ollut selviytymistaistelua, tulokset ovat todella poikkeuksellisia: kultamitali saavutettu, ehdokkuus parhaaksi terapeuttiseksi projektiksi (overgrad-sarja, häviten niukasti Toronton yliopiston yhtä poikkeukselliselle Mystiphage-projektille) sekä kaksi erikoispalkintoa: Best Measurement ja Best Sustainable Development Impact! Olisin mielelläni ollut Pariisissa Grand Jamboreessa, mutta opetustehtävät ja apurahahakemusten määräajat menivät edelle. Videoiden perusteella minua ei kuitenkaan tarvittu lainkaan. Suun kautta otettava B12-vitamiinilisä, joka toimii myös kaikille potilaille, jotka tarvitsevat tällä hetkellä pistoksia, on askeleen lähempänä. Pidämme teidät ajan tasalla edistymisestämme, tämä on vasta alkua!

Paprikasato alkaa pian

Sun, 21 Sep 2025 00:00:00 +0000

Ensimmäistä kertaa saamme kunnollisen paprikasadon parvekepuutarhastamme. Olemme ennen onnistuneet kurkkujen ja tomaattien kanssa, mutta paprikakasveihimme hyökkäsivät aina kasvukauden alussa vihannespunkit, jotka näyttävät olevan parvekkeemme alkuperäisasukkaita. Nyt hedelmät alkavat kuitenkin juuri saada punaista väriään. Toivottavasti kaikki ehtivät punastua ennen kuin ensimmäiset yöpakkaset laskevat nollan alapuolelle parvekkeellamme. Onneksi, lasitetulla parvekkeella näin käy usein vasta joulukuun loppupuolella. Vihreä paprika on tietenkin myös syötävää, mutta punaisissa on vain enemmän vitamiineja (ainakin enemmän vitamiini C ja foolihappoa/vitamiini B9 . Haluatko tietää, mitä lajiketta kylvimme? Käytimme Prismasta ostettujen punaisten Ramiro-paprikoiden siemeniä: https://www.s-kaupat.fi/tuote/coop-makea-suippopaprika-300g/6438574276493 .

Akateeminen ura

Sun, 03 Aug 2025 00:00:00 +0000

Pienet työmarkkinat mutta paras Euroopan maa asua (ilmaston lämpeneminen huomioon ottaen)

Tässä kuussa siiryin apulaisprofessorista (Associate Professor) varsinaiseksi professoriksi (Full Professor) yliopistossani. Luottaen väitöskirjaohjaajani Kari Alitalon , nykyisen esihenkilöni ja lähes kaikkien muiden mielipiteeseen en valmistellut suunnitelma B:tä siltä varalta, että minulta evättäisiin vakinaistaminen (tenure). Mitä realistisia suunnitelma B:itä X-sukupolven edustajalla voisi olla Suomen työmarkkinoilla? Kansainvälisten työmarkkinoiden tarkastelu helpottaisi ongelman ratkaisemista lisäämällä mahdollisuuksia satakertaisesti, silloinkin kun otetaan huomioon vain englannin- ja saksankieliset maat. Suomen väkiluku on vain noin 5,6 miljoonaa, ja sen työmarkkinat ovat piskuiset. Ulkomaille muutto ei kuitenkaan ole niin helppoa, jos muu perhe vastustaa maisemanvaihdosta. Ja miksi jättäisin Euroopan ainoan maan, jonka kesälämpötilat eivät ole terveydelle vaarallisia? Toki ilmastonmuutos koettelee myös Pohjoismaita: meillä oli juuri Suomen pisin yhtäjaksoinen helleaalto mittaushistorian aikana (22 päivää >30 °C). Mutta 30 °C voittaa 40 °C mennen tullen. Amerikkalaisille ystävilleni ja perheelleni: 30 °C = 86 °F, 40 °C = 104 °F.

Sama paikka, 38 vuotta myöhemmin (osa A)

Sat, 19 Jul 2025 00:00:00 +0000

Kävin Tallinnassa ensimmäisen kerran vuonna 1987. Se oli myös ensimmäinen ja viimeinen vierailuni Viron sosialistisessa neuvostotasavallassa. Otin tuolloin muutamia valokuvia (minulla oli vain yksi 36 kuvan 35 mm filmirulla mukana). Viime viikolla palasin sinne yli 25 vuoden tauon jälkeen ottaakseni uusintakuvia samoista paikoista. Sain apua asiantuntijalta, joka paikansi tarkasti alkuperäisten kuvien ottopaikat muutaman metrin tarkkuudella. Perspektiivin saaminen oikein oli silti vaikeaa, ja epäonnistuin selvästi kolmessa neljästä kuvasta. Luulin, että olin käyttänyt vuonna 1987 28–100 mm zoom-objektiivia, mutta kuvien perusteella en olekaan siitä enää varma. Minulla oli myös 70–210 mm zoom, ja saatoin käyttää sitä. Vuoden 1987 kuvista käy jotenkin ilmi, että minun on täytynyt olla kaukana kuvaamistani ihmisistä, koska kukaan ei kiinnittänyt huomiota. Olisin tietenkin voinut käyttää samaa kameraa (joka minulla on yhä laatikossa, jota en ole avannut kymmeneen vuoteen tai pidempään), mutta en ehtinyt hankkia filmimateriaalia lyhyellä varoitusajalla. Kuva nro 3 oli erityisen haastava, koska yhtäkään vuoden 1987 kuvassa näkyvistä rakennuksista ei ole enää olemassa. Otan mielelläni vastaan palautetta seuraavaa matkaani varten!

Sama paikka, 38 vuotta myöhemmin (osa B)

Sat, 19 Jul 2025 00:00:00 +0000

#Not necessary! # #

Sama paikka, 38 vuotta myöhemmin (osa C)

Sat, 19 Jul 2025 00:00:00 +0000

Tämä oli kaikkein hankalin kuva, enkä ole lainkaan varma, onko uusi kuva otettu oikeasta paikasta. Jälleen kerran uskon, että vuoden 1987 kuva on täytynyt ottaa yli 100 mm:n polttovälillä. Alueella ei ollut yhtään rakennusta, joka olisi voinut toimia selkeästi tunnistettavana kiintopisteenä. Muuten, kaikki vuoden 2025 kuvat on otettu Samsung Galaxy A35 -puhelimen kameralla. Alkuperäisen kameran (Ricoh XR-P) mukaan ottaminen olisi suunnilleen kaksinkertaistanut matkatavaroiden painon. Ja mistä saisin heti filmirullat? Ja kehitys?

Sama paikka, 38 vuotta myöhemmin (osa D)

Sat, 19 Jul 2025 00:00:00 +0000

Seuraavalla kerralla otan mukaan vanhan järjestelmäkamerani ja 70–210 mm zoom-objektiivin. Olisin kai voinut käyttää myös puhelimeni digitaalista zoomia…

Näkymä Tammsaare-puiston kulmasta itään, Estonia bulevardin toiselle puolelle 1987

Näkymä Tammsaare-puiston kulmasta itään, Estonia bulevardin toiselle puolelle 2025

Kukaan ei tule pelastamaan meitä

Sun, 13 Apr 2025 00:00:00 +0000

Minua on turhauttanut se, että ekologinen elämäntapa on Suomessa lähes mahdotonta. Kaikki tuntuu toimivan tätä tavoitetta vastaan. Vaikka harkitsisin melko radikaalia elämäntapaa, en pääse lähellekään kestävyyttä. Suurin (mutta ei ainoa) tekijä kestämättömien tapojeni luettelossa on se, että asun kerrostaloasunnossa. Ja minulla on ylellisyyttä nauttia 30 neliömetristä per henkilö (yhteensä 120 neliömetriä). Etsiessäni keinoja pienentää henkilökohtaista hiilijalanjälkeäni edelleen, ainoa vaihtoehto oli muuttaa pienempään asuntoon tai maahan, jossa lämmitykseen tarvitaan vähemmän energiaa. Valitettavasti Suomessa tarvitaan lämmitystä suurimman osan vuodesta. Kirjoitin kirjeen turhautumisestani paikallislehteemme (Helsingin Sanomat . Kun kirje julkaistiin, monet ihmiset esittivät mielipiteensä. Oli silmiä avaavaa nähdä, kuinka moni yritti kiistää tai perustella sitä tosiasiaa, että Suomella on – asukasta kohden laskettuna – yksi suurimmista hiilijalanjäljistä vertailukelpoisten maiden joukossa (esim. Ruotsilla tai Sveitsillä on pienemmät hiilijalanjäljet kuin meillä, katso täältä ). Kuten tavallista, esiin nousi tyypillinen (ja väärä) syyllistäminen väkirikkaita maita kohtaan. Jotkut vain kehottivat minua olemaan tyytyväinen siihen, mitä teen, kun taas toiset neuvoivat minua hakemaan apua psykiatrilta. Paljon puolustelevaa rationalisointia ja ongelmien erottelua. Mitä älykkäämpiä olemme, sitä paremmin osaamme rationalisoida. Luulen, että syvällä sisimmässämme tiedämme kaikki, että teeskentelemme vain pelastavamme planeettaa. Suurin osa saksalaisistakin tiesi syvällä sisimmässään, että nämä tehtaat, joihin kaikki juutalaiset oli määrätty töihin, eivät tuottaneet pelkästään saippuaa. Yhdysvallat tuli pelastamaan Eurooppaa toisessa maailmansodassa, mutta kukaan Yhdysvalloista ei tule pelastamaan planeettaa.

Englanti vai suomi?

Wed, 26 Mar 2025 00:00:00 +0000

Opetan kandidaatti-, maisteri- ja väitöskirjatutkijoita Helsingin yliopistossa . Vaikka lähes kaikki biotieteiden maisteri- ja väitöskirjatyöt kirjoitetaan englanniksi, keskustelen famaseutti- ja LuK-vaiheen opiskelijoiden kanssa usein siitä, pitäisikö opinnäytetyö kirjoittaa suomeksi vai englanniksi. Tulen toimeen sekä suomen että englannin kielellä, mutta päätöstä tehdessä kannattaa ottaa huomioon muutama seikka:

140 % liikaa

Sat, 15 Mar 2025 00:00:00 +0000

Suomessa keskimääräisen suomalaisen Earth Overshoot Day oli vuonna 2024 12. maaliskuuta. Jos kaikki tämän planeetan asukkaat eläisivät kuten keskimääräinen suomalainen, tarvitsisimme 3,5 planeettaa ylläpitämään tuota kulutustasoa. Tämä on aina tuntunut minusta epätodennäköiseltä, sillä verrattuna moniin muihin kehittyneisiin maihin, joissa olen vieraillut, Suomi ei ole erityisen rikas, eikä elämäntapamme ole erityisen ylellinen tai kulutuskeskeinen.Tilastojen mukaan kulutuksemme on kuitenkin aina ollut samalla tasolla Yhdistyneiden arabiemiirikuntien, Saudi-Arabian ja muiden rikkaiden maiden, kuten Luxemburgin ja Yhdysvaltojen, kanssa. Käytämme enemmän resursseja kuin monet muut vauraat maat, kuten Ruotsi, Saksa tai Sveitsi. Tänä vuonna (2025) pärjäsimme hieman paremmin: sijoitus laski 12. maaliskuuta 6. huhtikuuta. Ehkä se johtuu uudesta ydinvoimalastamme tai taantuman ansiota, mutta emme vahingoita planeettaamme yhtä voimakkaasti kuin aiempina vuosina.

Ruotsi, geenitietoni ja yhteinen kyvyttömyytemme pitää salaisuuksia

Thu, 06 Mar 2025 00:00:00 +0000

Yhdistynyt kuningaskunta on äskettäin luonut ennakkotapauksen, ja jopa mahtava Apple on taipunut Yhdistyneen kuningaskunnan vaatimuksiin. Apple poistaa mahdollisuuden ottaa käyttöön turvallinen päästä päähän -salaus Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijaitsevista laitteista . Tämä tarkoittaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksella on takaportti iPhone-käyttäjien yksityiseen viestintään iCloud-varmuuskopioinnin kautta. Lähes kaikki asiantuntevat tahot pitävät tätä huonona ideana, sillä venäläiset tai kiinalaiset hakkerit murtaavat takaportit yleensä nopeammin kuin kuningas Kaarle III ehtii antaa kuninkaallisen hyväksyntänsä lain voimaantulolle (ks. esim. Financial Timesin uutinen täällä ).

Miljardiluokan peli

Fri, 28 Feb 2025 00:00:00 +0000

Viime joulukuussa Forbes julkaisi artikkelin Megan Baldwinin työstä silmäsairauksien antiangiogeenisen hoidon parantamiseksi. Toivon, että hän voittaa miljardiluokan pelinsä, eikä vain siksi, että kyseinen lääke keksittiin täällä Helsingin yliopistossa. Lääkkeen nimi on OPT-302, tai INN-nimeltään sotsinibersepti (sozinibercept). Patentissa on merkitty vain kaksi keksijää: Kari Alitalo ja minä. Lääke suunniteltiin alun perin syövän hoitoon (nimellä VGX-300), mutta – kenties onneksi – sitä ei ole koskaan otettu käyttöön siinä tarkoituksessa, koska se estää VEGF-D:n lisäksi myös VEGF-C:tä, jota elimistö tarvitsee immuunivasteessaan syöpää vastaan. Toistaiseksi kukaan ei ole pystynyt erottamaan VEGF-C:n metastaaseja edistäviä ja immunogeenisiä ominaisuuksia toisistaan.

Laboratoriomme ei mene konkurssiin vuonna 2025!

Fri, 29 Nov 2024 00:00:00 +0000

Laboratoriollamme on ollut niin huonoa onnea viimeaikaisissa apurahahakemuksissaan, että olin jo vakavasti harkinnut vaihtoehtoisia urapolkuja. Kuten raitiovaununkuljettajaksi ryhtymistä. Helsinki ja sen lähikaupungit laajentavat raitiovauniverkostojaan, ja hyviä kuljettajia on harvassa. Suomen Syöpäliitto ( https://syopasaatio.fi/en/homepage/ ) on kuitenkin nyt katkaissut epäonnisen putkemme! Vaikka kyseessä onkin vain vaatimaton summa, katson tulevaisuuteen toiveikkaasti. Kaikki tutkimus ei ole yhtä kallista: jotkut menetelmät vaativat enemmän rahaa kuin toiset, ja omamme kuuluvat budjettipäähän tässä asteikossa. Mikä projekti sai rahoitusta? No, kyseessä ei ole meidän uusi proteiinin ilmentymisjärjestelmämme, vaan projekti, jonka tarkoituksena on vastata kysymykseen, joka on vaivannut monia verisuonibiologian tutkijoita vuodesta 2001 lähtien, jolloin Achenin/Stackerin laboratorio julkaisi artikkelin, jossa osoitettiin, että hiiren ja ihmisen VEGF-D:llä EI ole samoja reseptoreita, mutta että hiiren VEGF-D ei sitoudu hiiren VEGFR-2:een ( Baldwin et al., 2001 ). Osoitimme vuosina 2011 ja 2019 , että katepsiini D:n aiheuttama VEGF-D:n proteolyyttinen aktivaatio johtaa ihmisen VEGF-D:n VEGFR-3-sitoutumisen täydelliseen menetykseen. Jos tämä pätee myös hiiren VEGF-D:hen, kyseessä olisi kasvutekijä ilman reseptoria! Tämä ei ole mahdotonta, mutta se olisi poikkeuksellista. On tärkeää selvittää nämä molekyylitason yksityiskohdat oikein, koska testaamme tulevia syöpälääkkeitämme aina hiirillä. Jos hiirien ja ihmisten välillä on suuri ero angiogeenisessä signalointissa, tämä voisi tehdä suuresta osasta hiiritutkimustietoja hyvin vaikeasti tulkittavia ja ehkä jopa selittää, miksi lääkkeet, jotka toimivat hyvin hiirillä, epäonnistuvat ihmisillä. On huomionarvoista, että kaikista lääkkeistä juuri syöpälääkkeillä on huonoimmat onnistumisprosentit kliinisissä tutkimuksissa. On perusteltua syytä uskoa, että VEGF-D on VEGF-perheen ”paha poika” VEGF-perheessä, eli se, joka on vastuussa syöpien vastustuskyvyn kehittymisestä VEGF-A:n estämiseen perustuvia antiangiogeenisiä syöpähoitoja vastaan. Joka tapauksessa suuri kiitos Suomen Syöpäliitolle! Lue täältä palkinnosta.

JuFo-ranking: Huonompi vaikutuskerroin?

Sat, 02 Nov 2024 00:00:00 +0000

Muutokset suomalaisessa tohtorikoulutuksessa Kaikki suomalaiset yliopistot ovat lieventämässä väitöskirjan vaatimuksia. Aiemmin vaadittujen 3–4 julkaisun sijaan väitöskirjan voi nyt puolustaa 2–3 julkaisulla. Yksi tämän muutoksen puolesta esitetty peruste oli tasapuolisten toimintaedellytysten luominen suhteessa muihin maihin. Yksikään suurista Euroopan maista ei vaadi julkaisuja tohtorintutkinnon suorittamiseksi: ei Iso-Britannia, Saksa, Ranska eikä Italia. Muut Skandinavian maat ovat ainoat muut Euroopan maat, joilla on (tai on ollut) vastaavia vaatimuksia vaadittavien julkaisujen lukumäärän suhteen, ja Ruotsin järjestelmä on lähes samankaltainen kuin Suomen. Jos tavoitteena oli kansainvälinen yhdenmukaistaminen, muutoksen olisi pitänyt olla radikaalimpi, eli julkaisuvaatimuksista olisi pitänyt luopua kokonaan. Uudet säännöt kuitenkin vain varmistavat, että menetämme laadussa sen, mitä voimme määrässä. Pidän parempana, että tohtoreita on vähemmän, mutta he ovat paremmin koulutettuja, mutta nykyhallituksemme haluaa ilmeisesti vain kasvattaa Suomen tuottamien tohtoreiden määrää. Julkaise tai kuole Pelkään, että pyrkimys lyhentää tohtoriopintoja saattaa heikentää julkaisujen laatua. Tohtoriopiskelijat ovat nyt paineen alla julkaista kolme artikkelia 3–4 vuoden kuluessa. Heti kun ”pienin julkaistava kokonaisuus” on saatu valmiiksi, se työnnetään ulos maailmaan. Harvoilla tutkimusryhmillä on varaa lykätä tutkimustulosten julkaisemista pitkään, koska ”julkaise tai kuole” -kulttuuri kukoistaa edelleen. Vaikka Suomi on luopunut vaikutuskertoimesta (hyvä asia), olemme korvanneet sen vähemmän läpinäkyvällä järjestelmällä (huono asia). Suomessa käytetään tällä hetkellä JuFo-järjestelmää, jossa lehdet luokitellaan luokkiin 0–3 ”asiantuntijoiden yksimielisen arvion” perusteella. JuFo on lyhenne sanasta Julkaisufoorumi (“Julkaisufoorumi”). Koska jokaisella (myös asiantuntijoilla) on omat suosikkilehtensä, tämä avaa oven puolueellisuudelle ja jopa manipuloinnille. On runsaasti esimerkkejä erittäin arvostetuista, yli 10:n vaikutuskertoimen lehdistä, joiden hylkäysaste on tähtitieteellisen korkea ja jotka luokiteltiin pitkään JuFo 1 -luokkaan, kunnes – kyseisen JuFo-paneelin jäsenten vaihdoksen jälkeen – ne lopulta pudotettiin tasolle 2. Miksi JuFo-luokituksia ylipäätään on olemassa? Yksi perustelu on, että Journal Impact Factor (JIF) ei ota huomioon eri tutkimusaloilla vallitsevien julkaisu- ja viittauskulttuurien yksilöllisiä eroja. Nämä erot ovat valtavia, mutta luokiteltuaan kaikki lehdet omiin kategorioihinsa (esim. kliininen lääketiede vs. kielet vs. maatalous jne.) voitaisiin kehittää kompensointikaava (joka voisi sisältää jopa manuaalisesti määritettyjä kompensointikertoimia) JIF:n mukauttamiseksi tällaisten tieteenalojen välisten erojen mukaan. Ohjelmistoskripti voisi hoitaa kaiken JuFo-paneelien työn automaattisesti ja läpinäkyvästi. Bibliometrian tutkijat ovat ehdottaneet tällaisia parempia vaihtoehtoja JIF:lle. Lähetä minulle sähköpostia, jos mielestäsi olen jättänyt jotain huomiotta! Anekdootit vastaan dataJärjestelmä, joka mahdollistaa lehtien ”manuaalisen” alaluokittelun, on varmasti hyvä asia. Kannatan myös JuFon pyrkimystä kerätä yksittäisten tutkijoiden palautetta. Kun kuitenkin lasketaan, kuinka monta lehteä JuFo joutuu arvioimaan, huomaa, että palautteen kerääminen 180 yksittäisen tutkijan kokemuksista ja sen perusteella 60 lehden luokituksen alentaminen on ongelmallista. Näin kävi muutama vuosi sitten. Jos oletetaan, että KAIKKI palaute on ollut negatiivista ja KAIKKI negatiivinen palaute on johtanut luokituksen alentamiseen, kunkin lehden kohdalla tapauksia on vain hyvin vähän. Todisteisiin perustuvan lääketieteen piirissä jotkut näistä tapauksista saattavat olla anekdootteja. Älkää ymmärtäkö minua väärin: nämä päätökset eivät todennäköisesti ole vääriä, eikä ole väärin kerätä palautetta tutkijoilta. Itse asiassa oma kokemukseni yhdestä luokitusta alennetusta lehdestä (International Journal of Molecular Sciences) viittaa varsin selvästi saalistavaan julkaisutoimintaan. Näiden päätösten taustalla olevat tiedot eivät kuitenkaan ole parhaita mahdollisia, ja olisi yllättävää, jos jokainen näistä päätöksistä kestäisi tarkemman tarkastelun. On vaikea kuvitella, miten tällainen palaute voisi välttää puolueellisuutta. Kyseessä on itseilmoitus, ja tutkijoilla saattaa olla kannustin raportoida negatiivisista kokemuksista. Arviointi käyrän mukaan Toinen vähän tunnettu tosiasia on, että JuFo on nollasummapeli. Lehtiä ei voida jakaa vapaasti neljän luokan kesken, vaan JuFo käyttää eräänlaista ”käyrän mukaista arviointia”: enintään 10 % tietyn JuFo-paneelin (esim. Chemical sciences) lehdissä julkaistuista artikkeleista saa kuulua JuFo-luokkaan 3. Tämä ottaa huomioon eri alojen väliset erot julkaisumäärissä. Jos me – tiedeyhteisö – kuitenkin parannamme julkaisutuotantomme laatua yleisesti, tämä ei näy JuFo-luokituksessa. Se on mielestäni väärin (samojen pedagogisten syiden vuoksi, joiden vuoksi kouluja kehotetaan välttämään oppilaiden arviointia käyrän mukaan). Päätökset suljettujen ovien takana? Toinen suuri ongelma on läpinäkyvyys. Se, että joudun edellisessä kappaleessa spekuloimaan luokituksen alennuksiin johtaneista luvuista, on huolestuttavaa:

”Biologiset lääkkeet” luennot suomeksi

Fri, 01 Nov 2024 00:00:00 +0000

Farmasian tutkimuksen, kehittämisen ja turvallisuuden kansainvälisen maisteriohjelman (MPHARM) ohjausryhmä sai vuonna 2022 ryhmänä Innoopeli-palkinnon opetuksen kehittämisestä Farmasian tiedekunnassa . Ohjausryhmän jäsenenä olin hieman yllättynyt, sillä silloin yksikään opiskelijamme ei ollut vielä valmistunut. Ennenaikainen kehuminen sai kuitenkin hyväksynnän aiemmin tänä vuonna, kun ensimmäinen erä opiskelijoita valmistui . Tänä vuonna Innoopeli 2024 -palkinnon sai Patrick Laurén , Farmaseutin koulutusohjelman johtaja. Minä sain ”kunniamaininnan” opetustoiminnastani . Yllätyin eniten siitä, että suomenkielisiä opetusyrityksiäni arvostettiin. Olen käynyt suomen kielen kursseja nimenomaan koska halusin opettaa suomen kielellä. Nyt olen jopa kokeillut taitojani muutamaan otteeseen. Hyvät FARM-310 (Biologiset lääkevalmisteet, peruskurssi) -opiskelijat, antakaa anteeksi, koska en tiennyt, mitä olin tekemässä! Suomenkielinen opettaminen on ollut haastavaa, mutta kyllä se onnistuu. Se vaatii kuitenkin minulta reilusti enemmän valmistautumisaikaa kuin englanninkielinen luento. Haluan myös kiittää opettajiani Emmi, Yrjö ja Taija! Ehkä tärkeintä oli kannustuksenne huonosta suorituksestani huolimatta. Minulla on videotodiste heikosta ensimmäisestä yrityksestäni, mutta olen hiljalleen parantamassa. Tässä ovat linkit suomenkielisiin ja englanninkielisiin luentokalvoihin (niiden pitäisi olla ihan kunnossa kolmen vuoden parannusten jälkeen, mutta ottakaa rohkeasti yhteyttä, jos löydätte kieli- tai asiavirheitä):

Proteiinien tuotanto ammattilaisia paremmin

Thu, 31 Oct 2024 00:00:00 +0000

Onnittelut, Laura ja Akseli! Artikkelinne Scientific Reports -lehdessä ( https://doi.org/10.1038/s41598-024-77104-3 ) on vankka tutkimus, jolla on merkitystä paitsi sydän- ja verisuonitautien kannalta myös työmme kannalta, jota teemme lipedeemaan/lipoedeemaan (ja siten mahdollisesti jopa lymfedeemaan, joka on ollut tutkimuksemme pääkohde aiemmin). Sepelvaltimotaudin ja lipedeeman välillä on hämmästyttäviä yhtäläisyyksiä, sillä molempia voidaan pitää rasvan varastointihäiriöinä.Kiitos myös Khushbulle ja Betülille siitä, että he auttoivat Lauraa tuottamaan ja puhdistamaan niin korkealaatuista LCAT-proteiinia, joka toimi paremmin kuin kaupallisesti saatavilla olevat proteiinivalmisteet! Ehkä suuri osa salaisuudesta piili siinä, että pystyimme saavuttamaan korkeat ilmentymistasot verrattuna muihin järjestelmiin. Kokeilimme ensimmäistä kertaa HEK293T-soluja räätälöidyllä CHO-vektorilla ( pCHOKE-B-LCAT-H6 ), ja se toimi yllättävän hyvin. pCHOKE-B koottiin alusta alkaen, ja siihen sisällytettiin useita vuosien varrella kehitettyjä parannuksia verrattuna tavallisiin CHO-ilmentymisvektoreihin. Vektori sisältää

Ouriginal ei useimmiten onnistu havaitsemaan plagiointia

Thu, 23 May 2024 00:00:00 +0000

Ouriginal , aiemmin Urkund-nimellä tunnettu plagioinnin havaitsemispalvelu, on ollut käytössä Helsingin yliopistossa jo hyvin pitkään. Koska Ouriginal ei kyennyt käsittelemään joitakin opiskelijoidemme pro gradu -tutkielmia, käytin hieman aikaa Ouriginalin ja sen ongelmien tutkimiseen. Tässä ovat havaintoni. Ruotsalaisesta eurooppalaiseksi ja edelleen yhdysvaltalaiseksiMinulle ei ole selvää, mitä ohjelmistoa oikeastaan käytämme, sillä Ouriginal on syntynyt ruotsalaisen Urkundin ja saksalaisen PlagScanin fuusiosta, ja vuonna 2021 amerikkalainen Turnitin osti Ouriginalin. En tarvitse mitään tällaista ohjelmistoa, mutta yliopistomme vaatii, että opinnäytetyöt on skannattava kyseisellä ohjelmistolla. Koska luen ja arvioin vuosittain yhä enemmän opinnäytetöitä, käytän myös yhä enemmän Ouriginalia. Ouriginal tukee monia tiedostomuotoja, mutta tuki on buginen Tarkastellessani lähetysten historiaa huomasin, että noin toukokuun puoliväliin 2024 asti kaikki lähetetyt PDF-tiedostot oli analysoitu asianmukaisesti. Mutta viime viikolla jotain muuttui, sillä noin puolet lähetetyistä asiakirjoista jäi käsittelemättä. Tavanomaiset kikat (lähettäminen toisessa muodossa, kuten .docx, .odt, .ps, .rtf) toimivat joidenkin, mutta eivät kaikkien opinnäytetöiden kohdalla. Yksi opinnäytetyö oli erityisen hankala, eikä meidän ”asiantuntijoillamme” eikä Originalin tukipalvelun henkilökunnalla ollut aavistustakaan, miksi heidän ohjelmistonsa ei pystynyt käsittelemään sitä (mikä saa minut jälleen miettimään, mitä ohjelmistoa heidän taustajärjestelmänsä oikeastaan käyttää). Ouriginal on tutkinut asiaa jo kuukauden ajan ilman, että minulle olisi annettu vastauksia… Yliopistomme saa opetusministeriöltä rahoitusta valmistuvien opiskelijoiden määrän perusteella, ja menetämme tuhansia euroja jokaisesta opiskelijasta, joka ei valmistu ajoissa. Maksuvelvollisilla opiskelijoilla on myös vahva kannustin valmistua ajoissa lisäkustannusten välttämiseksi. Siksi jokainen viivästys valmistumisaikataulussa on mahdoton hyväksyä. Ouriginalin suorituskyky tuottaa pettymyksen järkyttävällä tunnistusasteella Koska Word-asiakirjan muuntamiseen PDF-tiedostoksi on kymmeniä tapoja, yritin rajata ongelman lähettämällä testiasiakirjoja Ouriginal-palveluun. Käytin käsikirjoituksia, jotka olemme julkaisseet viime vuosina. Olin järkyttynyt huomatessani, että Ouriginal ei onnistunut havaitsemaan plagiointia yli puolessa tapauksista. Syynä eivät ole maksumuurit, sillä lähes kaikki julkaisumme ovat vapaasti saatavilla. Julkaisun uutuus tai lehden laatu eivät myöskään vaikuttaneet tuloksiin havaittavalla tavalla. Näyttää kuitenkin selvältä, että Ouriginalilla on enemmän ongelmia muiden kuin englanninkielisten asiakirjojen kanssa. On erittäin vaikea selittää, miksi niin monia vapaasti saatavilla olevia tieteellisiä tekstejä arvostetuista lehdistä ( Scientific Reports , Angiogenesis , Annals of Anatomy ) eivät ole Ouriginalin indeksoimia. Plagioinnin tunnistamatta jääminen Helsingin yliopiston omasta väitöskirjarekisteristä Ouriginal ei indeksoi edes oman yliopistomme vapaasti saatavilla olevia väitöskirjoja ( https://ethesis.helsinki.fi ). Yhtäkään omassa laboratoriossani kirjoitettua väitöskirjaa ei tunnistettu. Tarkistin myös oman väitöskirjani , ja se oli ainoa, joka tunnistettiin (Ouriginal löysi sen [docslib.org]-sivustolta ( https://docslib.org/doc/7864611/vegfr-3-ligands-and-lymphangiogenesis ), ei oman yliopistomme virallisesta väitöskirjarekisteristä). Onko järkevää maksaa tällaisesta puutteellisesta palvelusta? En usko. Tärkeiden lehtien vapaasti saatavilla olevien tekstien puuttuminen vaikuttaa anteeksiantamattomalta, sillä yksinkertainen Google-haku toimii paremmin. Tein Google-hakuja tunnistamattomista teksteistä löytyneillä lauseilla, ja useimmissa tapauksissa Google tunnisti alkuperäisen lähteen ongelmitta. Mikä tahansa ohjelmoija voi kirjoittaa Python-skriptin, joka jakaa tekstit lauseiksi yksittäisiä Google-hakuja varten ja kokoaa tulokset yhteen, yhden iltapäivän aikana. Miksi ylläpitäisit omaa tietokantaasi, jos Google hoitaa asian paremmin kuin sinä? Seuraavista julkaistuista käsikirjoituksista/opinnäytetöistä/konferenssijulkaisuista ei havaittu plagiointia:*

Opiskelijavalinnan hakukeskustelu

Thu, 09 May 2024 00:00:00 +0000

Yhä useammat yliopistomme maisteriohjelmat ovat ottaneet haastattelun osaksi valintamenettelyä. TRANSMED-ohjelman Tiina Immonen oli Helsingin yliopiston edelläkävijä, joka ensimmäisenä uskaltautui tälle alueelle. Jos sinut kutsutaan haastatteluun Helsingin yliopistoon, olet jo ylittänyt suurimman esteen, eli hakemuksesi arvioinnin. Päästäksesi sisään sinun on varmistettava, ettet mokaa haastattelua. Sinun ei tarvitse loistaa, mutta sinun on vastattava odotuksiin. Syynä on se, että haastatteluja on tunnetusti vaikea arvioida, ja siksi monet ohjelmat käyttävät niitä ensisijaisesti varoitusmerkkien seulomiseen.

MPHARM-virstanpylväs

Fri, 26 Apr 2024 00:00:00 +0000

Helsingin yliopiston lääketutkimuksen, -kehityksen ja -turvallisuuden kansainvälinen maisteriohjelma (MPHARM) on saavuttamassa uuden merkkipaalun: ensimmäiset valmistujamme jättävät pian opinnäytetyönsä. Torstaina juhlimme maisterintutkielmaseminaarin jälkeen, jossa ensimmäinen opiskelijaryhmä esitteli tutkielmatyönsä tulokset. Kuvan keskellä on Leena , ystävällinen johtajamme. Kuvasta puuttuu Tomi , jolle kuuluu suuri osa kunniasta siitä, että lääkekehitys- ja farmakologian opintopolku on ollut niin suuri menestys!

Jos sinulla on "vihreä kortti" (S-etukortti), voit äänestää minua!

Sat, 06 Apr 2024 00:00:00 +0000

Haluan edistää aggressiivisesti vihreää, tieteeseen perustuvaa ohjelmaa. Haluan, että Suomi tuntuu kodilta paitsi alkuperäiskansoille myös kaikille skandinaavisiin arvoihin sitoutuneille. Tutustu arvoihini vaalikonella .Kun otetaan huomioon, että lähes 20 % pääkaupunkiseudun väestöstä on ulkomaalaistaustaisia, ulkomaalaiset ovat - noin 5 %:lla - tulevien osuuskauppavaalien ehdokkaiden joukossa massiivisesti aliedustettuina. Ei ole yllättävää, että perussuomalaisten ehdokkaiden joukosta ei löydy yhtään ulkomaalaista. Silti muutkaan listat eivät loistaneet ulkomaalaisehdokkaiden täydellisellä tai lähes täydellisellä puuttumisella (kuten Keskustan lista). Tämän osallisuuden ja monimuotoisuuden puutteen vuoksi ilmoittauduin ehdokkaaksi HOK-Elannon osuuskauppavaaleissa.Osuuskauppavaalien tarkoituksena on valita 60-jäseninen edustajisto (ja varajäsenet) HOK-Elannon osuuskunnan edustajistoon seuraavaksi neljäksi vuodeksi. HOK-Elanto on S-ryhmän pääkaupunkiseudulla toimiva osa. S-ryhmä on Suomen suurin vähittäiskaupan osuuskunta. Toisin kuin merkittävin kilpailijansa (Kesko), se ei ole listattu Suomen pörssissä. S-ryhmän ja Keskon tavoite on kuitenkin sama: omistajien rikastuttaminen. Vain että S-ryhmän omistajat ovat sen asiakkaita, kun taas Keskon omistajat ovat osakkeenomistajia. Vuonna 2020 Suomessa oli yli 2 miljoonaa S-ryhmän asiakasomistajaa, mutta vain noin 60000 Keskon osakkeenomistajaa.

Mia Sivén, maailman ensimmäinen kestävän farmasian professori

Fri, 05 Apr 2024 00:00:00 +0000

Kun kysyimme ulkomaalaisilta opiskelijoiltamme, miksi he olivat päättäneet opiskella Helsingin yliopistossa, useat heistä mainitsivat kestävän kehityksen näkökohdat. Monet farmasian tiedekunnan tutkimusryhmät tutkivat aiheita, joilla on suuri merkitys kestävän tulevaisuuden kannalta. Esimerkiksi antibioottiresistenssin kasvavan uhan torjuminen on tiedekunnallemme erittäin tärkeä prioriteetti. Ja oma ryhmäni kehittää planeetan ympäristöystävällisintä proteiinintuotantojärjestelmää. Lääkkeen elinkaaren jokainen vaihe voidaan tarkastella kestävän kehityksen näkökulmasta. Siksi oli jo korkea aika, että tämä kattava teema tunnustettiin vihdoin perustamalla sille oma professuurin virka. Tietääksemme ensi kuussa Mia Sivén aloittaa työnsä maailman ensimmäisenä kestävän farmasian professorina . Ette varmaankaan ole yllättyneitä siitä, että olen erittäin iloinen tästä nimityksestä.

Kuoleeko suomen kieli?

Sat, 30 Mar 2024 00:00:00 +0000

Annikka Mutanen tarttui mielipidekirjoituksessaan Helsingin Sanomissa suomalaisten määrän ennustettuun vähenemiseen : Tämän vuosisadan lopussa suomalaistaustaisten määrä Suomessa on laskenut alle kahden miljoonan. Minä en ole enää elossa kokemassa tätä, mutta lapsillani on siihen hyvät mahdollisuudet.

Ylikuormitettu IT-tuki

Fri, 23 Feb 2024 00:00:00 +0000

Ongelma: Järjestelmän kaatuminen käynnistyksen aikana

Yli vuosi sitten, muutama viikko sen jälkeen, kun olin saanut uuden työtietokoneeni, se ei käynnistynyt uudelleen järjestelmäpäivityksen jälkeen, vaan jumittui käynnistysprosessin alkuvaiheessa. Huomasin pian, että pystyin silti käynnistämään tietokoneen ”turvatilassa”. Outoa kyllä, mikään ei näytä olevan vialla, sillä kun poistun turvatilasta manuaalisesti käynnistysprosessin lopussa, tietokone toimii normaalisti. IT-osastomme on yrittänyt korjata ongelmaa monta kertaa tuloksetta. Jouduin jopa työskentelemään ilman tietokonetta noin kolme viikkoa, kun se oli ”korjauksessa”. Tiedät varmaan, kuinka paljon töitä voi saada tehtyä ilman tietokonetta: lähes nolla.Tietokoneellani on Cubbli 20.04.06LTS, epävirallinen Ubuntu-versio, jota Helsingin yliopisto ylläpitää sisäiseen käyttöön. Vaikka bioinformatiikkaa voi harrastaa myös Windows- tai macOS-tietokoneella, Linux on ylivoimaisesti paras valinta. Monet bioinformatiikan kehittäjät eivät edes vaivaudu julkaisemaan ohjelmistojaan Windowsille. MacOS toimii pääosin hyvin (koska sekin on UNIX-yhteensopiva käyttöjärjestelmä), mutta joutuisin maksamaan kaksinkertaisen hinnan samasta laskentatehosta.Tietokone on Lenovo P350 , jossa on NVIDIA T1000 -näytönohjaimella, jota käytän kahden näytön ohjaamiseen. Tarvitsen näytönohjainta pääasiassa 3D-mallinnukseen, fylogeneettiseen analyysiin ja vastaaviin tehtäviin. Tämä näytönohjain on saattanut aiheuttaa ongelman. En alun perin halunnut ostaa tätä mallia, mutta koska grafiikkakorteista oli tuolloin pulaa, IT-osasto sai minut vaihtamaan alkuperäisen valintani T1000-malliin.

Takaisin monografiaan?

Thu, 01 Feb 2024 00:00:00 +0000

Suomi oli tullut kansainvälisesti tunnetuksi korkeasti koulutettujen tohtoreiden tuottajana STEM-aloilla. Tämä johtui vaatimuksesta julkaista 4–5 tieteellistä artikkelia arvostetuissa tieteellisissä lehdissä. Ei ole yllättävää, että tämän saavuttaminen kesti keskimäärin noin seitsemän vuotta. Nykyään suomalaiset tohtorit ovat kansainvälisesti kenties paremmin tunnettuja siitä, että he ovat valmistuessaan suhteellisen iäkkäitä. Itse olin 34-vuotias kun sain tohtorihattuni . Minulta kesti hieman alle kuusi vuotta.Toisaalta ohjaajani oli niin viisas, että antoi minun tehdä mitä halusin, ja vietin melko paljon aikaa sivuprojekteissa, jotka eivät oikeastaan edistäneet etenemistäni kohti tutkintotodistusta. Se tarkoitti kuitenkin myös sitä, että hankin taitoja, tietoa ja verkostoja, joita en muuten olisi saanut. Jos 10 000 tunnin sääntöä tulkitaan kirjaimellisesti, 10 000 tuntia vastaa melko tarkalleen kuuden vuoden tohtoriopintoja.Tällä hetkellä Suomen opetusministeriö haluaa lyhentää tohtorintutkinnon suorittamiseen vaadittavan ajan kolmeen vuoteen. Tämä artikkeli World University News -lehdessä on tähän mennessä laajin englanninkielinen artikkeli, joka on julkaistu tästä hankkeesta. Kysymykseni ovat: Miksi? ja Miten? Miksi on melko ilmeistä: Suomi on jäänyt jälkeen OECD:n tilastoissa korkeasti koulutettujen ammattilaisten määrässä. Näiden lukujen parantamiseksi Suomi tarvitsee lisää tohtoreita. Ja koska keskittymiskyvyltään heikentyneiltä poliitikoilta ei voi odottaa kuuden vuoden odottelua, on loogista, että he suostuvat käyttämään rahaa tutkintomäärien kasvattamiseen, edellyttäen että se tapahtuu nopeasti.Mutta entä miten? Miten tohtoriopiskelijat voivat oppia kolmessa vuodessa sen, mitä he aiemmin oppivat kuudessa vuodessa? Jos se olisi mahdollista, se tarkoittaisi, että nykyinen tohtorikoulutuksemme on valtavan tehotonta. Voimmeko tiivistää sen kolmeen vuoteen laadusta tinkimättä? Optimointimahdollisuuksia on selvästi olemassa. Erityisesti opintojen rahoituksen osalta. Yliopistojen palkkaamia tohtoriopiskelijapaikkoja on jatkuvasti puuttunut. Tämän seurauksena monet tohtoriopiskelijat käyttävät merkittävän osan ajastaan apurahojen hakemiseen tai – mikä vielä pahempaa – osa-aikatyöhön saadakseen toimeentulonsa kasaan. Vaikka palkkaaminen on ehdottomasti askel oikeaan suuntaan, se ei lyhennä vaadittavaa aikaa 50 prosentilla. Tieteessä on jotain ärsyttävää, jota poliitikot eivät ehkä täysin ymmärrä: Tieteellisten kokeiden tuloksia on mahdotonta ennustaa. Juuri tämä tosiasia on ainoa syy, miksi niitä ylipäätään tehdään! Jos kokeiden tuloksia ei kuitenkaan voi ennustaa, ei voida ennustaa myöskään sitä, kuinka kauan työn valmistuminen ja tulosten julkaiseminen kestää. Jotta tohtorintutkinnon suorittamisprosessi voitaisiin pakottaa kolmivuotiseksi, ennustettavaksi matkaksi, meidän on kaivettava syvälle akateemisten temppujen kirstusta ja herätettävä ”monografia” henkiin. Monografia on vaihtoehtoinen tapa saavuttaa tohtorintutkinto. Vaikka se on paperilla yhä olemassa, se oli käytännössä kuollut STEM-aloilla jo vuosikymmeniä sitten, sillä yli 99 % kaikista STEM-alan tohtorintutkinnoista perustuu julkaisuihin. Joillakin aloilla ja tiedekunnissa monografia on säilyttänyt suuremman osuuden, mutta sen suosio on vähentynyt kaikkialla erittäin hyvistä syistä. Mutta nyt se on palannut! Monografian avulla et avaa tieteellistä tuotantoasi tiedeyhteisölle vertaisarviointia, parantamista ja arvostusta (viittausten muodossa) varten. Sen sijaan kirjoitat tutkimustuloksesi satojen sivujen paksuiseksi käsikirjoitukseksi, jota tarkastelevat vain ohjaajasi ja kaksi tiedekuntaneuvoston nimittämää ulkopuolista asiantuntijaa. Mikä siinä voisi mennä pieleen? Toivon olevani väärässä, mutta kolmivuotinen tohtorikoulutus ei todennäköisesti pysty tarjoamaan samaa kuin kuusivuotinen tohtorikoulutus. Lisäksi on muita tekijöitä, jotka hidastavat tarpeettomasti tohtorikoulutusta, mutta joita nykyisessä pilottihankkeessa ei käsitellä. Merkittävin huomiotta jätetty tekijä on ohjaajien ja opiskelijoiden välinen suhde. Yliopistojen perustoimintojen rahoituksen jatkuvan suhteellisen vähenemisen vuoksi suomalaisten yliopistojen opettajat ja ohjaajat ovat jo nyt erittäin kuormitettuja, ja nykyinen ”epäoptimaalinen” ohjaaja-opiskelija-suhde heikkenee entisestään, kun suomalaisten yliopistoihin tulee ensi vuoden aikana 1 000 uutta tohtoriopiskelijaa. Ymmärrän täysin halun yhdenmukaistaa tohtorintutkintoa Euroopan tasolla (asia, jonka olemme toteuttaneet enemmän tai vähemmän menestyksekkäästi kandidaatti- ja maisterintutkintojen osalta vuodesta 1999 lähtien Bolognan prosessin myötä). Emme vielä tunne monia tämän pilottihankkeen toteutuksen yksityiskohtia. On kuitenkin täysin selvää, että useimpia todellisia sidosryhmiä ei ole koskaan kuultu, kun tätä pilottihanketta kehitettiin.PÄIVITYSSuomalaisessa päivälehdessä ”Helsingin Sanomat” on julkaistu kaksi artikkelia tästä pilottihankkeesta, joissa käsitellään kahta tärkeintä kritiikin kohdetta, jotka on kohdistettu 1000tohtoriopiskelijahanketta kohtaan, nimittäin tohtorikoulutuksen laadun heikkeneminen, joka näyttää väistämättömältä, sekä rahoituksen erittäin epätasainen jakautuminen eri tieteenalojen välillä: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010217525.html https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000010242698.html PÄIVITYSHelsingin yliopisto on vihdoin julkaissut tietoja tulevasta hakukierroksesta. Sivua ei löydy uutisvirrasta, vaan sen löytämiseksi on tiedettävä tarkalleen, mitä etsii. Tämä on haitallista, kun otetaan huomioon, että hakuaika on vain kaksi viikkoa: https://www.helsinki.fi/en/research/doctoral-school/doctoral-education-pilot

Suomen 1000 tohtoria -pilottihanke

Tue, 28 Nov 2023 00:00:00 +0000

Suomen hallitus aikoo rahoittaa 1 000 uutta, täysin rahoitettua tohtoriopiskelijapaikkaa, jotka aloitetaan lukuvuonna 2024/2025. Rahat (85 000 €/vuosi kutakin tohtoriopiskelijaa kohti) jaetaan kilpailun perusteella suomalaisten yliopistojen kesken, ja osa varoista käytetään tohtoriopiskelijoiden palkkojen maksamiseen kolmen vuoden ajan. Ehkä yksi tämän aloitteen taustalla olevista syistä on se, että Suomi on jäänyt jälkeen OECD:n tilastoissa korkeasti koulutettujen työntekijöiden määrässä. Kysymys on, nostaako tämä kertaluonteinen meno todella koulutustasoa vai vain kasvattaa lukuja. Tohtoriopintojen keskimääräinen kesto on Suomessa noin seitsemän vuotta. Jotta kolmivuotiset tohtoriopinnot voitaisiin toteuttaa näin laajassa mittakaavassa, on odotettavissa, että tohtorintutkinnon vaatimuksia madalletaan. Itse asiassa vaatimuksia on jo lievennetty, mutta lisää ”lievennyksiä” saattaa vielä olla tulossa. Näiden lisäksi yliopistot pyrkivät virtaviivaistamaan kafkamaisen absurdia ja keskiaikaista hallintoprosessia, joka voi helposti kestää puoli vuotta viimeisen käsikirjoituksen valmistumisesta varsinaisen tohtorintodistuksen saamiseen.Monet muut tiedotusvälineet ovat raportoineet tästä pilottihankkeesta; tässä on yksi artikkeli, joka on saatavilla myös englanniksi: https://acatiimi.fi/2023/11/28/for-once/Although Vaikka useimmat ovat tyytyväisiä lisärahoitukseen, lähes kaikki suhtautuvat asiaan jossain määrin skeptisesti. Hyvät aikomukset eivät riitä, ja tässä pilottihankkeessa on monia vakavia ongelmia:

Helsingin yliopisto putosi 100 parhaan joukosta

Sun, 27 Aug 2023 00:00:00 +0000

Skandinavian suurin päivälehti, Helsingin Sanomat, kertoi viime viikolla, että Helsingin yliopisto oli pudonnut Shanghain yliopistorankingin 100 parhaan joukosta . Nyt useat suomalaiset akateemikot ovat ottaneet kantaa asiaan . Vastausten ydinviesti voidaan tiivistää seuraavasti: Älkää ottako näitä ranking-listoja vakavasti! Ovatko nämä ranking-listat todella merkityksettömiä yliopistojen laadun mittareita, vain osa ”huomion taloutta”? Tämä pätee varmasti niihin ranking-listoihin, joiden menettelytavat eivät ole täysin läpinäkyviä. Ja niissäkin, jotka julkistavat menetelmänsä täysin, pätee edelleen Goodhartin laki: Kun mittari muuttuu tavoitteeksi, se lakkaa olemasta hyvä mittari. Silloin kaikki on siis hyvin, huolimatta siitä, että Helsingin yliopisto on pudonnut akateemisen tutkimuksen huipulta, eikö niin? Ehkä ei. Lukuisat yliopistorankingit ( Shanghai , THE ja QS , jotka ovat ehkä vaikutusvaltaisimpia) ovat vain yksi monista tavoitteista, joihin suomalaiset yliopistot pyrkivät. Toinen – ja ehkä käytännössä paljon tärkeämpi – on järjestelmä, jonka mukaisesti Suomen opetusministeriö jakaa varoja suomalaisille yliopistoille. Tämä järjestelmä saattaa olla Helsingin yliopiston taantumisen salainen syy. Sipilän hallituksen aikana (2015–2019) jakoperusteita muutettiin siten, että myönnettyjen tutkintojen määrä sai suuremman painoarvon, kun taas tieteellisen tutkimuksen (julkaisutuotannon perusteella mitattuna) merkitys väheni. Helsingin yliopisto on erittäin tutkimuslähtöinen. Itse asiassa rahoituksen jakojärjestelmän muutosten jälkeen Helsingin yliopiston tutkimustuotanto saavuttaa yleensä kesän lopussa vuosittain myönnettävien pisteiden enimmäismäärän. Kaikki sen jälkeen vuoden loppuun mennessä julkaistut artikkelit eivät paranna Helsingin yliopiston sijoitusta suhteessa muihin kotimaisiin yliopistoihin. Suomessa ministeriön myöntämä rahoitus on erittäin tärkeää, sillä yliopistot eivät toimi miljardien dollarien lahjoitusvarojen varassa, kuten useimmat suuret yhdysvaltalaiset yliopistot. HS:n artikkelissa mainitaan nimenomaan, että nämä rankingit eivät ole hyvä tapa mitata opetuksen laatua, eikä niiden siksi pitäisi vaikuttaa opiskelijoiden päätöksiin siitä, missä opiskella. Joissakin rankingissa on kuitenkin merkityksellisiä mittareita. Esimerkiksi THE-rankingissa verrataan opiskelijoiden ja opettajien välistä suhdetta. On selvää, että jos yliopistolla ei ole tarpeeksi opettajia, se ei pysty tarjoamaan hyvää opetusta. Huono opetus ei ole hyväksi opiskelijoille eikä NYT:n rankingille. Olen samaa mieltä siitä, että joissakin ranking-listoissa käytetään kyseenalaisia käytäntöjä, kuten kysytään enemmän tai vähemmän satunnaisesti valituilta tutkijoilta, mitkä yliopistot heidän mielestään ovat alansa parhaita. Itsekin olen osallistunut tällaisen rankingin laatimiseen vuonna 2021. Yritin kallistaa tuloksia Suomen ja Saksan eduksi niin paljon kuin pystyin eettisesti perustelemaan itselleni. Vaikka rankingit ovat puutteellisia, en hylkäisi niitä kokonaan. HS:n artikkeli päättyy samankaltaiseen ajatukseen: Helsingin yliopiston putoaminen 100 parhaan joukosta pitäisi olla varoitusmerkki nykyiselle hallitukselle, jotta se vihdoin asettaisi suomalaiset yliopistot tasavertaiseen asemaan muiden skandinaavisten (ruotsalaisten, tanskalaisten ja norjalaisten) yliopistojen kanssa, jotka eivät ole kärsineet lähes kahden vuosikymmenen ajan jatkuvasta rahoituksen vähenemisestä. Tämä varoitusmerkki tulee kuitenkin hyvin myöhään, vaikka lasku on ollut selvä jo jonkin aikaa niille, jotka seuraavat yliopistouutisia. Rahoitustilanne on jo johtanut peruuttamattomiin inhimillisen pääoman menetyksiin. Kun Helsingin yliopiston ostovoimalla korjattu rahoitus laski ensimmäisen kerran, kaikki tiesivät, että kestäisi monta vuotta, ennen kuin rahoituksen leikkausten vaikutukset tulisivat räikeästi esiin. Niin lopulta tapahtui, yli kymmenen vuoden viiveellä. Kiitos kaikille poliitikoille, jotka ovat vuodesta 2005 lähtien edistäneet asiaa tekemällä mitään, tekemällä liian vähän tai jopa tukemalla aktiivisesti suomalaisen akateemisen tutkimuksen purkamista. Vuosi 2005 oli se vuosi, jolloin tajusin, että yliopistojen rahoitus oli laskenut ensimmäistä kertaa reaalisesti.

Polkupyöräpaikat Viikin kampuksella

Mon, 31 Jul 2023 00:00:00 +0000

Viikissä on uusia polkupyörän pysäköintipaikkoja, noin 400 kappaletta. Vaikka tämä kuulostaa aluksi hyvältä, tarkastellaanpa yksityiskohtia: Pääsyrajoitetut pysäköintipaikat ovat maksullisia. Oletan, että polkupyörän pysäköinti näiden kulunvalvottujen paikkojen ulkopuolella on edelleen ”sallittua”. Flamma-tekstistä näyttää kuitenkin käyvän ilmi, että kaikki pysäköinti kampusalueilla edellyttää lupaa: ”Pysäköinti on maksullista kaikilla Helsingin kampuksilla.” ( https://flamma.helsinki.fi/en/group/tilat/pyoraily-pysakointi-ja-julkinen-liikenne ). Tämä olisi voitu kirjoittaa hieman selkeämmin, mutta luulen, että kirjoittaja ajatteli (vain?) autoja.Flamma-artikkelissa väitetään, että 36 ilmaista polkupyörätelineitä asennettiin myös lämmittämättömään ulkotilaan Biocenter 2:n takana olevaan alikulkutunneliin (joka aiemmin toimi sähkö- ja elektroniikkajätteen keräyspaikkana). Kyllä, mutta tämä mahdollisuus oli olemassa jo aiemminkin ja sitä on käytetty aiemminkin. Se sijaitsee aivan pienimmän (48 paikkaa) pääsynvalvotun pysäköintialueen vieressä, ainoan, jossa lopulta huomasin polkupyörän. Pääsynvalvotun pysäköintialueen käyttö on järkevää, jos sinulla on kallis polkupyörä. Jos sinulla on, et todennäköisesti välitä myöskään vuosittaisesta 30 euron maksusta: kallista polkupyöräpysäköintiä rikkaille. Pysäköintimaksun maksaa sovelluksen kautta. Asensin sovelluksen puhelimeeni, mutta en maksanut 30 euron vuosimaksua. Miksi en? Minulla on kaksi ongelmaa tämän maksun suhteen:

Onnittelut, tohtori Khushbu Rauniyar!

Sat, 10 Jun 2023 00:00:00 +0000

Tohtorinväitöksen puolustaminen on Suomessa ISO juttu, ja sinä olet juuri tehnyt sen. Toisin kuin muualla maailmassa (ehkä Ruotsia lukuun ottamatta), missään muussa maassa ei vaadita tohtoriopiskelijoilta yhtä paljon sitkeyttä kuin Suomessa. Keskimäärin se vaatii neljä julkaisua ja kestää 7 vuotta. Pitkä kesto ja selkeiden vaatimusten puute ovat kaksi ongelmaa, joihin Suomen opetusministeriö haluaa puuttua lähivuosina tasoittaakseen suomalaisten tohtorien asemaa kansainvälisillä työmarkkinoilla. Tohtorin tutkinnon suorittaminen Suomessa vaatii paljon sisua. Sisu on suomalainen sana, jota ei voi kääntää mihinkään muuhun kieleen, mutta äskettäin ilmestynyt samanniminen elokuva voi antaa siitä käsityksen. Wikipedia määrittelee sisu:n poikkeukselliseksi päättäväisyydeksi äärimmäisten vastoinkäymisten edessä . ”Vanhoina aikoina” lääkkeitä löydettiin niiden vaikutusten perusteella, ilman että niiden vaikutusmekanismia tunnettiin. Tämä ajattelutapa on yhä enemmän kääntymässä päälaelleen. Tutkijat pyrkivät ymmärtämään sairauteen johtavan mekanismin ennen kuin ryhtyvät kehittämään tai etsimään lääkettä. Suuri osa Khushbun väitöskirjasta käsittelee ensisijaisen lymfangiogeenisen kasvutekijän VEGF-C: Evoluutiollinen alkuperä, aktivaatio ja potentiaali lääkekohteena . Prof. Eckhard Lammert hoiti vastaväittäjän roolin erinomaisesti, ja prof. Kari Keinänen teki samoin kustoksena. Rakas Khushbu , toivotamme sinulle kaikkea hyvää seuraavaan suureen projektiisi!

Postipalvelujen hintojen inflaatio

Fri, 30 Dec 2022 00:00:00 +0000

Posti perustelee kirjepostin hintojen jyrkkää nousua kirjeiden määrän jyrkällä laskulla. Toisaalta pakettien määrä on kompensoinut kirjelähetysten laskua. Posti on tuottoisasta pakettiliiketoiminnastaan huolimatta nostanut jatkuvasti myös pakettien hintoja. Valitettavasti pakettien hinnoista on mahdotonta saada yhtä tarkkoja tilastoja, koska Posti on jatkuvasti muuttanut hinnoittelurakennettaan. Minusta, he tekevät sen myös hintojen nousun peittämiseksi. Viimeisimmän korotuksen (19.04.2022) yhteydessä he mm. laskivat pakettien suurinta sallittua painoa. Muita aiempia muutoksia ovat mm. paketin maksimimitat ja ostaminen palvelupisteissä (vs. verkosta), joka on tullut huomattavasti kalliimmaksi. Yllä olevassa kaaviossa näkyy ikimerkin hinnan kehitys (tavallinen kirje, enintään 50 g). Ikimerkki antaa kuluttajalle mahdollisuuden säästä, koska sillä voi maksaa palvelusta myös tulevien hinnankorotusten jälkeen. Hinnoittelurakennetta on muutettu muutaman kerran myös kirjeiden osalta, mutta paljon vähemmän kuin pakettien osalta. Viimeisin merkittävä muutos tapahtui vuonna 2017, jolloin posti poisti kotimaan kirjeiden osalta ykkös- ja kakkosluokan kirjen eron. Kaavion tilastoissa käytetään ykkösluokan hintoja vuotta 2017 edeltäviltä vuosilta.

Innoopeli-palkinto 2022

Wed, 21 Dec 2022 00:00:00 +0000

Me – Kansainvälisen lääketutkimuksen, -kehityksen ja -turvallisuuden maisteriohjelman ohjausryhmä – saimme Innoopeli-palkinnon 2022 ! Innoopeli-palkinto myönnetään merkittävästä panoksesta tiedekuntamme opetustyöhön. Vaikka olenkin puolueellinen, mielestäni palkinto on täysin perusteltu, sillä tarjoamme monia uusia kursseja, päivitämme olemassa olevia kursseja ja käännämme kursseja suomesta englanniksi. Työ on ollut raskasta, mutta voimme jo nähdä tuloksia: olemme onnistuneet rekrytoimaan todella älykkäitä ja sitoutuneita opiskelijoita!Ohjelmajohtajamme Leena Hanski kertoo: ”Tammikuussa 2021 aloitimme työmme ohjausryhmänä ilman oppimistavoitteita, opetussuunnitelmaa, valintaperusteita tai edes verkkosivustoa, puhumattakaan yhdestäkään päätöksestä ohjelman toteuttamisen käytännön järjestelyistä. Meillä on vielä paljon työtä edessämme, mutta olen vakuuttunut siitä, että pystymme pitämään vauhtia yllä ja tekemään tästä ohjelmasta loistavan paikan, jossa tulevat lääketutkimuksen, -kehityksen ja -turvallisuuden tähdet saavat hioa taitojaan. Ensimmäiset opiskelijamme ovat olleet monille meistä suuri inspiraation ja motivaation lähde, ja haluan myös kiittää heitä erityisesti heidän avoimuudestaan ja halukkuudestaan jakaa tarinoitaan, ajatuksiaan ja odotuksiaan.”

Talvipyöräily ei sovi heikkohermoisille

Sat, 10 Dec 2022 00:00:00 +0000

Helsinki suunnitteli, että henkilöauton omistaminen ei olisi enää tarpeen vuoteen 2025 mennessä . Kuvasta näkyy syy nro 534, miksi tämä ei tule toimimaan: Kadut ja jalkakäytävät pidetään talvella lumettomina, mutta pyörätiet on varattu lumen varastointiin ja autojen pysäköintiin. Pyöräily keskustaan on aina vaivalloista, mutta talvella se sopii vain itsemurha-alttiille masokisteille. Noin 50 metrin välein törmää esteeseen, jonka ohittaminen vahingoittumatta vaatii äärimmäistä valppautta ja luovuutta. Helsingin keskusta on kuolemassa Covid-19:n seurauksena. Hyvä niin! Mitä harvemmin minun täytyy käydä siellä, sitä parempi. Pyöräilyolosuhteet Sörnäisen eteläpuolella ovat sietämättömän surkeat, ainoana poikkeuksena 1,3 km pitkä baana Kiasman ja Ruoholahden reunan välillä (jonne minun harvoin tarvitsee mennä). Liikenne ja ruoka ovat kaksi suurinta tekijää , kun puhutaan yksilön vastuusta ilmastonmuutoksessa. Tämän vuoksi Helsinki – kestävän kaupunkikehityksen edelläkävijä – nostaa ensi vuonna joukkoliikenteen lippujen hintoja kannustaakseen ihmisiä siirtymään autosta bussiin tai metroon.

E. colista peräisin oleva bioaktiivinen VEGF-C ilman in vitro -taitumista!

Fri, 28 Oct 2022 00:00:00 +0000

Artikkelimme ”Bioaktiivinen VEGF-C E. colista” on julkaistu Scientific Reports -lehdessä. Lue täältä: https://doi.org/10.1038/s41598-022-22960-0.As Itse asiassa tein ensimmäiset kokeet, joissa ilmentin VEGF-C:tä E. colissa vuonna 1999, mutta en koskaan saanut aktiivista proteiinia. Seuraavien yli 15 vuoden ajan käytimme VEGF-C:n tuottamiseen yksinomaan eukaryoottisoluja (hiivaa, S2/Sf9/Hi5-hyönteissoluja, CHO-soluja). Elvytimme ”VEGF-C E. coli:ssa” -projektin muutama vuosi sitten ja saavutimme lopulta tavoitteemme viime vuonna. Työmäärä oli kuitenkin paljon suurempi kuin alun perin olimme arvioineet. Alussa kaikki yritykset epäonnistuivat, ja pelastaaksemme projektin kehitimme in vitro -taitto-ohjeiston. Oli ehkä enemmän onnea kuin osaamista, että törmäsimme liukoisuustunnisteen ja redox-modifioidun E. coli-kannan yhdistelmään, jolla onnistui tuottaa suoraan bioaktiivista VEGF-C:tä ilman in vitro -taitto-vaihetta. Päätimme sisällyttää tulososioon myös epäonnistuneet yrityksemme (CyDisCo ja periplasmainen ilmentyminen) välttääksemme ”file drawer effect” -ilmiön.

Putin haluaa, että ajat kovaa ja paljon!

Tue, 19 Jul 2022 00:00:00 +0000

Ajan autoa harvoin, ja nykyään vuokraan auton, kun tarvitsen sitä. Tänä kesänä päätimme viettää kahden viikon loman mökillä järven rannalla keskellä Suomen metsää. Autoa tarvitaan, jos haluaa liikkua Suomen maaseudulla. Julkinen liikenne saattaa toimia hyvin Suomen pääkaupungissa Helsingissä, mutta maaseudulla sitä ei käytännössä ole lainkaan. Vuokra-automme tankin täyttäminen maksoi minulle yli 150 euroa. Koska vielä vuosi sitten voisin täyttää saman tankin alle 75 eurolla, odotin ihmisten sopeuttaneen ajotapojaan säästääkseen energiaa, planeettaa ja lompakkojaan. Mutta olin suurimmaksi osaksi väärässä.Hitaampi ajonopeus ja vähemmän ajamistaJokainen, joka ei ole elänyt kiven alla, tietää, että tehokkain ajonopeus on jossain 50–90 km/h:n välillä. Ilmanvastus kasvaa nopeuden myötä. Kasvu ei ole lineaarista, vaan eksponentiaalista. Ylinopeudella säästät vain vähän aikaa, mutta tuhlaat uskomattoman paljon energiaa. Vaikka useimmat kuljettajat valittavat kauhistuttavista polttoainehinnoista, tuskin kukaan näyttää muuttavan käyttäytymistään ajamalla hitaammin tai ajamalla vähemmän. Haluaisin tietää, mikä on syy tähän paradoksaaliseen käyttäytymiseen, sillä se on minulle käsittämätöntä. Tiedän, että jotkut kuljettajat ajavat mielellään kovaa (kuuluin itse tähän ryhmään, kun olin 18-vuotias). Mutta hei: silloin sinun pitäisi vain olla hiljaa ja maksaa tästä ”hauskuudesta”!Lapselliset vaatimukset valtiontuistaYhtäkkiä ihmiset, jotka yleensä puolustavat markkinatalouttamme, vaativat valtion puuttumista asiaan bensiinin hintojen alentamiseksi. Mitä helvettiä? Vain siksi, että huomaatte ensimmäistä kertaa olevanne itse kysynnän ja tarjonnan armoilla, unohdatte vapaamarkkina-arvonne ja vaaditte valtion puuttumista asiaan. Ainoa tapa ratkaista nousevien bensiinin hintojen ongelma on luottaa markkinoihin. Valitettavasti monissa maissa hallitukset toimivat juuri kaikkien asiantuntijoiden neuvoja vastaan ja yrittävät keinotekoisesti alentaa polttoaineen hintoja, esimerkiksi verotusta keventämällä (esim. Ranska, Itävalta, Alankomaat). Tämä pitää kysynnän keinotekoisesti korkealla, mikä laajentaa entisestään tarjonnan ja kysynnän välistä kuilua, joka oli alun perin syynä korkeisiin hintoihin.

Tohtorinväitöskirja hepsiinin roolista rintasyövässä

Sun, 24 Apr 2022 00:00:00 +0000

Viime lauantaina Denis Belitškin puolusti väitöskirjaansa. Aiheena oli Tyypin II seriiniproteaasi hepsinin rooli rintasyövän signalointiprosesseissa . Nautin suuresti keskustelusta vastaväittäjän Karin Listin kanssa, joka käytiin Zoomissa vain pienen paikan päällä olleen yleisön läsnä ollessa. Proteaasit ovat vähitellen nousseet yhdeksi suosikkiproteiiniluokistani. Aiemmin niitä arvostettiin lähinnä niiden hajottavaa toimintaa varten, mutta nykyään on selvää, että ne ovat paljon monimutkaisempia. Minua kiinnostaa erityisesti niiden rooli signaalimolekyylien aktivoinnissa. Tässä yhteydessä proteaasit ovat signaalimolekyylejä, jotka toimivat samalla tasolla kuin hormonit, sytokiinit ja kasvutekijät. Kiitos, Denis, vakuuttavasta esityksestä ja karonkasta!

Parhaan julisteen palkinto Khushbulle (GeneCellNano-vuosikokous)

Fri, 22 Apr 2022 00:00:00 +0000

Viime viikolla, 2,5 vuoden viiveellä, GeneCellNano-lippulaivahankkeen kumppanit tapasivat vihdoin ensimmäistä kertaa kasvotusten. Tämä kokous oli jo kauan odotettu, ja siellä käytiin monia erittäin mielenkiintoisia keskusteluja muun muassa Suomen Punaisen Ristin (syövän immunoterapiasta) ja UPM Biomedicals (heidän biokompatibeleista selluloosatuotteistaan). Tapahtuma tarjosi runsaasti uusia ideoita ja joitakin konkreettisia suunnitelmia tulevasta yhteistyöstä. Osallistuimme tapahtumaan kahdella posterilla, ja – hieman yllättäen, sillä projekti on vielä alkuvaiheessa – laboratoriomme Khushbu Rauniyar voitti parhaan posterin palkinnon. Onnittelut!

Yliopiston tukipalvelu suosittelee Zoteroa, mutta ei tarjoa merkittävää tukea

Sun, 20 Mar 2022 00:00:00 +0000

Viime vuoden lopussa (31.12.2021) Helsingin yliopisto lopetti oletusarvoisen viitteidenhallintaohjelmistonsa RefWorks lisensoinnin. Outoa kyllä, RefWorksia ei voi hankkia yksityishenkilönä. Tämä tarkoittaa, että kun akateeminen työsuhteesi päättyy, et voi mitenkään jatkaa ohjelmiston käyttöä. Ehkä RefWorksin nykyinen omistaja (Clarivate) lopettaa sen kokonaan, koska RefWorks on suora kilpailija Endnotelle , joka on viitteidenhallintaratkaisu, johon Clarivate keskittyy, ottaen huomioon Endnoten integroinnin Publonsin ja Web of Science (WoS) -tietokannan kanssa, joka tunnetaan parhaiten impact factorista . Ei ole sattumaa, että Clarivate on Thomson Reutersin omistuksessa, sillä juuri tämä yritys nosti kanteen Zoteroa vastaan, koska se tarjosi käyttäjilleen mahdollisuuden muuntaa EndNoten omistamat viittaustyylitiedostot yhteentoimivaksi ja standardoiduksi CSL-muodoksi . Suositeltu korvaaja RefWorksille on Zotero . Minulla ei ole mitään ongelmaa tämän kanssa, sillä pidän Zoterosta ja olen käyttänyt sitä oletusarvoisena lähdeluettelonhallintatyökaluna jo yli 10 vuotta. Sen lisäksi, että se on ilmainen, se yhdistää kaksi tärkeää ominaisuutta, jotka tekevät siitä ainutlaatuisen ja kaupallisia ratkaisuja paremman:

Revontulia kaikkialla

Sun, 13 Feb 2022 00:00:00 +0000

Revontulet näyttävät olevan nykyään tavallista näkyä Helsingissä, Suomessa. Revontulien esiintymistiheys ja näkyvyys ovat suorassa yhteydessä 11-vuotiseen aurinkosykliin. On tiedetty jo satojen vuosien ajan, että auringonpilkkujen määrä kasvaa ja vähenee syklisesti keskimäärin noin 11 vuoden välein.Vaikka olemme vielä kaukana aurinkosyklin huipusta (jonka ennustetaan olevan joskus vuosien 2023 ja 2026 välillä), Helsingissä havaittavien revontulien määrä näyttää olevan kasvussa. Ehkä aurinkosyklin 25 ennustepaneeli ei ollut täysin oikeassa ennustaessaan, että sykli 25 olisi samanlainen kuin sykli 24. Toistaiseksi auringonpilkkujen määrä on selvästi ennusteita suurempi . Sykli 24 oli muuten heikoin sykli syklin 14 jälkeen (joka saavutti huippunsa vuonna 1906). Voimakkaan aurinkoaktiivisuuden epämiellyttävä ja vaarallinen sivuvaikutus on koronan massapurkaus (CME). CME tapahtuu, kun aurinko syöksee ulos suuria määriä aurinkoplasmaa (satoja tai tuhansia miljardeja tonneja). Tällaisia purkauksia tapahtuu aurinkosyklin huipulla pari kertaa päivässä, mutta aurinkominimin aikana kerran parin päivän välein. Koska nämä CME:t ovat suunnattuja, suurin osa niistä ohittaa maapallomme enemmän tai vähemmän. Koronamassapurkausten (CME) suuruus ja siten revontulien voimakkuus ja näkyvyys alemmilla leveysasteilla eivät riipu aurinkosyklistä, mutta tällaisten tapahtumien esiintymistiheys riippuu siitä. Suuri CME voi aiheuttaa ongelmia, koska se voi häiritä sähköverkkoamme. Viime vuosina on jo tapahtunut muutamia pienempiä sähkökatkoja (esim. Tanskassa ja Kanadassa) pienempien CME-ilmiöiden seurauksena. Oletetaan, että riittävän suuri CME voisi lamauttaa suurimman osan planeetan sähköverkosta. Vuosina 2010–2020 (joka kattoi suuren osan heikosta aurinkosyklistä 24) tutkijat arvioivat suuren CME:n todennäköisyydeksi noin 12 % ( https://agupubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1029/2011SW000734 ). Viimeisin suuri CME tapahtui vuonna 1859, ja se tunnetaan Carringtonin ilmiönä sen tähtitieteilijän mukaan, joka havaitsi sen ensimmäisenä. Carringtonin tapahtuman aikana ”revontulia” nähtiin jopa Kolumbiassa (8° pohjoiseen päiväntasaajasta; https://arxiv.org/abs/1508.06365).Ongelmamme ei ole se, että kaikki elektroniset laitteet lakkaavat toimimasta, kun Carringtonin suuruinen aurinkomyrsky iskee maapalloon. Pikemminkin muutama tärkeä, mutta vaikeasti korvattava infrastruktuurin osa joutuu toimintakyvyttömäksi. Tämä saattaa käynnistää dominoefektin, joka lopulta ulottuu elämämme jokaiseen osa-alueeseen. Jos aurinkomassapurkaus on riittävän suuri, Covid-19 tuntuu silloin olleen pelkkä kävelyretki puistossa. Jopa pienet aurinkomyrskyt voivat toisinaan aiheuttaa ongelmia: Sama aurinkomyrsky, joka aiheutti kuvassa näkyvän revontulen (torstaina 10. helmikuuta), lamautti pysyvästi 40 viimeisimmistä 49:stä laukaistusta SpaceX-satelliitista.

Onnellisuus vai tyytyväisyys?

Sun, 16 Jan 2022 00:00:00 +0000

Ei onnellisuuspaineita

Suomi on ehkä ainoa maa maailmassa, jossa voi olla oma itsensä. Jos sinulla ei ole syytä hymyillä, sinun ei tarvitse hymyillä. Varsinkin Yhdysvalloissa kaikki haluavat, että olet onnellinen. Onnellisuuden tavoittelu onhan kirjattu heidän perustuslakiinsa! Toisinaan ihmiset saattavat jopa loukkaantua, jos et näytä ulospäin, että olet iloinen ja positiivinen. Suomessa ei ole sosiaalista painetta olla onnellinen. Ehkä tämä paineiden puute tekee hieman onnelliseksi…

Tutustu opettajaan!

Fri, 31 Dec 2021 00:00:00 +0000

Lähes 30 vuotta akateemisen urani alkamisen jälkeen aloin opettaa farmasian tiedekunnassa (ilman juurikaan pedagogista kokemusta tai koulutusta). Opetan pääasiassa aiheita, joista minulla on käytännön tutkimuskokemusta ja asiantuntemusta: rekombinantti-DNA-tekniikka, geenitekniikka, proteiinien tuotanto ja puhdistus sekä – ennen kaikkea – proteiinilääkkeet. Helsingin yliopiston mottona on Tutkijat opettavat, opettajat tutkivat . Kokemuksen puutteesta huolimatta osallistuin Helsingin yliopiston ”Meet the teacher!” -kampanjaan, joka on suunnattu tuleville kansainvälisille maisteriopiskelijoille: https://www.facebook.com/HelsinkiUniversity/posts/10160122296028083

Kielibuusti

Fri, 17 Dec 2021 00:00:00 +0000

Uusi yritys oppia suomea! Tähän asti suurimman osan urastani olen tehnyt Helsingin Yliopiston lääketietellisessä tiedekunnassa Meilahdessa. Suomen Akatemian Research Fellow-jakson jälkeen, uramahdollisuuteni Meilahdessa olivat surkeat, koska kaikki mahdolliset avoimet työpaikat edellyttivät hyvää suomen tai ruotsin kielen taitoa. Lääkärikoulutuksessa - toisin kuin monissa muissa opinto-ohjelmissa - opetusta täytyy osata antaa Suomeksi tai Ruotsiksi. Muissa EU:n maissa on monta yliopistoa, missä voi opiskellä lääketiedettä vaikka ei osaa sanaakaan paikallisesta kielestä, mutta Suomessa ei (vielä) rekrytoidaan ulkomaalaiset opiskelijat lääkikseen. Ennen opiskeluvuosiani olin jo kerran samassa hankalassa kieliasemassa Unkarissa. Kun 1989 poliittiset muutokset Itä-Euroopassa tekivät vapan matkustamisen mahdolliseksi, päätin käydä Unkarissa. Kiinnostukseni Unkariin johtui useista unkarilaisista ystävistä, jotka asuivat entisessä Länsisaksassa maanpaossa. Kun tulin kevällä 1990 Unkariin, en osanut unkaria ollenkaan. Kuitenkin, yksikään unkarilaisista kavereistani ei ikinä puhunut minulle mitään muuta kuin unkariaa. Minulla on erityisen hienoja muistoja Tomista ja Timeasta perheineen ja kaikista heidän ystävistään, jotka kärsivällisesti kuuntelivat höpötystäni ja korjasivat kielioppilliset virheet.Tällä Suomessa tilanne on erilainen. Miksi ei kukaan halua kestää mun huonosti puhuttua suomea? Olen törmännyt ajatuksen että se johtuu sitä että suomalaiset eivät ole tottuneet vieraisiin aksentteihin. En alekirjoitan tätä selitystä. Myös entiset itäeurooppalaiset maat olivat silloin - vähän samalla tavalla kuin Suomi - eristäytyneet ja kielellisesti homogeenisia. Johtuuko se ehkä sitä että nykyään ei kenelläkään tuntuu olevan aikaa mihinkään? Kuunteleminen vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä.Osallistuin syyslukukaudella kielibuustin kuuluvan Yliopiston tarjoamaan Suomen kielen kurssiin. Kielten opiskelu vaati paljon töitä. Ihmettelemme aina, miten pienet lapset ovat niin hyviä oppimaan kieliä, mutta unohdamme, että he oppivat kokopäivätoimisesti. Suomen kielen kurssin ansiosta muut työtehtäväni ovat varmasti kärsineet, ja tästä syystä ymmärrän täysin niitä ulkomaalaisia tutkijoita, jotka eivät tuhlaa sekuntiakaan suomen kielen oppimiseen.Minusta suomen kielen oppimisessa ongelma ei ole niin paljon kurssitarjonnassa, vaikka sekin voisi olla parempi. Ongelma on pikemminkin se että suomen kieltä ei pääse kokeilemaan elävässä elämässä, koska keskusteluryhmässä on nykyään aina joku joka - hyvästä syystä - ei osaa suomea tai ei halua oppia sitä. Omassa labrassani kaikki jäsenteen äidinkielit - Suomi mukaan lukien - ovat vähemmistökielet. Ja poikkeusetta kaikki keskustelukaverit puhuvat erinomaista englantia. Vaatii todellista vaivannäköä käyttää jotain muuta kuin englantia. Kielibuustin kursissa yksi tavoite oli että hankimme itsellemme kielikaverin, siis henkilön, jonka kanssa kommunikoimme säännöllisesti suomeksi. Itse olen puolen vuoden jälkeen vielä vailla kielikaveria. Vaikka kurssin opettajat olivat erinomaisia, kaksi tuntia suomea viikossa valitettavasti ei riittää.Tunnen useita ulkomailta Suomeen tulleita tutkijoita, jotka puhuvat erinomaista suomea. Kuitenkin suurimmalla osalla heistä on perhesiteitä Suomeen. Sen vuoksi ovat olleet tekemisessä suomalaisten kanssa, jotka eivät osaa englantia. Heidän oli pakko oppia puhumaan suomea. Samalla minulle on käynyt Unkarissa 30 vuotta sitten: silloin suurin osa ihmisistä ei opiskellut englantia koulussa. Ainoa kommunikointikieli oli unkari, ja käytin sitä koko päivän kaikissa tilanteissa.Tämä postaus on saanut inspiraationsa Reetta Vairimaan artikkelista “Claudia ja Celia” Yliopistolainen-nimisessä lehdessä (1/2018), mitä valitettavasti ei ole saatavissa netistä.

Kilpailu maahanmuuttoa vastaanottavien maiden suurvaltojen kanssa

Wed, 24 Nov 2021 00:00:00 +0000

Saksassa asuu noin 10–11 miljoonaa ulkomaalaista (12/2019), mikä on noin 13 % väestöstä. Tämän lisäksi maassa on 1,4 miljoonaa pakolaista (tilastot) . Saksan uusi hallitus aikoo vakavasti helpottaa työperäistä maahanmuuttoa Saksaan. Keski- tai Pohjois-Euroopassa ei ole juuri yhtään maata, joka ei olisi tunnustanut tarvetta tuoda työvoimaa. Saksalla on kokemusta työvoiman tuonnista. Itse asiassa 13 prosentin luku tuntuu minusta alhaiselta, mutta monilla niistä ulkomaalaisista, jotka ovat saapuneet Saksaan kauan sitten, on nykyään saksalainen passi. Viime vuosisatojen aikana Saksaan on tullut useita suuria työperäisen maahanmuuton aaltoja (viimeisin merkittävä aalto vuosina 1955–1975, pääasiassa Turkista ja Italiasta). Ehkä juuri siksi maailman parhaat dönerit ja pizzat löytyvätkin Turkista tai Italiasta, vaan Saksasta (newyorkilaiset saattavat olla eri mieltä pizzan suhteen). Minusta on uskomatonta, että työvoimamuuttoa koskevaa kysymystä edes esitetään nykyään Suomessa. Ei ole yhtään asiantuntijaa, joka kiistäisi, että Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa*. Ei tulevaisuudessa, vaan nyt. Ongelmana on, että Suomi näyttää onnistuneen kilpailussa siitä, mikä on vähiten houkutteleva paikka työperäiselle maahanmuutolle Länsi- ja Pohjois-Euroopassa. En puhu säästä (kyllä: kylmyys ja pimeys ovat toisinaan oikea riesa), vaan byrokraattisista esteistä, joita jopa korkeasti koulutetut ulkomaalaiset joutuvat kohtaamaan halutessaan tulla Suomeen. Joitakin edistysaskeleita on otettu (esim. opiskelijoiden oleskelulupa voi nyt olla voimassa niin kauan kuin opinnot kestävät), ja nykyhallituksen tavoitteena on kaksinkertaistaa työperäisen maahanmuuton määrä. Mutta kilpailussa työvoimasta kaikki muut Euroopan maat nostavat panoksiaan. Jotta voisimme olla edes etäisesti kilpailukykyisiä, paljon enemmän on muututtava, kuten Tuula Haatainen kirjoitti äskettäisessä mielipidekirjoituksessaan Skandinavian suurimmassa päivälehdessä Helsingin Sanomissa . Valitettavasti nykyinen järjestelmä ei palvele teollisuutta hyvin, kuten toinen asiaa käsittelevä mielipidekirjoitus, jonka on kirjoittanut asianomainen yrittäjä osoittaa.*Asiantuntijat, jotka väittävät toisin, antavat ideologisten ennakkoluulojensa mennä asiantuntemuksensa edelle. Eturistiriidan vuoksi heidän mielipidettään ei pitäisi ottaa huomioon. Se on vain mielipide; puolueettomilla asiantuntijoilla on tosiasiat puolellaan.

Pyöräillen Helsingin lentoasemalle

Thu, 14 Oct 2021 00:00:00 +0000

Helsinki-Vantaan lentoasema (HEL) sijaitsee noin 14 km asunnostamme pohjoiseen. Melkein kaikki Manner-Eurooppaan liikenteen koneet lähtevät ja saapuvat aikaisin aamulla tai myöhään illalla. Siksi julkinen liikenne ei ole aina paras mahdollinen kulkutapa lentokentälle. Helpoin ja nopein on mennä taksilla. Mutta jo viimeisellä konferenssimatkallani ennen pandemiaa olin päättänyt olla käyttämättä taksia. Pyöräilin lentokentälle. Tämä oli helpommin sanottu kuin tehty kahdesta syystä:

Kilometrikisa

Fri, 08 Oct 2021 00:00:00 +0000

Kilometrikisa on työpaikoille tarkoitettu pyöräilykilpailu, jonka tavoitteena on kannustaa pyöräilemään työmatkoilla ja yleisesti ottaen. Joukkueen jäsenet kirjaavat päivittäin pyöräilemänsä matkan verkkosivustolle https://www.kilometrikisa.fi , ja eniten kilometrejä kerännyt joukkue voittaa. Lisäpalkintoja arvotaan kaikkien osallistujien kesken (minä itse asiassa sain tänä vuonna ensimmäistä kertaa onnea ja voitin ilmaisen hieronnan UniSportissa ).Kesäkilpailu järjestetään toukokuusta syyskuuhun ja talvikilpailu (“talvikilometrikisa”) pääasiassa tammikuun ja helmikuun aikana. Älkää kysykö minulta, miksi kevät- ja syksytapahtumia ei järjestetä. Olen pyöräillyt ympäri vuoden viimeisen vuosikymmenen ajan, lukuun ottamatta talvea 2012/2013, jolloin mursin jalkani pyöräillessäni töistä kotiin. Minulle lokakuu, marraskuu ja joulukuu ovat yhtä hyviä pyöräilykuukausia kuin tammikuu ja helmikuu. Itse asiassa ne ovat jopa parempia, koska ilmaston lämpenemisen vuoksi ne ovat viime vuosina yleensä olleet lumettomia. Jos pyöräilet töihin aikaisin aamulla, ennen kuin lumiaura on poistanut 30 cm tuoretta lunta, tiedät, että juutut kiinni monta kertaa, jopa 57-622 Schwalbe Ice Spiker Pro -renkailla.Suoritukseni tässä kilpailussa on romahtanut sen jälkeen, kun laboratoriomme muutti Meilahdin Biomedicumista Viikin Biocenter 2:een Viikissä, sillä työmatkani on lyhentynyt 14 km:stä päivässä vain 4,5 km:iin päivässä. Olen edelleen listan kärjessä pyöräilypäivien määrän suhteen (109 viime kaudella), mutta pyöräillyn matkan perusteella olen vain hieman keskiarvon yläpuolella (58. sija, 1031 km). Joukkueemme (“Helsingin Yliopisto”, Helsingin yliopisto) sijoittui tänä vuonna 143. sijalle suurten työpaikkojen kilpailussa. Mietin aina, kasvavatko pyöräiltyjen kilometrien kokonaismäärä ja osallistujamäärä vuosien mittaan, minkä pitäisi olla tilanne, jos haluamme tosissamme torjua ilmastonmuutosta. Ensimmäinen kilometrikisa järjestettiin vuonna 2014, joten trendejä on mahdollista seurata riittävän pitkän ajanjakson perusteella. Valitettavasti verkkosivusto ei tarjoa tätä tietoa. Tiedot olisi mahdollista kerätä ja laskea yksittäisten tulosten perusteella, mutta minulla on tällä hetkellä tarpeeksi muuta tekemistä. Ehkä joskus tulevaisuudessa.

Verkkotyökalut suomen kielen oppimiseen

Thu, 16 Sep 2021 00:00:00 +0000

Työkalut suomen kielen oppimiseen

https://deepl.com DeepL
https://presidencymt.eu/#/text
https://chrome.google.com/webstore/search/sanastorm?hl=en
Ei suomen kielelle: https://conjugator.reverso.net/conjugation-english.html

Kuinka houkutteleva Suomi on kansainvälisille opiskelijoille?

Sun, 29 Aug 2021 00:00:00 +0000

Kun kirjoitin tämän blogikirjauksen, huomasin, että kaikki linkit johtavat suomenkielisille sivustoille. Siinä on ensimmäinen niistä ongelmista, joita ulkomaalaiset opiskelijat kohtaavat Suomessa: kieli, joka ei muistuta mitään muuta eurooppalaista kieltä (lukuun ottamatta viroa ja unkaria, jotka myös kuuluvat suomalais-ugrilaiseen kieliperheeseen).Ulkomaalaiset opiskelijat viihtyvät Suomessa yleensä hyvin. Vaikka kaikki ei olekaan täydellistä, Helsingin yliopistoa (ja Suomea yleensä) kannattaa harkita, kun halua opiskella ulkomailla. Tämä on yli 800 kansainvälisen opiskelijan vuonna 2020 ja 2021 tehdyn palautekyselyn lopputulos. Erityisesti opetuksen korkeaa laatua arvostettiin. Muita kohtia, joissa Helsingin yliopisto loistaa, olivat turvallinen ympäristö ja Covid-19-pandemian käsittely.Jälkimmäisessä on kuitenkin myös kääntöpuolensa, sillä opiskelijoiden toivelistalla oli enemmän kohtaamisia ja keskusteluja akateemisen henkilökunnan kanssa sekä enemmän sosiaalista tukea. Tämä on tuskin yllättävää, koska kansainväliset opiskelijat eivät voi maahan saapuessaan turvautua samoihin verkostoihin kuin paikalliset opiskelijat. Pahin yksittäinen ongelma näytti olevan opiskelijoiden vastaanotto. Tuntemattoman ja käsittämättömän byrokratian kohtaaminen on usein liikaa uusille tulokkaille. Syrjintää koki vain 4 prosenttia vastaajista, ja heistä kielellinen syrjintä ja yksinäisyys olivat yleisimpiä.Varoitan aina opiskelijoita, jotka kertovat aikovansa hakea Helsingin yliopistoon. Jos haluat rehellisen mielipiteen siitä, kannattaako aloittaa opinnot Suomessa, ole hyvää: Suomessa on kylmä ja talvella tulee TODELLA pimeää. Helsinki on kuitenkin edelleen yksi viihtyisimmistä paikoista mitä Suomessa löytyy, jos puhutaan kylmyydestä ja pimeydestä. Lämpötila laskee harvoin alle -17,8 °C:n (0°F). Koska Helsinki sijaitsee Suomen etelärannikolla, se on yksi vähiten pimeistä paikoista. Ja ilmaston lämpeneminen tekee parhaansa lämpötilojen nostamiseksi. Suomi on jo nyt pitkän aikavälin kiinteistösijoittajien sisäpiirin suosikki: se on vielä riittävän halpa, mutta sillä on äärimmäinen kasvupotentiaali, kunhan ilmastonmuutos muuttaa Etelä-Euroopan sulatusuuniksi. Nämä skenaariot toteutuvat kuitenkin täysin vasta, kun nykyiset poliittiset päättäjät ovat jo potkaisseet ämpäriin. Mutta jos olet mukana pitkällä tähtäimellä, Suomi saattaa olla se paikka, jossa kannattaa olla. Mutta jälleen kerran, jos Golfvirta romahtaa, joudut takaisin lähtöruutuun. Kiittäkää vanhempianne siitä sotkusta, jonka he ovat jättäneet teille ( https://www.theguardian.com/environment/2021/aug/05/climate-crisis-scientists-spot-warning-signs-of-gulf-stream-collapse ).Valitettavasti, niin hyvä kuin Suomi voikin olla opiskeluun, Suomeen pysyvästi jääminen on eri juttu. Vaikka Suomen on lisättävä maahanmuuttoa korvatakseen vähenevän ja ikääntyvän väestömääränsä, on valitettavasti vielä liian monta estettä voitettava, ennen kuin asettumisesta tulee realistinen vaihtoehto useimmille ulkomaalaisille. Kieli on vain yksi niistä esteistä. Muita, jotka mainitaan juuri ilmestyneessä Helsingin Sanoman artikkelissa, ovat vaikeus integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan, ulkomaalaisten kannalta käsittämätön byrokratia ja alhainen palkkataso.Mutta myös suomalaisväestön sisällä vihamielisyys ulkomaalaisia kohtaan kasvaa. Se ilmestyy esimerkiksi perussuomalaisten menestyksenä. Myös useimmat muut Euroopan maat taistelevat oikeistolaisten poliittisten virtausten kanssa. Kotimaassani Saksassa AfD:tä (joka on Saksassa suunnilleen sama kuin PS Suomessa) ei yksikään demokraattinen puolue pidä mahdollisena koalitiokumppanina (toiveajattelua minun osaltani?). Mutta täällä Suomessa PS on ollut jo koalitiohallituksessa, ja vain sosialidemokraateilla ja vasemmistoliitolla on selkeä ei-kanta tässä asiassa.Juuri äskettäin Helsingin vastavalittu kaupunginjohtaja Juhana Vartiainen kommentoi Suomen työmarkkinoiden houkuttelevuutta ulkomaalaisille:“Surkea epäonnistuminen Suomelta. Hyvin hitaasti on poliittiseen tajuntaan mennyt edes se, että me ylipäätään tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa.” Helsingin Sanomat, 28.08.2021).Joka tapauksessa, akateeminen opetus on Suomessa vielä erittäin korkealla tasolla. Ja sen lisäksi, se on ilmaista EU/EFTA-maissa asuville (ja kyseisistä maista kelpoisuuden antavan tutkinnon suorittaneille). Maksaville opiskelijoille lukukausimaksut ovat tosi edullisia verrattuna moniin muihin samassa sarjassa pelaaviin yliopistoihin (13000-18000 euroa vuodessa koulutusohjelmasta riippuen). Yliopiston henkilökunta joutuu kuitenkin maksamaan kovan hinnan tämän laadun ylläpitämisestä. Kuluvalla vuosikymmenellä (2020-2030) opetusministeriön tavoitteena on lisätä suoritettujen yliopistotutkintojen määrää 100000:lla ( https://www.acatiimi.fi/4_2021/15.php ). Samaan aikaan yliopistojen määrärahoja on leikattu. Hallitus luultavasti kompensoi leikkaukset mediavetovoimaa keräävällä “pelasta yliopisto” -liikkeellä harhauttaakseen huomiota siitä, että tarvitsemme sen lisäksi kymmeniä miljoonia, jotta voimme tulevina vuosina tarjota saman korkeatasoisen opetuksen noille 100000 lisätutkinnolle. Tutkimuksen puolella akateeminen henkilöstö on käynyt raskasta taistelua vuodesta 2005 lähtien, jolloin inflaatiokorjattu T&K-budjetti pieneni ensimmäistä kertaa. Samaan aikaan opiskelijat alkavat kuitenkin tuntea riittävän rahoituksen puutteen esimerkiksi silloin, kun heidän opettajillaan ei ole enää yhtä paljon aikaa heille kuin ennen.Minulla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin neuvoa opiskelijoita luopumaan akateemisesta urasta yleensä. Useimmissa muissa Euroopan maissa on samanlaisia ongelmia, mutta ei ehkä samalla tasolla kuin Suomessa. Ja opiskelijat tietävät, että akateeminen rahoitus on erityisen huono Suomessa.

Missä Neuvostoliitto sai alkunsa

Wed, 11 Aug 2021 00:00:00 +0000

Kesällä kävimme katsomassa hieman historiallisia nähtävyyksiä. Heinäkuussa lähdimme kaupunkilomalle Tampereelle, joka on Suomen kolmanneksi suurin kaupunki ja Skandinavian suurin sisämaakaupunki. Tampereella on vahva teollinen historia, ja täällä on tehty joitakin maailmanhistoriaan vaikuttaneita tärkeitä päätöksiä, kuten päätös Neuvostoliiton perustamisesta. Jälkimmäinen tapahtui, kun Lenin ja Stalin tapasivat toisensa ensimmäistä kertaa vuonna 1905 Tampereen Työläistalossa, jossa nykyään sijaitsee ehkä (?) maailman ainoa Lenin-museo. Suomi oli tuolloin Venäjän keisarikunnan autonominen osa ja nautti ehkä enemmän vapautta kuin mikään muu keisarikunnan osa. Tästä syystä monet varhaisista kommunistijohtajista toimivat Suomen suuriruhtinaskunnasta käsin.

50 kurkkua ja lisää tulossa

Sat, 03 Jul 2021 00:00:00 +0000

Pandemia + loma = parvekepuutarhan homma. Vaikka tomaatit ovat vielä vihreitä, kurkkusato on alkanut meillä noin kaski viikkoa sitten. Tähän mennessä olemme keränneet 50 kurkkua, joista 25 tänään. Ainakin saman verran on vielä roikkumassa kasveissa. Viime vuonna kurkut saivat varhain vihannespunkitartunnan, ja saimme vain hyvin pientä satoa. Ainoa asia, jonka tein toisin kuin viime vuonna, on se, että lisäsin lannoitteen jokaiseen kasteluun. Kokeilin kahta erilaista biologista lannoitetta, mutta ne eivät toimineet: nokkospohjainen (fermentoitu) lannoite oli niin pahanhajuista, ettemme voineet käyttää parveketta kolmeen päivään sen levittämisen jälkeen. Toinen kokeilemani lannoite oli matotee, joka on matofarmimme sivutuote. Se on periaatteessa hajuttomia, mutta matofarmimme on liian pieni tuottamaan riittävästi lannoitetta kurkkuille ja tomaateille, joilla molemmilla on suuret ravinnevaatimukset. Niinpä käytin pääasiassa vain Biolan kastelulannoitetta ja olen siihen erittäin tyytyväinen. Se sisältää tavallisen NPK:n (typpi, fosfori, kalium) lisäksi myös paljon mikromineraaleja.

Lääketutkimuksen, -kehityksen ja -turvallisuuden maisteriohjelma

Mon, 12 Apr 2021 00:00:00 +0000

Helsingin yliopisto laajentaa tarjontaansa tarjoamalla uuden kansainvälisen farmaseuttisen tutkimuksen, kehityksen ja turvallisuuden maisteriohjelman . Vuosi 2020 on osoittanut, kuinka valtavan tärkeää lääketiede on ihmisyhteisöille. Ja tämän merkityksen merkitys vain kasvaa tulevaisuudessa! Uusien virusten lisäksi edessämme on monia haasteita. Alla oleva luettelo on vasta alkua…* *

Miksi Suomen pitäisi ottaa lisää velkaa

Sun, 07 Mar 2021 00:00:00 +0000

Valtion talousvaje on kasvanut tasaisesti vuoden 2007/2008 talouskriisin jälkeen. Siksi on käsittämätöntä, että juuri ne samat puolueet, jotka ovat vastuussa valtion kasvavasta talousvajeesta, vastustavat nyt uusien velkojen ottamista. Koronapandemian aiheuttama valtion alijäämän kasvu saattaa olla paljon suurempi kuin edellisinä vuosina, vaikka vuoden 2020 kolmanteen neljännekseen mennessä en vielä näe muutosta kasvuvauhdissa. Jotta maalla olisi riittävästi varoja selviytyä pandemiasta, valtion PITÄISI ottaa uutta velkaa. Jokaisen, joka vastustaa uusien velkojen ottamista (olivatpa ne sitten valtionvelkoja tai osana eurooppalaista ratkaisua), on esitettävä toteuttamiskelpoinen vaihtoehtoinen suunnitelma. Mielestäni kaikki mahdolliset vaihtoehdot ovat paljon huonompia kuin uuden velan ottaminen. Valtion budjetin vertaaminen yksityishenkilön budjettiin ei ole oikeudenmukaista. Yksityishenkilönä et voi jatkuvasti kasvattaa velkojasi. Valtio ei kuitenkaan ole yksityishenkilö, sillä sillä on käytettävissään paljon enemmän taloudellisia välineitä kuin millään yksityishenkilöllä. Tämä pätee vieläkin enemmän EU:hun ja Euroopan keskuspankkiin. Mitä vaihtoehtoja meillä on valtion talousvajeen kasvattamiselle? Inflaatio Inflaatio on jo osa EU:n strategiaa lisääntyneiden velkojen hallitsemiseksi. Tämä ei vähennä velkojen nimellisarvoa, vaan niiden reaaliarvoa. Korkean inflaation olosuhteissa (EI hyperinflaatiota, vaan noin 5 %:n inflaatiota, mikä oli melko ”normaali” inflaatiovauhti kotimaassani Saksassa 1970-, 80- ja 90-lukujen alussa) valtio voi helposti vähentää velkojaan. Tässä ratkaisussa on kaksi ongelmaa: 1. Euroopan keskuspankki ei ole onnistunut saavuttamaan edes 2 prosentin inflaatiotavoitettaan huolimatta monien vuosien yrityksistä. 2. Pitkällä aikavälillä inflaatio ei ole hyvä ratkaisu, koska se lisää niiden etua, joilla on huomattavia aineellisia varoja (kiinteistöjä, osakkeita, jalometalleja jne.). Jos suurin osa säästöistäsi on osakemarkkinoilla, kiinteistöissä, jalometalleissa tai muissa aineellisissa varoissa, sinun ei tarvitse pelätä inflaatiota. Keskimäärin näiden kaikkien arvo säilyy tai jopa nousee korkean inflaation aikoina. Ne, joilla ei ole aineellisia varoja, eivät kuitenkaan voi kompensoida inflaatiota. Valtion tukea tarvitsevien määrä kasvaa, joten rahaa käytetään joka tapauksessa (vaikkakin viiveellä). Inflaatio myös syventää varallisuuseroja: rikkaat rikastuvat. Köyhät eivät aina köyhdy, mutta rikkaat rikastuvat paljon nopeammin kuin köyhät, ja siten tuloerot kasvavat. Samasta syystä köyhät eivät ole hyötyneet paljoakaan osakemarkkinoiden noususuhdanteesta, joka on kestänyt nyt jo yli 10 vuotta peräkkäin. Mitkä ovat siis vaihtoehdot budjettivajeen kasvattamiselle? Korkeammat verot Todellako? Verotustasomme on jo melko korkea verrattuna moniin muihin maihin. Mutta keneltä aiot ottaa? Rahaa voi ottaa vain niiltä, joilla sitä on. Rikkaille suunnattu vero on määritelmäkysymys. Kuka on rikas? 99 % väestöstä ei vastustaisi verojen korottamista sille 1 %:lle väestöstä, joka on hyötynyt eniten viimeisen 10 vuoden nousumarkkinoista. Suomessa on nykyään paljon enemmän miljonäärejä kuin vielä 10 vuotta sitten. Suurin osa näistä ihmisistä on kerännyt suurimmat voitot, ja tuntuu asianmukaiselta, että he antaisivat panoksensa takaisin maalle, joka on mahdollistanut heidän menestyksensä. Vaikka tämä kuulostaa hyvin vasemmistolaiselta, suurin osa ihmisistä olisi todennäköisesti samaa mieltä, jos he vain hyväksyisivät sen, mihin veronmaksajien rahat käytetään. Tässä maassa tuskin kukaan vastustaisi investoimista tulevaisuuteen, parempaan infrastruktuuriin, parempiin kouluihin, tutkimukseen ja kehitykseen jne. Mutta niin kauan kuin tämä on ongelmakohta, verojen korottaminen voi olla vain pieni osa ratkaisua. Menojen leikkaaminen Tämä on pohjimmiltaan sama asia kuin edellinen. Hetkinen, se on itse asiassa vielä pahempaa, koska lähdimme liikkeelle siitä oletuksesta, että tarvitsemme ENEMMÄN rahaa, jotta maa selviää pandemiasta. Liian suurta epäröintiä ja riittämättömiä menoja pidetään syynä siihen, miksi Eurooppa ei toipunut vuoden 2007–2008 finanssikriisistä yhtä nopeasti kuin Yhdysvallat. Valitettavasti on merkkejä siitä, että sama virhe on toistumassa.**Neljä vaihtoehtoa: inflaatio, veronkorotukset, menojen leikkaukset, uudet velat. Ongelma ei katoa, vaikka piilottaisi päänsä hiekkaan, vaan se pikemminkin pahenee. Säästöpolitiikka on tulevaisuuteen investoimisen vastakohta. Meillä on investointivaje, joka on kertynyt Suomessa viimeisten 15 vuoden aikana. Se koskee koulutusta, digitalisaatiota, tutkimusta ja infrastruktuuria. Tällä hetkellä uudet velat ovat ainoa vaihtoehto. Velat ovat halpoja (itse asiassa negatiivisten korkojen vuoksi valtio jopa hyötyy ottamalla lisää velkaa). Jopa Saksa luopui nollatasapainopolitiikastaan. Suomen ei pitäisi olla Euroopan väärään suuntaan ajava autoilija. Jo tästä syystä olisi typerää olla poikkeus. Ja – rakas Suomalaispuolue – on illuusio, että mikään maa voisi tällä hetkellä erota euroalueesta. Sen sijaan, että kiistelemme uusien lainojen ottamisesta tai valitamme jatkuvasti kasvavaa julkisen talouden alijäämää, meidän pitäisi keskustella siitä, miten rahaa käytetään viisaasti. Meidän pitäisi käyttää sitä tavoitteena kansantuotteen (GNP) kestävä kasvu pitkällä aikavälillä.PÄIVITYS: Päivä tämän kirjoittamisen jälkeen Suomen suurin sanomalehti Helsingin Sanomat julkaisi artikkelin, jossa käsiteltiin hyvin samankaltaisia aiheita: https://www.hs.fi/visio/art-2000007843750.html

Eduroamin asennus Linuxissa

Tue, 23 Feb 2021 00:00:00 +0000

Tänä aamuna kesti tunnin, ennen kuin sain Eduroam toimimaan. Eduroam on kansainvälinen WLAN-roaming-palvelu yliopisto-opiskelijoille ja henkilökunnalle. Toin työpaikalle oman (yliopiston hallinnoimattoman) kannettavan tietokoneeni ja yritin muodostaa yhteyden. Löysin lopulta ohjeet IT-tukipalvelun sivustolta osoitteesta 19 (21 tuloksen joukosta, jotka näkyivät ensimmäisellä sivulla, kun hain hakusanalla ”Eduroam Linux”): https://helpdesk.it.helsinki.fi/en/ohjeet/kirjautuminen-ja-yhteydet/verkot/eduroam-verkon-asennus-ubuntussa Kuten tavallista, ohjeet ovat useita vuosia vanhoja eivätkä enää toimi ”uudemmilla” järjestelmillä, kuten Ubuntu 20.04 LTS:llä. Tämän lisäksi minulla oli jäljellä vanhoja, toimimattomia Eduroam-asetuksia edellisestä epäonnistuneesta yrityksestä. Alla olevia ohjeita varten tarvitset Eduroam-määritystyökalun, jonka voit ladata osoitteesta https://cat.eduroam.org . Jotta se toimisi, minun piti tehdä seuraavat asiat:

Pyöräily Suomen talvella

Tue, 05 Jan 2021 00:00:00 +0000

Vihdoin lumi on saapunut Helsinkiin! Tähän asti olen ajanut kesäpyörälläni, eikä se näytä kovin hyvältä. Päivittäisellä työmatkallani on ehkä vain noin kilometri hiekkatietä, mutta mutaisina kuukausina se riittää pyyhkimään puhdistuksen pois muutamassa sekunnissa ja poistamaan ketjun voitelun. Mutaiset kuukaudet kestävät nykyään Helsingissä ainakin kolme – ilmastonmuutoksen ansiosta: lokakuu, marraskuu ja joulukuu. Pyöräilijät, jotka neuvovat puhdistamaan pyöränsä viikoittain, ovat vain liian paljon vapaa-aikaa… Suurin osa myytävistä polkupyöristä ei ole oikeastaan suunniteltu käytettäväksi ympäri vuoden, ja etsin edelleen jotain, joka on todella huoltovapaa myös mutakuukausina. Ja alan huolestua siitä, kuinka paljon ketjun voiteluainetta päätyy ympäristöön. Olen kuullut, että jotkut pyöräilijät käyttävät biohajoavaa moottorisahan voiteluainetta, ja aion todennäköisesti kokeilla sitä.

GeneCellNano Flagship

Wed, 18 Nov 2020 00:00:00 +0000

GeneCellNano-ohjelma valittiin Suomen Akatemian lippulaivahankkeeksi. Lippulaivahankkeen tavoitteena on edistää tärkeiden sairauksien hoitoa kehittyneen bioteknologian avulla. Kohdesairauksiin kuuluvat iskeeminen sydänsairaus, tietyt syövät ja retinopatia. Hakemuksen vetäjinä toimivat Seppo Ylä-Herttuala Itä-Suomen yliopistosta ja Seppo Vainio Oulun yliopistosta. Näiden kahden yliopiston ryhmien lisäksi konsortioon kuuluu myös ryhmiä Aalto-yliopistosta (Olli Ikkala) ja Helsingin yliopistosta (Marjo Yliperttulan, Timo Laaksonen, Hélder A. Santosin, Tatu Lajusen ja oma ryhmäni).Linkki Suomen Akatemian lehdistötiedotteeseen: https://www.aka.fi/en/about-us/whats-new/press-releases/20202/academy-of-finland-selects-four-new-finnish-flagships/

Tieteen takia Suomeen?

Mon, 26 Oct 2020 00:00:00 +0000

Kun miettii ulkomaille lähtemistä opiskelemaan tai tekemään tiedettä, mieleen tulevat yleensä angloamerikkalaiset maat. Vaikka Yhdysvallat ja Englanti ovat edelleen erittäin houkuttelevia kohteita, niiden vetovoima on hieman heikentynyt. Euroopassa pysyminen ei ole enää umpikuja tieteelliselle uralle. Suomi ei todellakaan ole listan kärjessä, kun tarkastellaan mahdollisia eurooppalaisia kohteita. Erityisesti opiskelijoiden keskuudessa Suomi on kuitenkin saanut maineen sisäpiirin vinkkinä ulkomaanvaihtokohteeksi. Näistä saksalaiset opiskelijat muodostavat suurimman ryhmän, jota seuraavat ranskalaiset, espanjalaiset, hollantilaiset ja italialaiset opiskelijat. Suurin osa heistä saapuu Euroopan unionin tukeman Erasmus-vaihto-ohjelman kautta. Kirjoitin äskettäin vierasblogin Claudia’s Helsinki -sivustolle tieteentekijänä Suomeen tulemisesta. Blogikirjoitus on saksankielinen, mutta sen ydin voidaan tiivistää yhteen lauseeseen: on useita tieteenaloja, joilla Suomessa tehdään maailmanluokan tutkimusta. Suomalaiset yliopistot tarjoavat yhä enemmän kansainvälisiä koulutusohjelmia (pääasiassa maisteri- ja tohtoriohjelmia). Näissä koulutusohjelmissa peritään lukukausimaksu, mutta jos olet kotoisin EU-maasta (tai hakemuksesi perustana oleva tutkinto on suoritettu EU-maassa), olet vapautettu lukukausimaksusta. Katso, mitä maisteri- ja tohtoriohjelmia Helsingin yliopistossa tarjotaan: https://www.helsinki.fi/en/admissions/explore-our-international-masters-programmeshttps://www.helsinki.fi/en/research/doctoral-education/doctoral-schools-and-programmes

Lääketieteellinen tutkimus Suomessa

Sun, 11 Oct 2020 00:00:00 +0000

Tutkijaksi Suomeen? Miksi ei? Helsingin yliopistossa on runsaasti saksankielisistä maista kotoisin olevia professoreita. Ulkomaalaisten tutkijoiden osuuden kasvattaminen on kaikkien suomalaisten yliopistojen nimenomainen tavoite.Akateemisen tutkimuksen laadun osalta Suomi sijoittuu hyvälle keskitasolle Euroopassa. Vain yksi Suomen kymmenestä yliopistosta on päässyt maailman 100 parhaan yliopiston joukkoon: Helsingin yliopisto (74. sija Shanghai-rankingissa 2020 ). Sen sijaan neljä saksalaista yliopistoa on päässyt muutoin angloamerikkalaisten hallitsemalle listalle (Münchenin Ludwig-Maximilians-yliopisto, Münchenin teknillinen yliopisto, Heidelbergin yliopisto ja Bonnin yliopisto sijoilla 51, 54, 57 ja 87). On kuitenkin syytä huomata, että nämä rankingit muodostavat keskiarvon yliopiston kaikista tutkimusaloista.

Yliopistopedagogiikka (UP2.2, 2019): Oppimisen arviointi ja palautteen antaminen

Fri, 02 Oct 2020 00:00:00 +0000

Opettajaksi valmistuminen SuomessaYliopistopedagogiikan (UP) 60 op:n moduulin tutkintovaatimukset koostuvat 25 op:n perusopintoista ja 35 op:n syventävistä opinnoista. Vaikka UP keskittyy yliopisto-opetukseen, suoritettu moduuli antaa pätevyyden myös kouluopetukseen. Helsingin yliopiston pedagogiikkakeskus järjestää perusopintomoduulin (25 ECTS-opintopistettä) kurssit englanniksi. Jos kuitenkin haluat suorittaa koko moduulin, joudut suorittamaan kursseja, joita tarjotaan vain suomeksi tai ruotsiksi. Tämä tarkoittaa, että et voi tulla päteväksi opettajaksi ilman suomen tai ruotsin kielen taitoa. En tiedä, onko suomenkieleni tällä hetkellä riittävän hyvää siihen. Toistaiseksi pysyn englanninkielisissä kursseissa.**Yliopistopedagogiikka 2.2 (2019)**Syksyllä 2019 suoritin kurssin UP2.2 (ilman että olisin suorittanut ensin kurssia UP2.1). Meillä oli erittäin mukava opettaja (Jokke Häsä), mutta en vieläkään ymmärrä, miksi hän siirtyi matematiikan parista pedagogiikan opettamiseen. Se on varmasti pedagogiikan kannalta voitto, sillä hän ymmärtää tilastotiedettä, ja meillä oli mielenkiintoista keskustelua lukemamme Johnstonin ja Milesin artikkelin tilastoista. Artikkeli on liitetty myös tähän viestiin, ja siinä esitetty kuvaus heidän tilastollisista menetelmistään jättää paljon tulkinnanvaraa. Lähetin itse asiassa sähköpostia artikkelin ensimmäiselle kirjoittajalle, mutta hän oli juuri jäänyt eläkkeelle muutama kuukausi sitten. Vaikka en saanut toimitusvirheilmoitusta, hän ei ehkä enää kokenut tarpeelliseksi vastata.SokkolentoMinulle yksi suurimmista ongelmista oli se, että minulla ei ollut mitään vertailukohtaa, kun valmistelin tehtäviäni. Kun kirjoitan artikkeleita lehtiin, minulla on tuhansia esimerkkejä, joita voin tutkia ja joihin voin verrata omaa työtäni. Joten päätin kurssin aikana, että julkaisisin kaikki tehtäväni. Noloja hetkiä myöten. Mutta ehkä joillakin tulevilla UP2.2-kurssin osallistujilla on jotain, mihin verrata. Eräänlainen esimerkki. Ei täydellinen, mutta kelvollinen. Julkaisen vain omia tehtäviäni.**Kaikki tehtäväni ovat saatavilla CC0-lisenssillä (= ilman ehtoja)**Kaikki tämä materiaali on jaettu CC0 -lisenssillä: Käytä sitä miten haluat, minua ei tarvitse mainita. Ainoa puuttuva asia täällä on ryhmätehtävä, koska siihen tarvitsisin kaikkien suostumuksen, mitä ei tule tapahtumaan. Minun olisi pitänyt tehdä tämä 9 kuukautta sitten, mutta unohdin sen yksinkertaisesti. Muita asioita oli vain liikaa meneillään.Pärjäsin kurssilla ihan hyvin, mutta en vieläkään tiedä mitäänMinkä arvosanan sain? Ryhmätyömme sai arvosanan 5 (asteikolla 1–5, jossa 5 on paras arvosana) ja omat työni arvosanan 4. Kiitos kaikille Carbonara-tiimin mahtaville jäsenille! Kurssin kokonaisarvosanaksi tuli keskiarvona 5. Jostain oudosta syystä Moodle-kurssisivulla näkyy edelleen, että olen suorittanut vain 66 % kurssitehtävistä, mutta WebOodissa näkyy, että sain opintopisteet. Siinäpä se IT-järjestelmien ihmeellisyys…

Nudossi, mikä muu?

Sun, 13 Sep 2020 00:00:00 +0000

En tiedä tarkalleen, milloin Nutella ilmestyi Suomen supermarkettien hyllyille. Vuonna 1989, kun työskentelin ensimmäistä kertaa Suomessa Rajamäen kalkkitiilitehtaalla (Rajamäen kalkkitiilitehdas), täällä ei ollut vielä Nutellaa, Nudossia eikä Nussplia . Kahden pääainesosan (sokerin ja palmuöljyn) perusteella voi kuitenkin olettaa, että jokainen Nutella-purkki pienentää selviytymismahdollisuuksiani ensimmäisen sydänkohtauksen sattuessa. Saksassa on hieman kalliimpi, mutta huomattavasti parempi tuote: Nudossi. Se on kuin Nutella, mutta vaivaisien 13 prosentin pähkinäpitoisuuden sijaan Nudossi sisältää 36 prosenttia hasselpähkinöitä. Vaikka olin päättänyt vähentää Amazon-tilauksiani (katso täältä miksi: https://www.newyorker.com/magazine/2019/10/21/is-amazon-unstoppable) , tilasin koronakevään aikana suuren (1 kg) Nudossi-ämpärin. Kun kuitenkin kesällä klikkasin ”Tilaa uudelleen” -painiketta, ruudulle ilmestyi välittömästi seuraava virheilmoitus: ”Tätä tuotetta ei voi toimittaa valittuun osoitteeseen. Voit joko muuttaa toimitusosoitetta tai poistaa tuotteen tilauksestasi”. Niche-tuotteiden osalta Amazon voi olla pelastus, koska tällaiset tuotteet eivät muuten koskaan saavuttaisi Suomen kaltaista syrjäistä markkinaa. Siitä huolimatta Amazonin päätavoitteena on tietysti tuottaa voittoa, ei tehdä asiakkaita onnellisiksi. Onneksi nämä kaksi tavoitetta kulkevat usein, vaikkakaan eivät aina, käsi kädessä. Tämä ei kuitenkaan ollut ensimmäinen kerta, kun pystyin tilaamaan Amazon-tuotteen vain kerran ja jouduin toisella yrityksellä huomaamaan, että Suomi oli poistettu mahdollisten toimituskohteiden luettelosta. Minusta tuntuu, että tämän ilmiön takana on ilkeämielinen tekoäly. Mitä tein? Tilasin tuotteen suoraan Vadossin tehtaalta ( https://www.vadossi.de/shop/kategorien/nudossi/ ). Vaikka tehtaan verkkokaupassa ei nimenomaisesti mainittu toimitusta kansainvälisiin kohteisiin, minulla ei ollut ongelmia sopia asiasta sähköpostitse. Lisäksi lopullinen hinta oli huomattavasti alhaisempi kuin se, mitä olisin maksanut Amazon.de:ssä. Tiedän, että Amazon suunnittelee ruotsalaista (Amazon.se) sivustoaan palvelemaan Skandinavian markkinoita. Myös Suomessa Amazon on jo ostanut varaston ( https://translate.google.com/translate?sl=fi&tl=en&u=https%3A%2F%2Fwww.hs.fi%2Ftalous%2Fart-2000006611380.html ). Mutta pahantahtoisen tekoälyn vuoksi minun pitäisi luultavasti edelleen minimoida tilausteni määrä.

Tohtori Sawan K. Jha: VEGF-C:n aktivoitumisen mekanismi […]

Mon, 01 Jun 2020 00:00:00 +0000

Ensimmäinen tohtoriopiskelijani puolusti menestyksekkäästi väitöskirjaansa aiheesta VEGF-C:n aktivoitumismekanismi ja vaikutus imusuonten kasvuun ja uudistumiseen . COVID-19-tilanteen vuoksi järjestimme tilaisuuden etäyhteydellä ja käytimme Zoom-videoneuvotteluohjelmistoa. Vastaväittäjänä toimi professori Jonathan Sleeman Heidelbergin yliopistosta. Sekä vastaaja että vastapuoli suoriutuivat tehtävästään loistavasti, ja keskustelu toi esiin useita uusia suuntia tulevalle tutkimukselle, joita en ollut aiemmin tullut ajatelleeksi. VEGF-C on monimutkainen proteiini, ja olen varma, että se tarjoaa vielä yllätyksiä ahkeralle tutkijalle. Valitettavasti tilaisuudessa ei järjestetty vastaanottoa, illallista eikä karonkkaa (illallisen jälkeistä valmistujaisjuhlaa), mutta aiomme järjestää juhlat myöhemmin tänä vuonna, kun COVID-19-tilanne sen sallii!

HSL nostaa lippujen hintoja epäsuorasti

Thu, 16 Jan 2020 00:00:00 +0000

Uutisten mukaan HSL:n lippujen suosituin myyntipiste (R-kioski-ketju) alkaa periä palkkion matkakorttien lataamisesta. Matkakortit ovat RFID-kortteja, joita tarvitaan Helsingin joukkoliikenteessä. Todellisuudessa kyseessä on kuitenkin piilotettu hinnankorotus, sillä HSL päätti vuonna 2019 lopettaa jakelukumppaneilleen maksettavan palkkion matkakorttien lataamisesta. Mikään kaupallinen yritys ei voi tarjota palveluita ilmaiseksi, joten kyseessä on HSL:n käynnistämä epäsuora hinnankorotus. Lain edellyttämien muutosten vuoksi HSL:n oli pakko avata lippujen myynti kilpailulle. Tarjouspyynnössään HSL kuitenkin ilmoitti, ettei se tästä lähtien maksa provisiota millekään jakelukumppanilleen. Tämä oli täysin HSL:n oma päätös, ja siksi on perusteltua pitää sitä peiteltynä mutta tarkoituksellisena hinnankorotuksena. Lisäksi näistä palvelumaksuista ei ole paljon tietoa. En löytänyt tarkkoja palvelumaksuluetteloita sen enempää S-ryhmältä kuin K-ryhmältäkään. Ainoastaan R-kioskin tiedot olivat helposti löydettävissä ja ytimekkäitä: R-kioski: kausilippu: 3,5 % lipun hinnasta, enintään 5 €; arvolippu: 1 €/kpl, kertalippu/vuorokausilippu 3 € 40 senttiä.K-ryhmä (K-Citymarket, K-market) oli ilmoittanut, että maksut vaihtelevat 0,5–2 euron välillä, mutta en silti ole tähän päivään mennessä löytänyt tarkempia tietoja. Otin jopa yhteyttä S-ryhmään, mutta – kuten tällaisille yrityksille tyypillisesti – he ottavat aikansa. Olisin yllättynyt, jos saisin vastauksen viikon sisällä. Kokonaiskuvaa tarkasteltaessa ympäristöystävällisen liikenteen kallistumisen negatiivinen vaikutus on suurempi kuin HSL-lippujen myyntipisteiden määrän lisäämisestä saatava pieni parannus.Lue aiheesta suomeksi Helsingin Sanomista: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006355404.htmlRead aiheesta englanniksi HSL:n sivuilta; https://www.hsl.fi/en/news/2019/hsls-ticket-sales-network-set-expand-beginning-next-year-18242UPDATE (1.7.2020): Samaan aikaan HSL:n ylläpitämien lippuautomaattien määrä on kasvanut. Näillä automaateilla voi ladata matkakortin saldoa ILMAN palvelumaksua. Lisäksi on nyt mahdollista (kuten on luvattu jo vuosia) ladata saldoa verkossa . Järjestelmässä on edelleen paljon virheitä (HSL:n mukaan noin 1 % tapahtumista epäonnistuu), mutta toivottavasti HSL saa nämä ongelmat korjattua seuraavien vuosikymmenien aikana.

Ylhäältä tuleva kiusaaminen

Fri, 22 Nov 2019 00:00:00 +0000

Jotkut luvut Nature-lehden vuoden 2019 jatko-opiskelijatutkimuksesta ( https://www.nature.com/articles/d41586-019-03535-y ) ovat huolestuttavia. Vastaajista vain hyvin harvat olivat Suomesta, joten Suomen tuloksia on syytä tulkita varauksella. Mutta jokainen yksittäinen tapaus on yksi tapaus liikaa. Minua huolestuttaa eniten a) se, että kiusatut tohtoriopiskelijat Suomessa kokevat, etteivät he voi puhua kokemuksistaan ilman seurauksia, ja b) se, että ylhäältä tuleva kiusaaminen saattaa olla Suomessa yleisempää kuin vertaisryhmän kiusaaminen (jos muihin akateemisiin työntekijöihin lasketaan mukaan myös ”ylhäältä tulevat”). Yhden opiskelijan kerrotaan kokeneen kiusaamista ohjelman johtajalta (mikä kuuluu luokkaan ”muut”, jota Nature ei ole erikseen eritellyt kaaviossa). Luvut eivät yhteensä tee 100 %:a pyöristysten ja useiden mainintojen vuoksi.

Helsingin yliopisto hävisi oikeudenkäynnin, jossa käsiteltiin vuoden 2015 joukkovähentämismenettelyjen laillisuutta

Wed, 16 Oct 2019 00:00:00 +0000

Vuonna 2015 Helsingin yliopisto irtisanoi noin 370 työntekijäänsä (eikä jatkanut ehkä yhtä monen määräaikaisia työsopimuksia). Monet selvisivät vain siksi, että heidän työsopimuksensa eivät päättyneet juuri silloin, kun yliopiston hallinnon ”keskuskomitea” reagoi liioitellusti tajutessaan, kuinka huonoksi yliopiston taloudellinen tilanne oli todellisuudessa muuttunut. Noin 10 vuotta kestänyt konservatiivinen talouskurinpito huipentui keväällä 2015 valittuun hallitukseen, jota johti suomalainen liikemies Juha Sipilä, joka oli osasyyllinen niihin massiivisiin rahoituksen leikkauksiin, jotka johtivat vuoden 2015 lopun laajamittaisiin irtisanomisiin. Viime kuussa suomalainen käräjäoikeus totesi, että irtisanomiset eivät olleet laillisia siinä mielessä, että Helsingin yliopisto ei noudattanut Suomen lakia useilta osin (” Yhteistoimintamenettelylaki ”, englanniksi suunnilleen ”Act on Collaboration in Businesses”). Erityisesti tuomioistuin moitti yliopistoa sen tiedotuspolitiikasta ja siitä, ettei se ollut yrittänyt neuvotella irtisanomisten vaihtoehtoja. Tämä oli juuri se tunne, joka useimmilla työntekijöillä oli tuolloin: keskushallinto oli kyhännyt ”ratkaisun” joissakin suljettujen ovien takana pidetyissä kokouksissa kuulematta yhtään sidosryhmää, ja sitten se ajoi tätä ratkaisua huolettomasti seurauksista piittaamatta. Kantajille myönnetyt korvaukset olivat 5 000 tai 6 000 euroa työsuhteen kestosta riippuen. Voidaan keskustella Yhdysvaltain oikeuskäytännön korvausnäkökulman eduista ja haitoista (joiden tavoitteena on pikemminkin ennaltaehkäisy kuin korvaus), mutta jopa taloudellisissa vaikeuksissa olevalle yliopistolle 64 000 euroa (mukaan lukien 35 000 euroa oikeudenkäyntikuluja ja 29 000 euroa korvauksia viidelle kantajalle) ei juurikaan auta kantajia eikä estä yhtään yliopistoa toistamasta tällaisia toimia. Ja vastauksesta päätellen yliopiston keskushallinto ei ole samaa mieltä käräjäoikeuden näkemyksestä, jonka mukaan menettely ei ollut lainmukainen. Skandinavian suurin päivälehti Helsingin Sanomat raportoi tästä tapauksesta: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006245821.html sekä monissa muissa lehdissä, kuten http://www.acatiimi.fi/6_2019/12.php .

PoGo

Sun, 22 Sep 2019 00:00:00 +0000

Jos etsit PoGo-pelaajien MarMiJe:n tai JelMicMar:n tunnuksia vaihdon tai raidan järjestämiseksi, lähetä minulle sähköpostia osoitteeseen michael@jeltsch.org ! Vaikka PoGoa mainostettiin yhteisöpelinä, on paradoksaalisesti mahdotonta lähettää viestejä ystäville pelin sisällä. Se ei ole ongelma niille ystäville, jotka kuuluvat todelliseen elämääsi, mutta miten voit ottaa yhteyttä toisesta maasta kotoisin olevaan parhaaseen ystävään, jonka kanssa olet vaihtanut lahjoja joka ikinen päivä kolmen kuukauden ajan?

Suomenkielinen tiivistelmä eLIFE-jutustamme Duodecim lehdessä

Sun, 25 Aug 2019 00:00:00 +0000

Suomalaisessa lääketieteellisessä aikakauslehdessä Duodecimassa löytyy suomenkielinen tiivistelmä viimeaikaisesta tutkimuksestamme, jonka mukaan PSA (eturauhaspesifinen antigeeni) aktivoi VEGF-C:tä ja VEGF-D:tä: Eturauhassyövän merkkiaine PSA aktivoi syövän leviämiseen osallistuvia veri- ja imusuonikasvutekijöitä ( https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2019/15/duo15024 ).

Proteiinien puhdistuskurssi 2019

Wed, 31 Jul 2019 00:00:00 +0000

Järjestämme jälleen joulukuussa laboratoriossamme DPBM-proteiinien puhdistuskurssin. Varmista paikkasi, sillä tämä käytännönläheinen kurssi on suosittu ja paikkoja on vain 16. Voit tuoda mukanasi oman proteiinin, ja räätälöimme kurssiohjelman juuri sinun tarpeidesi mukaan!Lisätietoja: http://research.med.helsinki.fi/corefacilities/b3p/teaching.htmlRegistration : https://courses.helsinki.fi/en/dpbm-135/131042336

Ei merkittävää harppausta kohti autotonta kaupunkia

Fri, 14 Jun 2019 00:00:00 +0000

Suomen pääkaupunkiseudun joukkoliikenneyhtiö (HSL) on siirtynyt käyttämään uutta hinnoittelujärjestelmää . Aiemmin järjestelmä perustui kaupungin rajoihin. Tämä oli epäoikeudenmukaista: yhden kilometrin matka saattoi maksaa yli 4 euroa, jos se sattui ylittämään kaupungin rajan, kun taas 20 kilometrin matka (esim. Lauttasaaresta Vuosaarelle) saattoi maksaa vain 2,2 euroa. Nyt pääkaupunkiseutu on jaettu samankeskisiin vyöhykkeisiin Helsingin keskustan ympärille, ja hinta määräytyy sen mukaan, mihin ja kuinka moniin vyöhykkeisiin matkan aikana astutaan. Matkat maksetaan sähköisellä matkakortilla, johon voi ladata joko ”aikaa” (viikko-, kuukausi- tai kausilippu) tai ”arvoa” (yksittäisten matkojen maksamiseen).Useimmille hieman halvempaa, mutta ei kaikilleLupauksena oli, että järjestelmä ei tule kalliimmaksi, mutta tämä ei selvästikään päde kaikkiin. Niille, jotka käyttävät kertalippuja, hinnankorotus on huomattava. Kertalipun hinta AB-vyöhykkeellä nousi 2,2 eurosta 2,8 euroon, mikä on yli 27 prosenttia. Toisaalta lippu on nyt voimassa 80 minuuttia (aiemman 60 minuutin sijaan), ja alue, jolla uudella lipulla voi matkustaa, on laajentunut (lähinnä länteen kohti Espoota). Nämä lisäparannukset koskevat kuitenkin vain rajallista määrää asiakkaita, sillä valtaosa matkoista kestää alle 60 minuuttia ja pysyy AB-vyöhykkeen Helsingin alueella. Lisäksi pelkästään raitiovaunulla käytettävät kertaliput on poistettu käytöstä. Nämä raitiovaunuliput olivat huomattavasti halvempia kuin tavalliset liput, joilla voi matkustaa millä tahansa joukkoliikennevälineellä. Suomalaisessa lehdistössä on useita artikkeleita lippu-uudistuksen häviäjistä, esimerkiksi Talouselämässä: https://www.talouselama.fi/uutiset/hsln-lippu-uudistuksen-haviajat-ratikkamatkustajat-kolmannen-vyohykkeen-kautta-kulkevat-ja-vain-helsingissa-matkustavat/703ca51a-c6b8-3b71-9804-9f35ad89eeaa . LupauksetOmat joukkoliikennemenoni ovat nousseet jyrkästi (noin 25 %), koska olen käyttänyt pääasiassa kertalippuja AB-vyöhykkeen Helsingin osassa. Tämä ei olisi suuri ongelma, jos HSL olisi pitänyt lupauksensa tarjota huomattavaa alennusta käyttäjille, jotka pitävät automaattisesti uusittavan kausilipun voimassa vähintään vuoden ajan. En kuitenkaan löydä tätä lupausta enää edes HSL:n verkkosivuilta. Kun kysyin asiasta HSL:n asiakaspalvelusta, minulle kerrottiin, että tällaisen alennuksen käyttöönottoa valmistellaan, mutta sen valmistumisajankohtaa ei voida vielä ilmoittaa. Tämä muistutti minua edellisestä hinnoittelujärjestelmän päivityksestä, jolloin HSL lupasi ottaa käyttöön lisälipun Helsingissä voimassa olevien kuukausilippujen haltijoille, jotta he voisivat laajentaa matkustusaluettaan ilman tarvetta ostaa täyshintaista lippua koko Suur-Helsingin alueelle (”seutulippu”).Ei harppaus kohti autotonta kaupunkiaVaikka lippujärjestelmän uudistus onkin kokonaisuudessaan ehkä pieni askel oikeaan suuntaan, se on kaukana houkuttelevasta tarjouksesta, joka saisi autoilijat siirtymään joukkoliikenteen käyttäjiksi. Tarvitaan paljon enemmän rohkeutta ja isompia askelia, jos Helsinki haluaa vakavasti tehdä yksityisauton omistamisesta turhaa vuoteen 2025 mennessä . C-vyöhykkeellä asuville lapsiperheille auto on taloudellisestikin edelleen liian kilpailukykyinen vaihtoehto joukkoliikenteeseen verrattuna (ABC-lippu kahdelle aikuiselle ja kahdelle lapselle vuodeksi: ~3500 €).

Hae menestyksekkäästi Helsingin yliopistoon

Sun, 28 Apr 2019 00:00:00 +0000

Mitkä ovat mahdollisuuteni päästä Helsingin yliopiston maisteriohjelmaan?

Tämä vaihtelee suuresti vuosittain ja eri ohjelmien välillä. Useimpien yksittäisten koulutusohjelmien hyväksymisprosentit ovat vaihdelleet 5–40 prosentin välillä, ja suosittujen koulutusohjelmien, kuten Ympäristömuutokset ja globaali kestävyys tai Taloustiede alimmillaan ja esim. Metsätieteet ja Teoreettiset ja laskennalliset menetelmät yläpäässä.

Suomen sosiaalidemokraattien niukka voitto äärioikeistolaisista Perussuomalaisista

Mon, 15 Apr 2019 00:00:00 +0000

Eiliset parlamenttivaalit Suomessa olivat dramaattisempia kuin aikoihin. Monet äänestäjät jännittivät aamuyöhön asti, sillä hetken aikaa näytti siltä, että äärioikeistolainen Perussuomalaiset-puolue muodostaisi Suomen eduskunnan suurimman ryhmän ja saisi siten perinteisesti etusijan hallitusneuvotteluissa. Sosiaalidemokraattien lopullinen etumatka Perussuomalaisiin oli vain 0,2 %, eli hiuksenhieno. Vaikka sosiaalidemokraatit muodostavat ensimmäistä kertaa vuoden 1999 jälkeen jälleen suurimman ryhmän, ilo on hillittyä. Koska yksikään puolue ei saavuttanut yli 20 prosenttia äänistä, hallituksen muodostaminen tulee olemaan vaikeaa. Kaikki demokraattiset puolueet olivat jo ennen vaaleja sulkeneet pois mahdollisuuden koalitioon Perussuomalaisten kanssa. Joidenkin toivoma äärioikeistolaisten Perussuomalaisten heikkeneminen puolueen hajoamisen seurauksena alle kaksi vuotta sitten ei toteutunut, mikä tekee Perussuomalaisten vaalimenestyksestä sitäkin huolestuttavamman. Suomalainen strategia, jonka tarkoituksena oli heikentää äärioikeistopuolueiden vetovoimaa ottamalla ne nimenomaisesti mukaan politiikkaan, on siten todennäköisesti osoittautunut virheeksi. Perusfinnien kaksi keskeistä kantaa olivat tiukennettu maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka sekä ehkä kaikkien puolueiden vähiten painottama asia: ympäristönsuojelu ja erityisesti ilmastonmuutoksen torjunta. Molemmissa kysymyksissä Perusfinnit eroavat perustavanlaatuisesti lähes kaikista muista puolueista. Perinteisesti suomalainen politiikka on kuitenkin konsensuspolitiikkaa, ja muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta koalitio on mahdollinen minkä tahansa puolueen ja minkä tahansa toisen puolueen välillä. Tällä hetkellä näyttää vielä siltä, että kaikki demokraattiset puolueet pitävät vaalilupauksensa olla muodostamatta koalitiota Perussuomalaisten kanssa. Sosiaalidemokraattien todennäköinen tuleva pääministeri Antti Rinne korosti vaalivalvonnan jälkeisessä haastattelussa jälleen kerran Peruspuolueen kantojen yhteensopimattomuutta sosiaalidemokraattisten arvojen kanssa ja totesi, ettei hän voi millään hyväksyä ihmisten erilaista kohtelua etnisen taustan tai ihonvärin perusteella.Periaatteessa vaaleissa oli kyse neljä vuotta virassa olleen pääministeri Juha Sipilän johtaman koalitiohallituksen tilinpäätöksestä. Juha Sipilä oli jo kuukausi sitten ilmoittanut hallituksensa erosta ja toimi virassaan vain väliaikaisesti, koska hän ei pystynyt täyttämään terveydenhuoltojärjestelmän uudistamista koskevia keskeisiä lupauksiaan tuen puutteen vuoksi. Suomen Keskustapuolueen Sipilä on (vai pitäisikö sanoa oli) talouselämästä politiikkaan siirtynyt uusien tulokkaiden edustaja. Vaikka myös konservatiivinen Kokoomus ja Perussuomalaiset (suomalainen vastine Saksan AfD:lle) kuuluivat tähänastiseen koalitiohallitukseen, vain Keskustapuolue sai äänestäjiltä rangaistuksen viime vuosien politiikasta kärsimällä yli 7 prosentin massiivisen äänetappion, joka oli puolueen huonoin tulos 100 vuoteen.Se, täyttyvätkö omat toiveeni koulutukseen ja tutkimukseen kohdistuvien investointien lisäämisestä, riippuu täysin sosiaalidemokraateista, ja siksi he saivatkin ääneni. Vaikka kaikki muutkin puolueet ovat luvanneet kaksinkertaistaa tutkimus- ja kehitystoiminnan menot pitkällä aikavälillä, ”mustan nollan” ideologia on suosittu myös Suomen konservatiivien keskuudessa. Ainakin konservatiivit ja Keskustapuolue ovat viimeisen 10 vuoden aikana jättäneet käyttämättä jokaisen tilaisuuden osoittaa, että investoinnit tulevaisuuteemme ja lapsiimme ovat heille tärkeitä. On kyllä outoa, että liikemiehille kuten Juha Sipilälle olisi vieras ajatus, että tulevaisuuteen on investoitava, jotta pysytään kilpailukykyisinä.

ChemBio Finland

Thu, 28 Mar 2019 00:00:00 +0000

Kahden vuoden välein järjestettävä ChemBio Finland -tapahtuma pidetään Helsingin messukeskuksessa tämän viikon keskiviikkona ja torstaina. Esittelin tärkeintä projektiaamme Suomen Akatemian ( http://www.aka.fi/fi/akatemia/media/Ajankohtaiset-uutiset/2019/tervetuloa-suomen-akatemian-osastolle-chembio-messuille/ ) osastolla. Paikalle saapui paljon kuulijoita kuulemaan työstämme, jossa pyrimme siirtämään in vitro -vasta-aineiden tuotantoteknologiat 2000-luvulle synteettisen biologian ja CRISPR-tekniikan avulla.

Suurten kustantajien ja tiedeyhteisön välinen taistelu

Mon, 04 Mar 2019 00:00:00 +0000

Osallistuin viime viikon Townhall-keskusteluun Mikä on avoimen tiedon hinta? (”Mikä on tiedon hinnan?”), jonka taustalla oli se, että suomalaisilta yliopistoilta oli äskettäin evätty pääsy Tyler & Francis -konsernin julkaisemiin lehtiin. Mikael Laakso esitteli yleisölle avoimen julkaisemisen kysymyksen ja hintojen nousun aiheuttamat ongelmat, ja Arja Tuuliniemi kertoi käynnissä olevista neuvotteluista Tyler & Francisin ja Wiley-konsernin kanssa. Vaikka kustantajat mielellään esittävät itseään tutkijoiden ystävinä ja liittolaisina, tosiasia on, että suurin osa tieteellisestä kustantamoteollisuudesta on suurten monikansallisten pörssiyhtiöiden omistuksessa, jotka vastaavat ensisijaisesti osakkeenomistajilleen, ja tutkijoiden tarpeet ovat parhaimmassakin tapauksessa toissijaisessa asemassa. Vaikka voisi luulla, että sähköinen julkaiseminen laskee julkaisemisen ja julkaistun aineiston saatavuuden hintoja, todellisuus osoittaa juuri päinvastaista. Nykyisessä tilanteessa, jossa monet suomalaiset yliopistot kamppailevat supistuvien budjettien kanssa, nämä miljoonat eurot voitaisiin käyttää paremmin, ja FinElib-konsortio pyrkii jatkuvasti neuvottelemaan oikeudenmukaisia sopimuksia julkaisujättien, kuten Elsevier, Springer, Tyler & Francis, Wiley ja SAGE . Jos neuvottelut eivät tuota tulosta ennen vanhojen sopimusten päättymistä, suomalaiset yliopistot jäävät toisinaan ilman pääsyä joihinkin lehtiin. Näin on tapahtunut jälleen (vuoden 2016 vastaavan kriisin jälkeen). Tämän vuoden helmikuun alussa Taylor & Francis -konsernin julkaisemat lehdet eivät olleet suomalaisten tutkijoiden saatavilla. Plan S (eli Euroopan tutkimusneuvoston aloite, jonka mukaan kaikki valtion rahoittama tutkimus on julkaistava avoimesti vuoteen 2020 mennessä) vahvistaa varmasti FinElib-konsortion neuvotteluasemaa, koska kaikki eurooppalaiset asiakkaat mukauttavat vaatimuksiaan Plan S:n vaatimusten mukaisesti. On kuitenkin vielä epäselvää, miten Plan S vaikuttaa pienempiin, voittoa tavoittelemattomiin kustantajiin, kuten tieteellisiin seuroihin ( https://scholarlykitchen.sspnet.org/2018/12/06/why-society-and-not-for-profit-journals-are-worth-preserving-better-economic-and-continuing-value-for-the-community ). Henkilökohtainen mielipiteeni on, ettei paniikkiin ole aihetta. Vastaava Elsevierin julkaisujen saatavuuden keskeyttäminen tapahtui tämän vuoden (2019) alussa kaikissa Max-Planck-instituuteissa, ja tutkijat näyttävät suhtautuvan siihen varsin hyvin. Vaikka en ehkä pääsekään heti käsiksi kaikkeen sisältöön, tätä tilannetta tulisi pikemminkin pitää mahdollisuutena. Pääset edelleen käsiksi kaikkeen tarvitsemaasi sisältöön (ehkä erittäin harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta).

Ryhmäkansioiden liittäminen fstab-tiedoston kautta

Mon, 11 Feb 2019 00:00:00 +0000

Helsingin yliopistossa voi hakea ryhmäkansioita, jotka ovat yksinkertaisesti NAS-laitteella olevaa levytilaa. Nämä on helppo liittää, kun käytät yliopiston hallinnoimaa tietokonetta yliopiston valikon kautta, mutta entä jos käytät omaa konettasi? Ainakin Ubuntu Linuxissa näiden hakemistojen liittämistapa on muuttunut useita kertoja vuosien varrella, ja se lakkasi toimimasta jälleen äskettäin. Nykyinen merkintä /etc/fstab-tiedostossa omassa (tavallisessa, yliopiston hallinnoimattomassa) Ubuntu 16.04 -järjestelmässäni on seuraava:# HY-ryhmäkansiot//group2.ad.helsinki.fi/h204 /home/local_username/GROUP-drive cifs noauto,user,user=hy_username,nobrl,uid=1000,gid=1000,file_mode=0666,dir_mode=0777 0 0Sen jälkeen voit yksinkertaisesti suorittaa komennon “mount /home/local_username/GROUP-drive”, jolloin sinulta kysytään HY-salasanaasi. Luku 2 ja merkkijono ”h204” palvelimen osoitteessa (group2.ad.helsinki.fi/h204) viittaavat kustannuspaikkaan, joka tässä tapauksessa on H2042 (otetaan kustannuspaikan merkkijonon ensimmäinen numero ja neljä ensimmäistä merkkiä). Tässä on ohjeita siitä, miten se tehdään manuaalisesti Macintosh-tietokoneella:https://helpdesk.it.helsinki.fi/en/instructions/saving-and-sharing/group-storage-space/remote-access-home-and-group-directory-mac

Hapateella leivottu täysjyväleipä

Sat, 09 Feb 2019 00:00:00 +0000

Perinteinen suomalainen leipä valmistetaan rukiista ja hapanleivän taikinasta. Tämä vaatii ammattitaitoa, etenkin jos noudatetaan ”puristista” lähestymistapaa ja käytetään ainoastaan täysjyväruisjauhoa, vettä, suolaa ja hapanleivän taikinaa. Suurinta osaa kaupalliseen myyntiin tarkoitetusta ruisleivästä ei ole leivottu näiden purististen sääntöjen mukaisesti. Toisin kuin ruis, vehnä on leivonnassa paljon vähemmän ongelmallista. Vehnän maine on kuitenkin viime aikoina kärsinyt sen korkean gluteenipitoisuuden vuoksi. Tämä on suurelta osin perusteetonta, sillä vehnän korkea gluteenipitoisuus oli yksi satojen vuosien jalostustyön tärkeimmistä tavoitteista. Gluteeni ei ole pelkästään proteiini (ja siten tärkeä osa viljapainotteista ruokavaliota), vaan vehnägluteeni on erityisen tahmeaa ja pitää siten leivän rakenteen koossa. Minulla on noin 30 vuoden kokemus täysjyvävehnäleivän leipomisesta käyttäen hiivaa kohotusaineena. Viime viikolla haastoin kuitenkin itseni valmistamaan hapanleipää. En vielä ruisleipää, vaan vehnähapanleipää. Valmistin hapanleivän itse. Lisäsin alussa hieman hiivaa ja jogurttia toivoen, että ne pitäisivät haitalliset bakteerit loitolla, kunnes hyvät mikro-organismit olisivat vakiintuneet. Vaikka meillä on sähköinen mylly, olen tähän asti ostanut leivontaan pääasiassa jauhoja, koska pidän vehnänjyvien hintaa kohtuuttomana (>2,5 €/kg). Onneksi löysin vihdoin tilan, joka myy vehnänjyviä suoraan erittäin kilpailukykyiseen hintaan ja jonne pääsee (melkein) julkisilla kulkuvälineillä Helsingistä: Krannin Tila . Kokeiluni tulos ei ollut huono. Jopa suurimmat kriitikkoni – lapseni – söivät leipää (tosin vain silloin, kun se oli uunituoretta). Sen maku muistuttaa minua enemmän ruisleipää kuin vehnäleipää. Luulen, että tärkeämpää on se, miten leipä leivotaan, kuin se, käytetäänkö ruista vai vehnää. Ja tässä on resepti:

Suomi: Maastohiihdon paratiisi

Sun, 03 Feb 2019 00:00:00 +0000

Tällä hetkellä Suomi on maastohiihdon paratiisi. Lunta on runsaasti ja maastohiihtolatuja on tuhansia kilometrejä (pääkaupunkiseudulla lähes 1000 km, joista suurimpaan osaan pääsee helposti julkisilla liikennevälineillä). Aivan asuntoni edestä Vanhakaupungissa alkaa 13 km:n pituinen rengasreitti, ja tämän kirjoituksen kuva on otettu juuri tältä reitiltä. Siskoni Claudia ylläpitää erinomaista Helsinkiä käsittelevää blogia ( https://claudiashelsinki.com ), joka on suunnattu pääasiassa matkailijoille, ja hänen viimeisimmässä blogikirjoituksessaan käsiteltiin maastohiihtoa Suomessa (ja erityisesti Helsingissä). Hänen bloginsa on erittäin informatiivinen kaikille, jotka haluavat vierailla Suomessa ja erityisesti Helsingissä. Claudia kirjoittaa kuitenkin saksaksi ( https://claudiashelsinki.com/2019/02/02/langlaufparadies-helsinki-und-finnland ), mutta onneksi on olemassa Google Translate, jonka avulla tiedot ovat saatavilla, vaikkakin käännös on toisinaan hieman kömpelö: https://translate.google.com/translate?sl=de&tl=en&u=https%3A%2F%2Fclaudiashelsinki.com%2F2019%2F02%2F02%2Flanglaufparadies-helsinki-und-finnland%2F

Kansainvälistyminen Meilahdin kampuksen päivittäisessä toiminnassa

Mon, 22 Oct 2018 00:00:00 +0000

Tapaa rehtorit Meilahdessa Viime torstaina (18.10.2018) Helsingin yliopiston uusi rehtori Jari Niemelä sekä neljä vararehtoria (Sari Lindblom, Paula Eerola, Hanna Snellman, Tom Böhling) vierailivat Meilahdin kampuksella avoimessa kysymys- ja vastaustilaisuudessa. Tilaisuudessa ei ollut juuri lainkaan ulkomaalaisia läsnä. Näin ollen viestintäkielenä oli suomi. On selvää, että ulkomaalaiset eivät osallistu, jos he eivät ymmärrä tai puhu tilaisuuden kieltä. Ja koska ulkomaalaiset eivät osallistu, ei ole syytä muuttaa tilaisuuden kieltä, ja niin kierre jatkuu… Perinteisesti vain suomea ja ruotsiaMeilahden kampuksella on erityinen asema kielenkäytön suhteen, sillä vielä aivan äskettäin oli mahdotonta saada tutkintoa Meilahdesta ilman suomen tai ruotsin kielen taitoa, koska ainoat tutkinto-ohjelmat eivät olleet englanninkielisiä. Tilanne on kuitenkin muuttumassa (esim. psykologian laitoksen muuton myötä Meilahdille ja uusien tutkinto-ohjelmien perustamisen myötä, kuten TRANSMED ), mutta vanhat tavat ovat sitkeässä. Edelläkävijät RPU ja HiLIFEMeilahden kampuksen kansainvälistymisen edelläkävijöitä ovat Tutkimusohjelmayksikkö ja HiLIFE. Tutkimusohjelmien yksikön (RPU) sekä HiLIFE -rekrytoinnit ovat Meilahdin kampuksen kaksi kansainvälisintä osaa, ja siksi Hannu Sariola (entinen Meilahdin tutkimuksesta vastaava varadekaani) ja Tomi Mäkelä (HiLIFE-ohjelman johtaja) ottivat esille kansainvälistymisen aiheen ja huomauttivat, että yliopiston säännöt sallivat suuremman kielellisen joustavuuden kuin mitä käytännössä toteutetaan. Tähän mennessä Helsingin yliopiston ainoat viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi, vaikka englanninkielisiä opiskelijoita on kirjoilla enemmän kuin ruotsinkielisiä. Englanti on myös käytännössä lähes kaiken tieteellisen toiminnan kieli. Kotimaisten kielten ja englannin välisen tasapainon löytämiseen ei todennäköisesti ole täydellistä ratkaisua. Jos yliopisto haluaa optimoida kansainvälisen vaikutuksensa ja menestyksensä, suomen ja ruotsin roolin on väistämättä vähennettävä, ellei resursseja saada käytettäväksi huomattavasti enemmän.**Erilliset tilaisuudet?**Jotta myös ulkomaalainen henkilökunta saataisiin mukaan, tiedekunnan dekaani järjesti äskettäin tiedekunnan henkilökunnan kokouksen kahdesti: kerran englanniksi ja kerran suomeksi. En ole varma, onko tällainen erottelu pitkällä aikavälillä hyvä idea, mutta se ratkaisee ongelman käytännöllisesti ja hoitaa asian. Jos joku ehdottaisi tiedekunnan joulujuhlan jakamista kieliryhmittäin, sitä pidettäisiin syrjivänä, mutta työkokouksen osalta kukaan ei näytä vastustavan sitä…**PS:**En ole ainoa, joka on tietoinen siitä, että kansainvälistymisessä on vielä pitkä matka edessä. Helsingin yliopiston intranetissä on hyvä artikkeli, jossa esitellään uusi vararehtori Hanna Snellman ja hänen näkemyksensä asiasta: https://flamma.helsinki.fi/en/HY377022 . Yliopisto kuitenkin pitää suurimman osan mielenkiintoisesta verkkosisällöstään lukkojen takana (omassa Flamma -palvelussaan), jonne ei pääse yleisö, joka kuitenkin maksaa yliopiston laskut… Mitä yliopisto pelkää? Lisää läpinäkyvyyttä?

Kansainvälisen verisuonibiologian konferenssin 2018 järjestelyjä koskeva palaute

Wed, 20 Jun 2018 00:00:00 +0000

IVBM 2018 -tapahtuman paikallisen järjestelykomitean jäsenenä pyysin konferenssin osallistujilta suoraa palautetta. Sain paljon kiitosta, jota en halua tässä toistaa. Jos joskus järjestämme uudelleen suuren kansainvälisen konferenssin, tässä on asioita, joita meidän pitäisi tehdä toisin seuraavalla kerralla. Ehkä tämä luettelo voi auttaa myös muita, jotka järjestävät ensimmäistä kertaa suuria kansainvälisiä konferensseja. Jos tämä luettelo antaa sinulle vaikutelman, että konferenssi oli huonosti järjestetty, olet väärässä! Kaikki tärkeät asiat sujuivat jouhevasti, ja osa alla mainituista ongelmista ratkaistiin ennen kuin kukaan osallistujista ehti huomata niitä. Yksityiskohtia voi kuitenkin aina parantaa! Ja – kuten aina – osa ongelmista oli meidän vaikutusvaltamme ulkopuolella, sillä olimme ulkoistaneet osan työstä, etenkin Confedent Internationalille . Jotkut päätökset olivat kompromissi optimaalisen ratkaisun ja konferenssin budjetin sallimien mahdollisuuksien välillä. Kehotan teitä myös ottamaan minuun yhteyttä, jos haluatte lisätä jotain tähän luetteloon; se voi auttaa parantamaan tilannetta tulevaisuudessa!

IVBM 2018 ja 2020 (posteriesitys, suullinen esitys ja virtuaalinen posterikierros)

Wed, 06 Jun 2018 00:00:00 +0000

IVBM 2018 Kansainvälinen verisuonibiologian konferenssi 2018 Helsingin Finlandia-talossa on ollut tähän mennessä suuri menestys. Olemme saaneet osallistujilta paljon positiivista palautetta konferenssin järjestelyistä. Myös esitelmäni (“Everything You Always Wanted to Know About the Proteolytic Processing of VEGF-C”) ja posterini herättivät paljon kiinnostusta. Posteri on ladattavissa PDF-tiedostona alla.IVBM 2020 IVBM 2020 Soulissa, Etelä-Koreassa, siirrettiin kokonaan verkkoon. Valitettavasti jotkut esitykset ovat saatavilla vain hyvin lyhyen ajan (yhden päivän), ja olen jo ehtinyt missata muutaman niistä. Fyysisen konferenssin etuna on, että se takaa sen, että voi keskittyä täysin tapahtumaan. Verkkotapahtuma joutuu kilpailemaan monien muiden asioiden kanssa, jotka yrittävät kiinnittää huomion.

Jeltsch Lab osallistuu Helsinki Running Day 2018 -tapahtumaan

Wed, 23 May 2018 00:00:00 +0000

Laboratoriomme osallistui Helsingin juoksupäivään ja saavutti loistavia tuloksia! ”Biomedicum Runners” -maratonviestijoukkue: Sawan Kumar Jha, Timo Lehti, Khushbu Rauniyar, Rustem Kasymov. Yksilösuoritukset: Zalina Magomedova, Michael Jeltsch (molemmat maraton) ja Alish GM (5 km). Kuvasta puuttuu Alisha GM.

Lakko Helsingin yliopistossa

Tue, 27 Feb 2018 00:00:00 +0000

Helsingin yliopistolle on annettu lakkovaroitus huomiseksi (28.2.). Syynä on se, että työnantajien ja työntekijöiden väliset neuvottelut palkoista ja työehdoista ovat jumiutuneet, ja lakkoa käytetään keinona nopeuttaa työnantajan neuvottelukannan siirtymistä kohti hyväksyttävää kompromissia. Liiketoiminta jatkuu entisellään? Loppujen lopuksi yliopistossa ei ole ollut lakkoa aikoihin… Vaikka lähes kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että Suomen tulevaisuus rakentuu tiedolle ja innovaatioille, juuri tiedon ja innovaatioiden tuottajien arvostus näyttää olevan kaikkien aikojen alimmillaan, jos arvostusta mitataan työolojen ja palkkatason perusteella.Luulen, että taustalla ei ole niinkään työnantajan konkreettiset tarjoukset (tai niiden puute), vaan akateemisen koulutuksen, tutkimuksen ja kehityksen halveksunta ja kunnioituksen puute, joka on kasvanut vuosien mittaan ja jota on kiihdyttänyt vuonna 2015 valittu hallitus, joka kieltäytyy investoimasta tulevaisuuteen. Yliopistojen ei pitäisi käyttäytyä kuin yritykset, jotka pyrkivät maksimoimaan voittonsa työntekijöidensä kustannuksella ja tuotteidensa laadun kustannuksella. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta kaikki, joilla on vähänkin itsetuntoa, osallistuvat mielenosoitukseen. Kaikki suuret ammattiliitot, mukaan lukien opiskelijoiden ja professoreiden liitot, tukevat tätä toimintaa. Ilmeisesti professorit ryhtyvät lakkoon ensimmäistä kertaa tämän maan historiassa ( https://yle.fi/uutiset/osasto/news/finnish_professors_walk_out_in_first-ever_strike/10095355 ).

Juokseminen Itämeren jäällä

Mon, 26 Feb 2018 00:00:00 +0000

Vaihteeksi kävin viime viikonloppuna juoksuharjoituksissa Itämerellä. Kahden viikon siperialaisen pakkasen jälkeen täällä Helsingissä arvelin, että Itämeren jääpeite oli tarpeeksi paksu, jotta siellä voisi turvallisesti juosta. Se on yksi Helsingin talven harvoista viehätyksistä. Jos haluat tietää lisää Helsingistä ja Suomesta, kurkista siskoni blogia. Valitettavasti blogi on saksankielinen, mutta ehkä saan hänet suostuteltua tekemään siitä kaksikielisen: https://claudiashelsinki.wordpress.com/

Etätyöpöytäyhteydet Helsingin yliopiston työtietokoneeseen

Mon, 15 Jan 2018 00:00:00 +0000

Jos sinulla on työkanula, voit viedä sen kotiin töiden tekemistä varten. Mutta entä jos sinulla on pöytätietokone ja haluat käyttää sitä kotoa käsin? Teknologia, joka mahdollistaa tämän, on ollut olemassa jo yli 20 vuotta, mutta jos luulet, että yliopiston IT-osasto olisi tehnyt tästä sinulle helppoa, olet väärässä. Itse asiassa en tunne ketään, joka osaisi tehdä tämän (puhumattakaan siitä, miten prosessi saataisiin sujumaan helposti). Jopa alla selitetyn asetuksen avulla jotkin asiat eivät toimi kunnolla (esim. en ole koskaan keksinyt, miten tiedostojen jakaminen saadaan toimimaan Mac-Mac-yhteydellä, joten käytän edelleen Fugua erillisen tunneloidun sftp-yhteyden kautta tiedostojen siirtämiseen). Sinulla on useita vaihtoehtoja:

Aivovuoto Suomesta jatkuu

Fri, 22 Dec 2017 00:00:00 +0000

Suomi tarjoaa kansalaisilleen erittäin korkeatasoista koulutusta, mutta ei pysty pitämään tätä korkeasti koulutettua työvoimaa maassa. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden muuttoliikkeen nettotase on ollut negatiivinen koko viimeisen vuosikymmenen ajan, ja suuntaus on pahenemassa, erityisesti kandidaatti- ja maisteritasolla. Korkeimmalla koulutustasolla tulkinta ei ole kovin yksiselitteinen, sillä tähän ryhmään kuuluvat lisensiaatit*, tohtorit, postdoc-tutkijat sekä professorit. Negatiivinen suuntaus on kuitenkin vakaa, mutta se ei kiihty yhtä nopeasti kuin alemmilla koulutustasoilla. Tässä ryhmässä aivovuoto kohdistuu valikoivasti parhaimpiin maihin: vain viisi kärkimaata vastaanottaa 66 % korkeimmin koulutetuista maastamuuttajista (Yhdysvallat, Iso-Britannia, Sveitsi, Saksa ja Ruotsi), kun taas alemman koulutustason suorittaneet eivät ole yhtä valikoivia (52 % maisterin tutkinnon suorittaneista ja 41 % kandidaatin tutkinnon suorittaneista muuttaa samoihin kärkimaihin). Valitettavasti tämä tilasto kertoo vain Suomen kansalaisten muuttoliikkeestä. Kattavan kuvan saamiseksi tarvitaan samat tiedot myös muiden kuin Suomen kansalaisten muuttoliikkeestä. Tässä kaaviossa on käytetty Tilastokeskuksen tietoja ( http://www.stat.fi/til/muutl/2016/02/muutl_2016_02_2017-12-18_tie_001_fi.html) . Kaikki maat on ryhmitelty sen mukaan, oliko niiden tieteellinen tuotanto vertailussa parempi vai huonompi kuin Suomen (Nature Index, Weighted fractional count, https://www.natureindex.com/country-outputs/generate/All/global/All/weighted_score) . Maat, jotka suoriutuivat Suomea paremmin vuonna 2016, olivat: Yhdysvallat, Kiina, Saksa, Yhdistynyt kuningaskunta, Japani, Ranska, Kanada, Sveitsi, Etelä-Korea, Espanja, Intia, Italia, Australia, Alankomaat, Israel, Ruotsi, Singapore, Venäjä, Taiwan, Belgia, Itävalta, Tanska, Brasilia ja Puola.* Lisensiaatti on Suomessa ja muutamissa muissa maissa käytetty tutkinto, joka sijoittuu maisterin ja tohtorin tutkintojen välille. Suomessa sen merkitys on vähentynyt vuosien mittaan, koska monissa muissa maissa sille ei ole vastaavaa tutkintoa.

20. kansainvälinen verisuonibiologian konferenssi Helsingissä, Suomessa

Mon, 27 Nov 2017 00:00:00 +0000

kansainvälinen verisuonibiologian konferenssi 2018 (IVBM2018) järjestetään Helsingissä, Suomessa, 3.–7. kesäkuuta. Ilmoittautuminen on alkanut ( https://b3p.it.helsinki.fi/IVBM/ ), ja toivon näkeväni teidät Helsingissä kesäkuussa! Olen asunut täällä Helsingissä noin 20 vuotta, joten kysykää minulta vapaasti mitä tahansa! Jos en osaa vastata, tiedän ainakin, kuka tietää vastauksen.

Acatiimin artikkeli laboratoriostamme

Mon, 27 Nov 2017 00:00:00 +0000

Juttu perustuu suurelta osin tähän aiempaan juttuun . Tällä kertaa mukana on kuitenkin ryhmäkuva, josta näkyy, kuka tekee todellista työtä!

TRANSMED – eniten lääketieteellistä tutkimuskoulutusta rahoillesi

Sat, 25 Nov 2017 00:00:00 +0000

Tämän syksyn lukukaudesta lähtien jopa suomalaiset yliopistot, jotka ovat tähän asti olleet ilmaisen koulutuksen linnakkeita, ovat alkaneet periä lukukausimaksuja opiskelijoilta, jotka eivät ole Euroopan unionin (EU) tai Euroopan talousalueen (ETA) kansalaisia. Opintomaksut ovat 13 000–18 000 euroa vuodessa, mikä on edelleen kohtuullista verrattuna joihinkin muihin yliopistoihin. Tällä hetkellä saat todennäköisesti parhaan vastineen rahoillesi Helsingin yliopistossa . TRANSMED -maisteriohjelma on ehkä paras esimerkki tästä. Kun otetaan huomioon tutkimuslähtöisen lääketieteen maisterikoulutuksen todelliset kustannukset maailmanluokan ympäristössä, 15 000 euron vuosimaksu on edullinen verrattuna muiden yliopistojen vastaaviin ohjelmiin. Ja mikä parasta: mahdollisuudet tulla hyväksytyksi ovat yllättävän hyvät. Jotkut ovat ehdottaneet lukukausimaksujen korottamista, mutta konkreettisia suunnitelmia ei tällä hetkellä ole. Mikä siis estää ulkomaalaisia opiskelijoita virtaamasta Suomeen? Kylmiä talvia ei voi enää syyttää. Ilmaston lämpenemisen ansiosta viime vuosien joulut ovat olleet täällä Helsingissä pääosin lumettomia. Itse asiassa ilmaston lämpeneminen näyttää vaikuttavan Suomeen voimakkaammin kuin useimpiin muihin maihin. Tarvitsetko lisää syitä tulla? Katso täältä: http://www.visitfinland.com/article/greatest-things-about-finland/

Jälleen esillä…

Thu, 26 Oct 2017 00:00:00 +0000

Viime aikoina tutkimuksemme näyttää herättäneen paljon yleistä kiinnostusta: https://50tieteentekijaa.fi/tieteentekija/michael-jeltsch/ . Ja lisää on tulossa… Olisi mukavaa, jos hallituksemme osoittaisi vastaavaa kiinnostusta tiedettä ja koulutusta kohtaan. Ja olisi vielä parempi, jos hallituksella olisi järkevä suunnitelma siitä, miten varmistetaan tieteen ja tutkimuksen tulevaisuus Suomessa. Hallituksen määrärahat joillekin tutkimusaloille (toisin sanoen investoinnit Suomen tulevaisuuteen) ovat supistuneet niin dramaattisesti, että jopa iltapäivälehdet ovat tarttuneet aiheeseen: http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201710122200451078_u0.shtml

Esittelyssä tärkein projektimme

Wed, 25 Oct 2017 00:00:00 +0000

Keskeinen projektimme esiteltiin sivustolla Tietyssti.fi . Katri Pajusola kirjoitti artikkelin, ja (ainakin sen perusteella, mitä ymmärrän suomenkielisestä tekstistä) se vaikuttaa olevan varsin tarkka kuvaus siitä, mitä yritämme tehdä: http://www.aka.fi/fi/tietysti/luonto-ja-ymparisto/nyt-pinnalla1/tautien-hoitoon-laakitysta-ei-ainoastaan-diagnostiikkaa/

Sydän lyö vasemmalla puolella

Fri, 15 Sep 2017 00:00:00 +0000

Sydän osoittaa vasemmalle, ja useimpien ihmisten sydän sijaitsee noin kolmasosa oikealla ja kaksi kolmasosaa vasemmalla. Liityin juuri Suomen sosiaalidemokraattien ( SDP ) riveihin. Olin vakavasti harkinnut liittymistä Saksan sosiaalidemokraattiseen puolueeseen (SPD) vuonna 1994, mutta sattumalta lähdin Saksasta saamani DAAD-stipendin vuoksi. Pian sen jälkeen, kun olin muuttanut Suomeen, Saksassa onnistuttiin pääsemään eroon konservatiivisesta hallituksesta. Gerhard Schröder korvasi Helmut Kohlin liittokanslerina ja ryhtyi viemään eteenpäin asioita, joita Kohl oli pelännyt koskettaa 16 vuoden ajan. Mielestäni maa, jossa siivoojan ja yksinhuoltajaäidin poika voi raivata tiensä hallituksen päämieheksi, on periaatteessa kunnossa. Yksi tärkeimmistä syistä liittyä SDP:hen oli myös tyytymättömyyteni nykyiseen suomalaiseen koalitiohallitukseen, joka kieltäytyy itsepäisesti investoimasta Suomen tulevaisuuteen: lastemme koulutukseen. Leikkaukset budjeteissa päiväkodeista yliopistoihin asti osoittavat ennennäkemätöntä ideologista itsekkyyttä lyhyen aikavälin tasapainoisen budjetin saavuttamiseksi, mikä on ennennäkemätöntä kaikissa Skandinavian maissa. Hyvä puoli SDP:ssä (ja Saksan SPD:ssä) on se, että siellä on enemmän tilaa erilaisille mielipiteille kuin useimmissa muissa puolueissa.

Suurten organisaatioiden ketteryydestä

Thu, 15 Jun 2017 00:00:00 +0000

Kymmenen vuotta muutokseen En muista tarkalleen, mutta ajatus ottaa käyttöön kunnollinen sisällönhallintajärjestelmä Helsingin yliopiston koko verkkosivustolle on luultavasti jo 10 vuotta vanha. Olin varannut verkkotunnuksen jeltsch.org toukokuussa 2003 (suoritettuani tohtorintutkintoni) yksityisen verkkosivustoni ylläpitoa varten. Internet-arkistossa oleva vanhin tilannekuva verkkosivustostani on peräisin saman vuoden joulukuulta. Aivan kuten Helsingin yliopiston IT-henkilökunta, huomasin, että verkkosivuston päivittäminen yksittäisiä HTML-sivuja muokkaamalla on erittäin aikaa vievää. Vuonna 2006 etsin – aivan kuten Helsingin yliopiston IT-palvelutkin – sisällönhallintajärjestelmää (CMS). Yliopistossa HTML-sivuja luotiin Dreamweaverilla; minä käytin mitä tahansa käytettävissäni ollutta tekstieditoria. Vertailtuamme eri vaihtoehtoja sekä Helsingin yliopiston IT-henkilökunta että minä päädyimme samaan johtopäätökseen ja valitsimme Drupalin verkkosivujemme sisällönhallintajärjestelmäksi.Siirtyminen DrupaliinSiirtyminen Drupaliin (versio 4.6) kesti minulta muutaman viikon, mutta vuoden 2006 lopussa ensimmäinen Drupal-sivustoni julkaistiin verkossa. Siitä lähtien sisällön lisääminen verkkosivustolleni tuli erittäin helpoksi. Välttelin Drupalin päivittämistä ja ohitin version 6. Kuten olin ennakoinut, päivitys versioon 7 aiheutti minulle suuria päänsärkyjä (päivityksen pitäisi nykyään olla paljon helpompaa). Siirtyminen Drupaliin kesti Helsingin yliopistolta monta vuotta, mutta lopulta vuosina 2016–2017 siirtyminen tapahtui/tapahtuu. Barack Obama oli paljon nopeampi: syksyllä 2009, tuskin puoli vuotta sen jälkeen, kun hänestä oli tullut presidentti, whitehouse.gov:n siirtyminen suljetusta ratkaisusta Drupaliin oli valmis.*Onko Drupal 7 vanha?*Täällä yliopistollamme määräaikoja on jouduttu siirtämään useita kertoja, ja aivan kuten Länsimetron laajennushankkeessa Espooseen , siirtyminen tuli todennäköisesti paljon kalliimmaksi kuin oli suunniteltu. Yliopisto käyttää tällä hetkellä Drupalin versiota 7, joka julkaistiin yli kuusi vuotta sitten tammikuussa 2011. Vaikka Drupal 8 on ollut saatavilla jo marraskuusta 2015 lähtien, hyvä uutinen on, että Drupal 7 on edelleen virallisesti pitkäaikaisen tuen (LTS) versio ja saa siten tietoturvapäivityksiä vielä monien vuosien ajan (arvaisin ainakin viiden vuoden verran). Noin 85 % kaikista Drupal-sivustoista käyttää edelleen Drupal 7:ää, eikä tämän luvun suuruudessa ole vielä näkynyt merkkejä laskusta .Siirtyminen ei ole vielä valmisSiirsin laboratorioni verkkosivut tämän vuoden alussa, kun mahdollisuus siihen avautui. Kuitenkin B3P-ydinlaitteistomme toimii edelleen ”käsin kirjoitetulla” HTML-koodilla, sillä emme ole saaneet lupaa siirtää näitä sivustoja Drupaliin (IT-osasto odottaa HiLIFE-tutkimusinfrastruktuurin rahoituspäätöksiä).Samaan aikaan 2,3 % kaikista maailman verkkosivustoista käyttää Drupalia.*Ongelmia?*Järjestelmä ei kuitenkaan ole virheetön. Turvallisuussyistä (PHP:n turvallisuutta pidetään huokoisena kuin sieni) suurin osa Drupalin tarjoamasta joustavuudesta ei ole sisällöntuottajien käytettävissä: esimerkiksi täysimittainen HTML- tai PHP-koodi solmujen sisällössä on poistettu käytöstä, mikä vaikeuttaa dynaamisen sisällön toteuttamista. Onneksi järjestelmällä on akilleenkantapää, ja se on RSS-syötteiden käyttö.RSS-syötteet apuunKäyttäjän antamilla URL-osoitteilla varustetut RSS-syötteet voidaan integroida useimpiin sivuille, ja yllättäen ne sallivat HTML-sisällön suodattamattoman näyttämisen (mukaan lukien kuvat ja CSS-tyylit). Tällä tavalla toteutin dynaamisesti päivittyvän entsyymiluettelomme ( https://www.helsinki.fi/en/researchgroups/lymphangiogenesis-research-and-antibody-development/services-and-resources ) sekä julkaisuluettelomme (joka näyttää erillisiä syötteitä zotero.org -sivustolta, esim. esiteltyjen julkaisujen luettelon tai katsausartikkeliluettelo . Valitettavasti syöttömoduuli ei tue tavallisia Atom-syötteitä, vaan ainoastaan ”vanhanaikaisia” RSS-syötteitä, minkä vuoksi jouduin ohjaamaan Zoteron Atom-syötteen Python-skriptin kautta, ennen kuin sivuston kävijän selain pystyi hakemaan sen.Varnish CacheToinen ongelma on, että sivusto latautuu melko hitaasti. Jos kävijät etsivät sisältöä, sivuston on ladattava 3 sekunnin kuluessa, muuten kävijä menetetään. Toivottavasti sivusto skaalautuu hyvin, sillä monet tutkimusryhmät eivät ole vielä siirtyneet uuteen järjestelmään. Ja se latautuu hitaasti huolimatta siitä, että se käyttää Varnish Cachea . Valitettavasti Varnish Cache viivästää päivitysten julkaisemista joskus jopa useilla tunneilla (joskus jopa yön yli). 21. vuosisadalla tämä ei ole hyväksyttävää. Olen asettanut yksityisen Drupal-sivustoni välimuistin enimmäiskestoajaksi yhden tunnin. Kolmen sekunnin latausaika on todennäköisesti paras kompromissi, jonka he ovat pystyneet löytämään…

Sähköisen laboratoriopäiväkirjan käyttöönoton esteet

Thu, 08 Jun 2017 00:00:00 +0000

Laboratoriossamme on jo jonkin aikaa kiinnostuttu sähköisistä laboratoriomuistikirjoista (ELN). Äskettäin julkaistu artikkeli [Journal of Cheminformatics] -lehdessä ( https://jcheminf.springeropen.com ) on keskittynyt ELN:ien käyttöönoton esteisiin. Erityisesti akateemisessa maailmassa yli 90 % tutkijoista käyttää edelleen perinteistä paperista laboratoriomuistikirjaa. Suurin käyttöönoton este oli kustannukset sekä rahallisesti että uusien tottumusten oppimisen kannalta. Tiiviisti perässä sijoilla 3 ja 4 olivat käyttöönoton vaivalloisuus ja tietoturvaan liittyvät huolenaiheet. Vaikka kirjoittajat ovat selvästi puolueellisia (he kehittävät avoimen lähdekoodin ELN-järjestelmää ELN SciNote ), käyttöönoton esteet ovat samat kuin ne, joita koen omassa laboratoriossani ja Helsingin yliopistossa.Olin ällistynyt, kun noin kaksi kuukautta sitten sain sähköpostiviestin, jossa kerrottiin, että Helsingin yliopisto oli neuvotellut puitesopimuksen LabVantage -LIMS/ELN-toimittajan Software Pointin kanssa. Vaikka pidän yliopistokohtaista ELN-ratkaisua tarpeellisena, tämä sopimus vaikuttaa kaikkea muuta kuin optimaaliselta useimmille Helsingin yliopiston tutkimuslähtöisille laboratorioille. Useat yliopiston laboratoriot ovat käyttäneet ELN-järjestelmiä jo jonkin aikaa, eikä yksikään niistä ole ollut tietoinen pyrkimyksistä solmia yliopistokohtainen sopimus LIMS/ELN-ratkaisusta. Eikä yksikään niistä, jotka jo käyttävät LIMS/ELN-järjestelmää, ole valinnut LabVantagea, vaan muita ratkaisuja ( Labguru , SciNote , eLabFTW ). Olisi ollut hyödyllistä, jos arviointiryhmässä olisi ollut joku, jolla on todellista kokemusta LIMS/ELN-järjestelmien käytöstä (tai joku, joka on osallistunut LIMS/ELN-kehitykseen), varsinkin kun tällaista asiantuntemusta on saatavilla Helsingin yliopistossa.Neuvotteluihin on osallistunut vain muutama henkilö, kun taas suurimmalta osin sidosryhmiltä ei edes pyydetty mielipidettä. Kun kysyin nimenomaisesti tästä suljetusta toiminnasta, vastaus oli: Hankintaan oli tuolloin mukana hyvin harvoja yksiköitä (lähinnä kronologian yksikkö ja yksi henkilö kemian laitokselta), vaikka tieto oli levitetty ympäri yliopistoa ja kuka tahansa oli tervetullut osallistumaan ja esittämään tarpeitaan. Vaikka yritänkin seurata aktiivisesti IT-infrastruktuurin kehitystä, en nähnyt missään mitään ilmoituksia, enkä löytänyt jälkikäteen etsiessäni mitään, mikä olisi herättänyt huomioni ja antanut minulle mahdollisuuden osallistua. Helsingin yliopiston kansainväliseen menestykseen eniten vaikuttavat laboratoriot ovat tärkeimpiä sidosryhmiä, mutta ne jätettiin huomiotta. Ehkä hieman aktiivisempi sidosryhmien etsiminen olisi ollut paikallaan. LabVantagen kanssa neuvoteltu peruspaketti näyttää olevan suunnattu rutiini- ja kliiniseen laboratoriotyöhön, mutta ei innovatiiviseen tutkimukseen. Kaksi moduulia, jotka ovat elintieteiden tutkimustyössä kaikkein välttämättömimpiä, ovat ELN ja tallennustilan hallinta. Valitettavasti monet biotieteille ominaiset rutiinit (DNA- ja proteiinisekvenssien haku BLAST-tyyppisillä hakualgoritmeilla) puuttuvat tarjouksesta kokonaan, vaikka niitä tarvitaan biotieteissä kipeästi. Ilmaisen sovellusrajapinnan (API) puuttuminen (kuten eLAbFTW -ominaisuudet tai SciNote ) estää käyttäjiä integroimasta omaa olemassa olevaa koodiaan tai omia tietokantajärjestelmiään. Jokainen pieni muutos vaatisi LabVantage-kehittäjien osallistumista, ja se olisi erittäin hidas ja kallis prosessi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että järjestelmän puutteita ei koskaan korjata. Peruspaketin voi ottaa käyttöön mikä tahansa yliopiston laboratorio maksamalla kertaluonteisen 200 euron maksun jokaisesta käyttäjästä (ei jaettavia lisenssejä, vain nimelliskäyttäjiä). Meidän laboratoriomme osalta summa olisi 2 000 €, mutta alhainen hinta ei sinänsä ole myyntivaltti. Puitesopimuksen puitteissa mikä tahansa laboratorio voi maksaa lisämoduulit itse, mutta 17 500 €:n korkea hinta tekee siitä epätodennäköistä, että kukaan niin tekisi. En halua ajaa yhteishankintaa, koska ei ole mitään keinoa tietää, sopisivatko nämä moduulit laboratoriotyön arkeen. Toisin kuin useimmat muut toimittajat, LabVantage ei tarjoa järjestelmän ilmaista kokeiluversiota. Minusta on epäilyttävää, jos toimittaja ei tarjoa kokeiluversiota. Jos tuote on hyvä, kokeiluversio vakuuttaa potentiaaliset asiakkaat ostamaan sen. Jos tuote on hyvä, mitä haittaa kokeiluversiosta voisi olla toimittajalle? Olemme itse testanneet useita ELN-ratkaisuja kahden viime vuoden aikana, ja jotkut järjestelmät saivat erittäin huonoa palautetta niiltä, jotka käyttävät niitä päivittäin (esim. hankala tietojen tuonti, epäintuitiivinen käyttöliittymä, hidas palvelimen vasteaika). Itse asiassa oligonukleotidien hallintaan ja proteiinien/entsyymien varastointiin käytämme edelleen täysin vanhentunutta avoimen lähdekoodin LIMS-järjestelmää, jonka olin mukana kehittämässä noin 15 vuotta sitten tohtoriopiskelijana ( http://phplabdb.sourceforge.net , nykyisin osoitteessa https://github.com/mbekaert/phplabdb) . Laboratoriossani käytämme eLabFTW:tä . Meillä on paikallinen asennus Helsingin yliopiston intranetissä (johon pääsee VPN:n kautta mistä tahansa), ja kuka tahansa Helsingin yliopiston jäsen voi saada sieltä käyttäjätunnuksen. Jos olet kiinnostunut kokeilemaan sitä, ota yhteyttä minuun! Keskeinen kysymys jää edelleen vaille vastausta: miksi suurinta osaa sidosryhmistä ei otettu mukaan päätöksentekoprosessiin?

Jalokivien etsintä Suomen Karjalassa

Wed, 31 May 2017 00:00:00 +0000

Viime sunnuntaina osallistuimme Suomen Jalokiviharrastajain Yhdistyksen ( Suomen Jalokiviharrastajain Yhdistys ) kevätretkelle spektroliittilouhokselle Ylämaan lähellä Karjalassa. Spektroliitti on labradoriitin muunnos, jolla on voimakas värinleikki. Suomalainen spektroliitti on erityinen tumman pohjavärinsä vuoksi. Tarkkaan ottaen termi ”spektroliitti” viittaa ainoastaan tähän suomalaiseen värikkään labradoriitin lajikkeeseen. Retki oli menestys, sillä palasimme väsyneinä, mutta mukanaan useita kiloja näytteitä.

Ikuisesti nuori

Sun, 30 Apr 2017 00:00:00 +0000

Novo Nordisk -säätiö (tarkemmin sanottuna tohtori John Peter Wittschieben) pyysi minua kertomaan muutaman sanan hyväksyttyjen hakijoiden näkökulmasta “ Kuinka saada rahoitusta kansainvälisiltä säätiöiltä ” -infotilaisuudessa, joka pidettiin 26. huhtikuuta Biomedicum Helsingissä.Hyödyllistä tietoaSelvyyden vuoksi: Tapahtuma oli erittäin hyödyllinen. Se oli hyödyllinen erityisesti Novo Nordisk -säätiön ja JDRF:n esittämien yksityiskohtaisten tietojen ansiosta, jotka esiteltiin tapahtuman aikana. Alussa olin yllättynyt kuullessani dekaanimme puhuvan johdannossaan ”onnekkaista, jotka saivat rahoitusta”. Naiivisuudessani olin aina olettanut, että rahoitusta jaetaan ansioiden ja kykyjen perusteella, ei onnen mukaan. Vaikka kokeneemmat tutkijat, kuten Mikael Knipp, pystyivät antamaan hyviä neuvoja, minä en siihen kyennyt. En tietenkään voi ylpeillä omilla rahoituksen saamisen todennäköisyyksilläni (jotka ovat noin 5 %; yksi 20 hakemuksesta hyväksytään).Ei aikaa tieteelle, liikaa aikaa apurahahakemusten kirjoittamiseen? Jotkut osallistujat ilmaisivat hämmästyksensä tutkijoiden nykyisistä laajalle levinneistä valituksista alhaisista myöntämisasteista ja väittivät, että hylätty hakemus johtaa parannettuun uuteen hakemukseen seuraavalla kierroksella. Olen samaa mieltä siitä, että parannus voi olla huomattava muutaman ensimmäisen kierroksen ajan, mutta sen jälkeen siitä tulee vähenevän tuoton peli. Kirjoitan keskimäärin 20 apurahahakemusta saadakseni yhden hyväksytyksi, ja 15 näistä tapauksista olen melko samaa mieltä E.P. Diamandisin kanssa, joka Clinical Chemistry -lehdessä valitti yli 20 miljardin dollarin tappiosta , joka johtui epäonnistuneesta hakemusten laatimisesta.**Kuka on ”nuori tutkija”?*Toinen kysymys, josta – mielenkiintoista kyllä – keskusteltiin (ja jota olin pohtinut jo vuosia), oli termi ”nuori tutkija”. Päätelmänä oli, että nuori tutkija on kuka tahansa, jolla ei ole täysipäiväistä professuuria. Tämä saattaa olla ainoa järkevä määritelmä, sillä pää tutkijoiden keski-ikä on noussut tasaisesti viime vuosikymmenien aikana (ks. esim. täältä ). Monet tutkijat pysyvät siis ikuisesti nuorina (tai ainakin eläkkeelle jäämiseen asti).On vaikea olla luova, jos kamppailee rahoituksen kanssaVaikka en pystynytkään vakuuttamaan monia (ehkä ketään), vastustin ajatusta, että akateemisessa tutkimuksessa olisi toivottavaa yhdistää luovuuden ja sovellettavuuden tavoitteet. Todellinen luovuus syntyy pääasiassa ensisijaisesta motivaatiosta, ja utilitaristiset näkökohdat itse asiassa haittaavat luovuutta. Tämä ei tarkoita, etteikö luova tutkimus voisi olla erittäin hyödyllistä. Niiden asettaminen tärkeiksi kriteereiksi rahoituksen jakamisessa on vain liikaa vaadittu rahoittajalta, nimittäin kykyä ennustaa tulevaisuutta. Luovuus ja pyrkimys tutkimuksen ”soveltuvuuteen/vaikutukseen” eivät ole vain keskenään kohtisuorassa, vaan ne vetävät vastakkaisiin suuntiin. Jos tutkimuksella on vaikeuksia rahoituksen saamisessa, on vaikea olla luova. Perustarpeet on tyydytettävä, ennen kuin ihmiset voivat toteuttaa mahdollisuuksiaan. Lisäksi kun säätiöt vaativat lyhyen aikavälin sovellettavuutta, ne vaikuttavat minusta poliitikoilta, jotka ajattelevat 4–5 vuoden vaalikierron puitteissa. Suuressa osassa akateemista tutkimusta emme voi ennustaa sen tulevia käyttötarkoituksia. Lisäksi potentiaaliset sovellukset ovat useimmiten PALJON kauempana kuin viiden vuoden päässä tulevaisuudessa. Jos soveltuvuuteen tähtäävä painotus johtaa painopisteen siirtymiseen perustutkimuksesta soveltavaan tieteeseen, tutkimusketju (perustutkimus > soveltava tutkimus > insinööritiede) kuivuu jo lähteestään. Ehkä tämä soveltuvuuteen tähtäävä painotus myös nopeuttaa perinteisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välisten rajojen hämärtymistä. *Tällä kertaa minun on oltava Marxin puolella: Nicht das Bewußtsein bestimmt das Leben, sondern das Leben bestimmt das Bewußtsein.

Suomi on edelleen matkailijoille turvallisin maa

Tue, 18 Apr 2017 00:00:00 +0000

Vuoden 2017 matkailun kilpailukykyindeksissä Suomi sijoittui maailmanlaajuisessa vertailussa 33. sijalle (11 sijaa alemmaksi kuin kaksi vuotta sitten ). Suomi onnistui kuitenkin säilyttämään kärkipaikkansa turvallisuus- ja suojauskategoriassa. Pelkkiä lukuja tarkasteltaessa kilpailukyvyn heikkenemisen syynä ei niinkään ole Suomen suorituskyvyn heikkeneminen, vaan muiden maiden, kuten Ruotsin ja monien Euroopan ulkopuolisten maiden, kuten Meksikon, Malesian tai Yhdistyneiden arabiemiirikuntien, suorituskyvyn parantuminen. Espanja, Ranska ja Saksa sijoittuivat sekä vuoden 2015 että vuoden 2017 vertailuissa vastaavasti 1., 2. ja 3. sijalle.

Jäikö Big Wheelin jalkoihin?

Fri, 24 Mar 2017 00:00:00 +0000

Kansainvälistymiseen panostamisesta huolimatta englanninkieliset tiedot koulutusuudistuksesta ovat puutteellisia ja myöhässä”Big Wheel” -uudistus vyöryy päälleni, enkä edes huomaa sitä. Yliopiston intranetissä on ollut jonkin verran englanninkielistä tietoa prosessista. Suunnitteluvaiheessa suurin osa asiakirjoista oli kuitenkin aluksi saatavilla vain suomeksi, ja käännöksistä aiheutuneen viivästyksen vuoksi ulkomaalaiset työntekijät, joilla ei ollut englannin kielen taitoa, jäivät suurelta osin prosessin ulkopuolelle. Tämän panoksen menettäminen ei todellakaan ollut hyödyllistä, sillä useat Big Wheel -uudistuksen tavoitteet liittyvät kansainvälistymiseen, kuten tutkinto-rakenteiden yhdenmukaistamiseen Euroopassa (”3+2+3-järjestelmä”) sekä tutkinto-ohjelmien kansainvälisen houkuttelevuuden ja kilpailukyvyn parantamiseen.Erinomaiset opiskelijat saattavat jäädä ilman opiskelupaikkaa yliopistossammeSyyskuussa 2017 alkavien maisteriohjelmien hakijamäärien perusteella voidaan todeta, että ohjelmien tekemiseksi ”kansainvälisesti houkutteleviksi ja kilpailukykyisiksi” on vielä paljon työtä tehtävänä. Lähes kaikilla koulutusohjelmilla hakijamäärät EU:n ja ETA:n ulkopuolelta ovat laskeneet, mikä todennäköisesti johtaa siihen, että lukukausimaksuista saatavat tulot jäävät selvästi alle yliopiston toivoman tason (Helsingin yliopiston maisterintutkinnon lukukausimaksut ovat ohjelmasta riippuen 13 000–18 000 euroa vuodessa). Menetämme todennäköisesti potentiaalisesti erinomaisia opiskelijoita, ja ilmassa on epämääräinen epäilys siitä, että koulutuksen yleinen taso saattaa kärsiä. EU:n ja ETA:n ulkopuolelta tuleville opiskelijoille on tarjolla 30 erisuuruisia apurahaa. Kuitenkin vain noin 10 stipendin saajista pystyy kattamaan lukukausimaksun kokonaan stipendillään (katso täältä: https://www.helsinki.fi/en/studying/how-to-apply/scholarship-programme) . Mielestäni myös koulutusohjelmien mainontaa voitaisiin ehdottomasti parantaa.Tiedot saatavilla olevista apurahoista: riittävän selkeitä vai sekavia? Pelkään myös, että monet potentiaaliset hakijat olivat hämmentyneitä apurahaohjelmasta (niin olin minäkin, ja olen edelleen). Oman maisteriohjelmamme verkkosivuilla ( https://www.helsinki.fi/en/programmes/master/translational-medicine-transmed ) stipendejä ei mainita näkyvästi (vai oliko se tarkoituksellista?). Vielä pahempaa on, että Helsingin yliopiston sivuilla oleva linkki, jonka avulla voi tarkistaa, joutuuko opiskelija maksamaan lukukausimaksua, on ollut jo jonkin aikaa puoliksi rikki (“Voit tarkistaa tämän Studyinfon verkkosivuston UKK:sta , onko sinun maksettava lukukausimaksuja vai ei” (alkuperäinen tällä sivulla ). Toivottavasti se kuoli vasta hakuaikojen päätyttyä…Tohtorintutkinnon koulutusuudistusBig Wheel -uudistus koskee kaikkia kolmea tutkintoa: kandidaatin, maisterin ja tohtorin (PhD) tutkintoja. Kansainvälistyminen koskee erityisesti tohtorintutkintoa ja niitä maisteriohjelmia, jotka ovat kokonaan englanninkielisiä (esim. translaatiolääketiede tai biotieteiden informaatiotekniikka). Vaikka noin puolet yksikköni (tutkimusohjelmien yksikkö) tohtoriopiskelijoista on ulkomaalaisia, tuskin kukaan heistä tietää, mistä ”Big Wheel” -uudistuksessa on kyse. Big Wheel -keskustelutilaisuus Meilahdin kampuksellaKun lähes kaikki oli jo sovittu ja päätetty, Meilahdin kampukselle ilmoitettiin Big Wheel -tiedotustilaisuudesta (31.3.2017). Sähköpostiviesti oli yksinomaan suomeksi. Olen usein antanut palautetta, kun tärkeitä tapahtumia ei ole ilmoitettu englanniksi (useimmiten ilman vastausta). Siksi kirjoitin viestin suoraan yliopiston rehtorille ja vararehtorille. Sähköpostikeskustelu on liitteenä alla. Riittää sanoa, että yliopisto on edelleen sitoutunut kansainvälistymisen edistämiseen, vaikka se ei olekaan ongelmatonta…Mistä kuulemistilaisuudessa keskusteltiinEnglanniksi käyty keskustelu keskittyi tohtorikoulutukseen. Erittäin perusteltu pyyntö oli, ettei korjattaisi sitä, mikä ei ole rikki. Kansainvälisessä vertailussa tohtorikoulutus on Suomessa suurimmaksi osaksi erinomaista, ja ainoana ongelmana pidetään sen kestoa. Tällä hetkellä suomalainen tohtorintutkinto biotieteissä edellyttää, että jatko-opiskelija julkaisee tieteellisissä lehdissä. Tämän seurauksena suurin osa tutkimuksesta Suomessa tehdään tohtoriopiskelijoiden toimesta. Vaadittavien julkaisujen tarkka lukumäärä ja laatu vaihtelevat tiedekunnittain, sillä asiasta ei ole virallista yksimielisyyttä. Tyypillisesti vaaditaan 3–5 artikkelia, ja tekijyys jaetaan tietyssä määrin. Kaikkien julkaisujen ei tarvitse olla ensimmäisen tekijän artikkeleita.Suomalaiset tohtorit ovat kilpailukykyisiäVaikka suomalaisesta yliopistosta saatu tohtorintutkinto on kansainvälisesti erittäin kilpailukykyinen, tohtorit ovat tyypillisesti paljon vanhempia kuin useimmissa muissa maissa. Tämä herättää kysymyksen: mitä sitten? Tohtoriopintojen tyypillisen keston Suomessa on yleisesti oletettu olevan noin 7 vuotta. Kukaan ei kuitenkaan tiedä tarkalleen (ei edes yliopisto itse, koska tiukkoja sääntöjä tohtoriopintojen rekisteröinnistä ei ole ollut olemassa vasta viime aikoihin asti), mutta suuntaus kohti lyhyempää kestoa (ja vähemmän vaatimuksia) näyttää olevan hyvin hidas. Voimakkaat voimat vastustavat tohtoriopintojen lyhentämistäSe, että tohtoriopinnot kestävät Suomessa niin kauan, on luonnonvalinnan tulos. Sääntelyllä painostaminen nopeampaan tohtoriopetukseen aiheuttaa monia tahattomia seurauksia. Tohtoriopintojen lyhentämistä vastaan vaikuttavat voimakkaat tekijät, erityisesti akateemista uraa tavoittelevien erittäin lahjakkaiden opiskelijoiden osalta: esimerkiksi suhteellinen helppous saada apurahaa tohtoriopintojen aikana sekä vastavalmistuneiden tohtorien korkea työttömyysaste Suomessa.Tohtorintutkintojen ikärajat rahoituksen saamiseksiKuten Kalle Saksela on tuonut esiin, yksi suurimmista esteistä tohtoriopintojen lyhentämiselle on akateemisen tutkimuksen yleinen rahoitustilanne. Jokaisella rahoituskierroksella myönnettävien apurahojen määrät laskevat uusille kaikkien aikojen alimmille tasoille. Menestyneillä hakijoilla on erittäin vakuuttava valikoima korkealaatuisia julkaisuja, joiden hankkiminen vie aikaa. Suurissa kilpailullisissa tutkimusrahoitusohjelmissa (Suomen Akatemia, ERC) asetetaan kuitenkin hakijoille rajoituksia (esim. ”enintään 7 vuotta tohtorintutkinnon suorittamisen jälkeen”), joilla ei ole mitään yhteyttä hakemuksen laatuun.Neljä vuottaVararehtori Hämäläisen erittäin selkeä viesti (Jukka Kola oli jo poistunut keskustelusta, kun kieleksi vaihdettiin englanti) oli, että tohtoriopintoja on lyhennettävä, jotta ne olisivat vertailukelpoisia muiden maiden kanssa. Tavoitteena on 3+2+4 (3 vuotta kandidaatin opintoja, 2 vuotta lisää maisterin opintoja ja sitten 4 vuotta tohtoriopintoja). Vararehtorin esittämä ajatus oli yksinkertaisesti siirtää osa opinnoista, jotka tällä hetkellä suoritetaan tohtoriopintojen puitteissa, varhaiseen postdoc-vaiheeseen. Suuri kysymys on tietysti se, kuka tämän siirron maksaa? Tutkimusrahoitusta on lisättävä huomattavasti, jotta postdoc-tutkijoiden palkat voidaan maksaa, ellei haluta heikentää kotimaisen tutkimustuotannon kokonaistasoa. Jo nyt postdoc-tutkijan palkkaaminen Akatemian tutkijabudjetilla on lähes taloudellista itsemurhaa.

Ei kiinnostusta (takautuvaan tarkasteluun ja itsetutkiskeluun)?

Fri, 17 Feb 2017 00:00:00 +0000

Yliopistossa puhuttiin paljon viime vuoden ”muutoksista” . Yllättäen kukaan ei näytä enää olevan kiinnostunut aiheesta. Ainakin tämä oli ensivaikutelmani, kun menin Meilahden kampuksella järjestettyyn kuulemistilaisuuteen. Haartmanin instituutin luentosali 1, jossa kuulemistilaisuus oli tarkoitus järjestää, oli täysin tyhjä saapuessani. Koska vain kourallinen ihmisiä oli vaivautunut paikalle, kuulemistilaisuus oli siirretty läheisen kahvilan pöydän ääreen. Kukaan ei juuri huomannut, että arviointiryhmä on aloittanut työnsä analysoidakseen Helsingin yliopistossa viimeisen puolentoista vuoden aikana tapahtuneita ”muutoksia”. Oletan, että tarkoituksena oli selvittää, mitä vältettävissä olleita virheitä on tehty. Tämän yliopistolähteen mukaan Jukka Kola, joka on toiminut monien tämän ajanjakson kiistanalaisten päätösten julkisena kasvoina, sai itse päättää arviointiryhmän jäsenistä. Tämän vuoksi arviointiryhmän on oltava erittäin varovainen, jotta sen raportti ei vaikuta puolueelliselta.

1000 kertaa liian hidas

Thu, 01 Dec 2016 00:00:00 +0000

Helsingin yliopisto on ulkoistanut osan IT-infrastruktuuristaan Microsoftille. Vaikka ulkoistaminen olisi lyhyellä aikavälillä halvempaa kuin vastaavien palvelujen tuottaminen paikallisesti, nettovaikutus on todennäköisesti negatiivinen menetettyjen työpaikkojen, osaamisen ja itsenäisyyden vuoksi. Tämän itsetuhoisen käyttäytymisen selittämiseen ei tarvita salaliittoteorioita, vaan syynä ovat vain huonot päätöksentekokriteerit, joissa ei oteta huomioon pitkän aikavälin ja ulkoistettuja kustannuksia. Pyrkiessään saamaan käyttäjät päivittämään uudemmat Windows-versiot Microsoft lopetti Windows XP:n laajennetun tuen 8. huhtikuuta 2014, ja yliopisto noudatti tätä kieltämällä XP-koneilta pääsyn verkkoon. Perusteluna oli, että XP:stä oli tulossa turvallisuusriski. Samaan aikaan Windows XP:n osuus oli edelleen noin 20 % kaikista Windows-asennuksista maailmassa ( https://www.statista.com/statistics/218089/global-market-share-of-windows-7/ ). Vielä lokakuussa 2015 yli 100 miljoonaa tietokonetta käytti Windows XP:tä ( https://en.wikipedia.org/wiki/Usage_share_of_operating_systems ja https://www.statista.com/statistics/218089/global-market-share-of-windows-7/ ), ilman että siitä olisi aiheutunut katastrofaalisia seurauksia. Windows XP:n käytön lopettaminen oli ongelma, sillä neljässä tutkimustyöhön tarvitsemassamme laitteessa on edelleen Windows XP. Käyttöjärjestelmää ei ole mahdollista päivittää ilman laitteiston uusimista (mikä maksaisi tuhansia tai kymmeniä tuhansia euroja ja on siksi lähes mahdotonta yliopiston nykyisessä tiukassa taloudellisessa tilanteessa). Eikä laitteiden käyttämiseen tarvittava ohjelmisto tietenkään ole yhteensopiva Windows 7:n kanssa. Tämän seurauksena emme voi hallita laitteita etäyhteydellä emmekä tehdä automaattisia varmuuskopioita. Jopa tietojen siirtäminen analysoitavaksi toiselle tietokoneelle edellyttää Adidas-verkkoa . Olin ottanut yhteyttä IT-tukeen hyvissä ajoin ennen Windows XP:n laajennetun tuen päättymistä ja pyytänyt heitä etsimään ratkaisua. Ilmeisesti mahdollisia ratkaisuja oli useita, ja IT-tuki alkoikin toteuttaa niitä, mutta henkilöstön vaihtuvuuden vuoksi projekti jouduttiin ”käynnistämään uudelleen” useita kertoja, ja eri tukihenkilöillä oli erilaisia näkemyksiä ongelman ratkaisemisesta. Yliopistossa toteutetun laajan ”fire and hire” -toimenpiteen myötä koko projekti hajosi jälleen. Tänä syksynä keskustelin jälleen tarpeistamme IT-henkilökunnan kanssa, mutta en ole toistaiseksi saanut mitään konkreettista apua. Tänä tiistaina halusin vihdoin selvittää, kuinka vaikeaa on todellisuudessa liittää Windows XP -kone verkkoon tavalla, joka ei vaaranna tietoturvaa, mutta mahdollistaa tiedostojen jakamisen, varmuuskopioinnin ja etäohjauksen. Kävin instituutin romupaikalla, jonne kerätään rikkoutuneita elektroniikkalaitteita, ja otin sieltä kolme vanhaa 10/100-verkkokorttia sekä muutaman ethernet-kaapelin. Yksi kortti ja yksi kaapeli olivat vielä toimintakunnossa, joten asensin verkkokortin Ubuntu 16.04 -tietokoneeseen ja liitin sen ethernet-kaapelilla yhteen XP-koneista. Määritettyäni verkkokortille IP-osoitteen manuaalisesti ja asennettuani Samban Ubuntu-koneelle pystyin liittämään Samba-jakon asemaksi Windows XP -koneeseen. Sitten tein Samba-jakon saatavaksi verkkosivun kautta. Koko homma kesti noin tunnin. Koska en ole IT-ammattilainen, käytin ehkä vielä kolme tuntia selvittämään, miten se tehdään (Samban asennus, Apache-palvelimen asennus, toisen verkkokortin konfigurointi, mikä ei tapahdu automaattisesti Ubuntussa). Tämä ratkaisu täyttää kaikki vaatimuksemme, ei maksanut mitään ja saatiin toteutettua yhden päivän kuluessa. Kirjoitan teknisistä yksityiskohdista myöhemmin, kunhan ehdin dokumentoida tekemäni toimenpiteet. Joustavuus on ehkä se, mitä eniten puuttuu, kun tarkastelen monia yliopistomme IT-projekteja. Mieleeni tulee erityisesti siirtyminen Drupaliin yliopiston verkkosivujen sisällönhallintajärjestelmänä. Valitettavasti tiedekuntamme käyttää edelleen Dreamweaveria verkkosivujensa luomiseen, minkä seurauksena monia verkkosivuja ei päivitetä lainkaan.

Hankkeen keskeinen rahoitus

Fri, 07 Oct 2016 00:00:00 +0000

Tämä kirjoitus on saanut inspiraationsa äskettäisestä menestyksestämme Suomen Akatemian Key Project -rahoituskilpailussa . Yksi tutkijoiden suurimmista ajanhukista on rahoituksen hakeminen tutkimuksensa rahoittamiseksi. Tutkijat käyttävät yhä enemmän aikaa apurahahakemusten laatimiseen, koska kilpailu kutistuvista resursseista kiristyy. Kun opetukseen ja hallintoon käytetty aika on vähennetty, heillä jää ehkä muutama tunti viikossa tutkimustyöhön. Viime viikolla lounastauolla eräs ystäväni kysyi minulta, mitkä rahoituksen saamisen onnistumisprosenttimme olivat. En tiennyt, koska olen vältellyt tätä epämiellyttävää totuutta. Laskin asian tänään, ja masentava tulos on, että hyväksymisprosenttimme ovat alhaisella yksinumeroisella tasolla, ja tämä näyttää olevan melko keskimääräinen luku (meille vuosi 2015 oli poikkeuksellisen menestyksekäs, ja vuoden 2016 luku saattaa vielä parantua, koska useita päätöksiä ei ole vielä tehty).Akateemisen tuottavuuden parantaminen lisäämällä paperilla 1600 tuntia vuotuista työaikaa on merkityksetöntä, jos 400 tuntia tästä ajasta kuluu turhaan, eli epäonnistuneisiin apurahahakemuksiin. Järjestelmälle aiheutuvat taloudelliset menetykset ja vaihtoehtokustannukset ovat valtavat, ja eräs kollegani viittasi minulle äskettäin tähän vuoden 2015 artikkeliin Clinical Chemistry , jossa apurahahakemusten kirjoittamiseen tuhlatun rahan arvo arvioitiin Yhdysvaltojen osalta varovaisesti vähintään 20 miljardiksi dollariksi vuodessa. Budjettiimme sisältyy uusia tutkijapaikkoja, mutta emme vielä tiedä, missä ja milloin nämä henkilöt pääsevät aloittamaan työnsä. Teoriassa isäntäorganisaatio (eli Helsingin yliopiston tutkimusohjelma) takaa infrastruktuurin. Tutkimusohjelma ei kuitenkaan voi luoda laboratoriotilaa tyhjästä. Yliopisto yrittää vain säästää rahaa minimoimalla vuokraamansa lattiapinta-alan. Vaikka jotkut juhlistavat onnistuneita apurahahakemuksia, oma näkemykseni on realistisempi: Rahoituspäätöksen jälkeen on ennen rahoituspäätöstä*.*Lainaus on muokattu viittaamalla Sepp Herbergeriin , vuoden 1954 jalkapallon maailmanmestaruuden voittaneen Saksan valmentajaan, joka totesi kuuluisasti: ”Ottelun jälkeen on ennen ottelua.”

Yliopistojen rankingit (ja miten niitä voidaan manipuloida)

Mon, 29 Aug 2016 00:00:00 +0000

Vau. Helsingin yliopisto onnistui jälleen parantamaan sijoitustaan Shanghai-rankingissa ja on nyt 56. sijalla. Kuitenkin jopa yliopiston omassa lehdistötiedotteessa sävy oli kuitenkin hieman synkkä, ikään kuin tämä olisi viimeinen kukoistus ennen lopullista rappeutumista. On totta, että tutkijat ovat kärsivällisesti rakentaneet nykyisen menestyksen perustan viime vuosikymmenien aikana. Siitä huolimatta, kun poliitikot nyt päättelevät, että koulutusbudjetin leikkaukset ovat vastuussa tästä menestyksestä, he ovat luultavasti oikeassa. Ehkä leikkaukset todellakin vaikuttivat tuottavuuden nousuun: kaikki tutkijat, jotka yllättäen jäivät työttömiksi, jatkoivat ilmeisesti kiihkeästi työtään nykyisissä projekteissaan saadakseen käsikirjoituksensa valmiiksi julkaistaviksi. Artikkelit ovat ylivoimaisesti hallitseva valuutta akateemisilla työmarkkinoilla. Ja nämä työttömät tutkijat saattavat julkaista aiempaa nopeammin, koska heillä ei ole opetustehtäviä… Vielä tärkeämpää on kuitenkin se, että Helsingin tulokset Shanghai-rankingin yksittäisissä indikaattoreissa vuosilta 2015 ja 2016 eroavat merkittävästi toisistaan vain akateemisen suorituskyvyn osalta (julkaisut/akateemisen henkilökunnan määrä) sekä paljon siteerattujen tutkijoiden lukumäärän osalta. Koska Helsingin yliopistojen henkilöstövähennykset ovat jatkuneet jo jonkin aikaa jo ennen tämän kevään mittavia leikkauksia, vaikuttaa perustellulta väittää, että 56. sija johtuu osittain henkilöstövähennyksistä, jotka vaikuttivat suoraan ja nopeasti akateemisen henkilöstön määrään. Shanghain ranking painottaa tutkimusta, kun taas muissa ranking-listoissa Helsingin sijoitus on jopa laskenut. Esimerkiksi QS World University Rankings -listalla Helsingin sijoitus laski sijalta 67 (2014/15) sijalle 96 (2015/16). Näiden kahden rankingin välillä QS-tiimi teki ”parannuksia” rankingjärjestelmäänsä, ja nämä olivat lähes yksin vastuussa sijoitusten laskusta, jos tarkastellaan tietoja tarkasti. He ”normalisoivat” tiedekuntakohtaisen viittaussuhteen oppiaineen mukaan, ja biotieteet joutuivat kovaan rangaistukseen, koska ne luokiteltiin ”paljon viitatuksi alaksi”. Yksinkertaisesti sanottuna viittaus taiteiden ja humanististen tieteiden alalla julkaistuun artikkeliin painaa nyt noin 40 kertaa enemmän kuin viittaus biotieteiden tai lääketieteen alalla julkaistuun artikkeliin. Jokainen viidestä suuresta alasta (taiteet ja humanistiset tieteet, tekniikka ja teknologia, biotieteet ja lääketiede, luonnontieteet sekä yhteiskuntatieteet ja johtaminen) vaikuttaa nyt yhtä lailla 20 prosentin osuudella lopulliseen arvioon ”viittaukset opettajaa kohti” -kategoriassa (yksityiskohtainen selitys normalisoinnista löytyy täältä: http://content.qs.com/qsiu/Faculty_Area_Normalization_-_Technical_Explanation.pdf) . Miksi ihmeessä he rankaisevat alaa siitä, että sillä on suurempi vaikutus? Humanististen alojen artikkeleita ei siteerata yhtä paljon kuin biotieteiden artikkeleita. Ehkä tämä johtuu siitä, että niiden keskimääräinen julkaisu ei ole yhtä merkityksellinen omalle alalleen kuin biotieteiden julkaisu on biotieteiden alalle? Myönnän, että alojen välillä on kulttuurieroja, mutta kuka voi sanoa, kuinka suuri osa johtuu juuri näistä kulttuurieroista ja kuinka suuri osa taas heikosta laadusta tai epäolennaisesta tutkimuksesta? Juuri näin QS World University Ranking teki keksimällä ”normalisointikertoimia”, joilla käytännössä väitettiin kaikkien alojen olevan yhtä merkityksellisiä. Kaikkia tällaisia ranking-listoja on kuitenkin helppo manipuloida. Esimerkiksi viittausten ja tiedekunnan jäsenten välistä suhdetta voidaan helposti parantaa ulkoistamalla palveluja, joita aiemmin suorittivat tiedekunnan tutkijat (ja juuri sitä Helsingin yliopisto tekee parhaillaan). Aivan kuten lehtien vaikutuskerroin, myös yliopistorankingit menettävät merkityksensä, jos tavoitteena on saavuttaa korkea sijoitus eikä erottautua tutkimuksessa ja opetuksessa ( Goodhartin laki : Kun mittari muuttuu tavoitteeksi, se lakkaa olemasta hyvä mittari).Shanghain rankingia on kritisoitu paljon. Se aliarvioi opetusta, koska opetuksen suorituskyky ei tule lainkaan suoraan mukaan laskelmiin, ja se suosii suuria yliopistoja, koska 50 % arvosanasta perustuu pelkkään lukumäärään, jota ei ole normalisoitu yliopiston koon huomioon ottamiseksi. Siitä huolimatta se on ainoa toistettavissa oleva (ja siten tieteellinen) aineisto kolmesta suuresta rankingista ( https://link.springer.com/article/10.1007/s11192-012-0801-y ), sillä sekä QS- että Times-ranking nojaavat vahvasti mielipide- ja maine-kyselyihin, joita on tunnetusti vaikea toistaa.Mikä on tämän viesti? Helsingin yliopisto on todennäköisesti yhtä hyvä kuin se on ollut viimeisen vuosikymmenen aikana, ja suuret vaihtelut ovat vain artefakteja, jotka johtuvat muuttuneista ranking-menetelmistä tai hallinnollisista sopeutuksista taloudelliseen todellisuuteen, jonka suomalaiset äänestäjät toivat tullessaan vuoden 2015 eduskuntavaaleissa.

Voittakaamme syöpä yhdessä!

Sun, 07 Aug 2016 00:00:00 +0000

Sawan ja minä ilmoittauduimme ”The Jeltsch Laboratory” -joukkueena Helsingin Twilight Run -tapahtumaan, joka on Suomen Syöpäsäätiö tukeva hyväntekeväisyystapahtuma. Sawan sai kuitenkin kesäflunssan ja joutui jättämään koko tapahtuman väliin. Tavoitteenani oli pysyä alle tunnin ajassa, ja se onnistui. Paikalla oli itse asiassa useampia osallistujia RPU:sta (Research Programs Unit) ; törmäsin Tiiaan ja Juliaan. Ehkä meidän pitäisi ensi vuonna osallistua yhteisenä RPU-joukkueena (tai miksi ikinä RPU:ta sitten kutsutaankaan, jos todella onnistumme muuttamaan nimemme)?

Hyvää johtajuutta?

Mon, 02 May 2016 00:00:00 +0000

Kun aloitin pää tutkijana Helsingin yliopistossa , minua kehotettiin osallistumaan Henkilöstökoulutuksen järjestämään ”Hyvä johtajuus” -kurssille. Yhdessä 14 muun tutkimusryhmän johtajan kanssa opiskelin marraskuun 2013 ja maaliskuun 2014 välisenä aikana Sanna-Marja Heiminon ja muiden asiantuntijoiden johdolla muun muassa ”taitoja, joilla voi tehokkaasti kehittää, valmentaa, voimaannuttaa ja johtaa muita parhaiden tulosten saavuttamiseksi”.Kurssin päätteeksi meillä oli illallinen Jukka Kolan kanssa, jota pidetään nykyään vastuussa laajamittaisten (ja monien tarkkailijoiden mielestä liioiteltujen) kustannussäästöjen toteuttamisesta , jotka pakotettiin yliopistolle vallitsevien poliittisten voimien määräämien budjettileikkausten seurauksena.En halua tässä keskustella siitä, olivatko tällaiset radikaalit toimenpiteet välttämättömiä vai olisiko vähemmän laaja säästöstrategia riittänyt. Jopa päätös siitä, säästetäänkö vai harjoitetaanko alijäämäistä taloudenpitoa talouden laskusuhdanteessa, ei useimmiten perustu tosiasioihin vaan ideologiaan. Taloustieteessä kovat tiedot lisäksi vaikuttavat muodit ja ajan henki. Siksi ei ole yllättävää, että tunnetut taloustieteilijät ovat eri mieltä alijäämäisen taloudenpidon vaikutuksista. Mutta nyt eksyn aiheesta… Halusin vain ilmaista täydellisen pettymykseni. En säästötoimiin sinänsä, vaan siihen, MITEN säästöt toteutettiin suhteessa niihin ”hyvän johtajuuden” käytäntöihin, joita meitä on kehotettu noudattamaan. Päätöksistä ei keskusteltu riittävän avoimesti. Vieläkin monien irtisanomisten perusteet ovat käsittämättömiä ja kiistanalaisia (ks. esim. tämä artikkeli Suomen suurimmassa sanomalehdessä Helsingin Sanomissa). Koska avoimuus puuttui selvästi, yliopiston ylimmän johdon puheet hyvästä johtajuudesta näyttivät olevan lähinnä pelkkää sanahelinää. En epäile, etteivätkö he ajattelisi yliopiston yleisen edun parasta. Mutta kuka määrittelee yliopiston edun? Useimmat oligarkit määrittelevät sen itse, eikö niin? Siksi ei ole yllättävää, että äskettäisessä työhyvinvointikyselyssä tyytyväisyys yliopistotason strategiseen johtamiseen (rehtorit ja vararehtorit) oli kaikkien aikojen alimmillaan. Jos kysely toistettaisiin nyt, tulokset olisivat todennäköisesti paljon huonompia, varsinkin jos irtisanotuilla olisi vielä sananvaltaa. Huomionarvoista on, että johtoa ei enää luota pelkästään Helsingin yliopiston tavallinen työntekijä. Minusta tuntuu, että epäluottamus leviää nyt tutkijoiden keskuudessa kaikissa uran vaiheissa. Millainen tulevaisuus on mahdollinen tällaisessa tilanteessa? Google nimetään jatkuvasti yhdeksi parhaista amerikkalaisista työpaikoista, ja siellä päätettiin käyttää miljoonia dollareita ja useita vuosia tutkimaan, miten luodaan parhaat työryhmät. Yksittäinen ratkaisevin tekijä tiimin innovaatiotulosten, luovuuden ja tuottavuuden määrittämisessä oli psykologinen turvallisuus ( katso tämä NYT Magazine -artikkeli ). Arvaa, kuinka turvalliseksi yliopiston työntekijät tuntevat olonsa tällä hetkellä. Kun keskustelimme Jukka Kolan kanssa, olin erittäin vaikuttunut hänen selkeästä sitoutumisestaan Helsingin yliopiston kansainvälistämisen edistämiseen. Mietin kuitenkin jo silloin, kuinka realistinen tavoite ”rekrytoida aktiivisesti kansainvälistä huippuhenkilöstöä” on. Nyt näyttää entistäkin epätodennäköisemmältä, että tämä tavoite voitaisiin saavuttaa merkittävällä tavalla, sillä yliopistot ovat alkaneet kokea uuden aivovuodon aallon. Jopa opiskelijatasolla, jossa kansainvälistyminen on edistynyt huikeasti viimeisten 20 vuoden aikana, saatamme nähdä laskua EU:n ja ETA:n ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksujen käyttöönoton .

FPLC-proteiinien puhdistuskurssi

Mon, 04 Jan 2016 00:00:00 +0000

Kahdeksan jatko-opiskelijaa ilmoittautui joulukuussa järjestettyyn FPLC-proteiinipuhdistuskurssille . Jos jotain opin, niin sen, että kurssin aikana tehtävä proteiinien puhdistus tulisi AINA suorittaa käyttämällä proteiinia ja menetelmää, joita on aiemmin käytetty menestyksekkäästi LUKUISIA kertoja. Opiskelijoiden tuomat proteiinit ovat erinomainen oppimisen lähde, mutta kurssimuodon aikarajoitukset eivät antaneet meille mahdollisuutta saada näiden proteiinien puhdistusta valmiiksi kurssin aikana.Uuden Äkta Avant 25:n tekniset ongelmatLisäksi Äkta Avant 25 , jonka ostimme GE Healthcarelta tänä kesänä, rikkoutui KAKSI KERTAA kurssin aikana. Ensin ohjaus tietokone rikkoutui (RAID-vika). HP toimitti korvaavan kiintolevyn 24 tunnin kuluessa, ja kun RAID oli palautunut, pystyimme jatkamaan kurssia. Kuitenkin ensimmäisen tämän vian jälkeisen ajon aikana Äkta-laitteessa ilmeni ylipaineongelma. Tunnistimme syyksi viallisen virtauksenrajoittimen , mutta emme halunneet jatkaa, koska aiemmissa ajoissa oli ollut vakavia ongelmia ilmakuplien kanssa. Siksi suoritimme ajot vanhalla Äkta Explorer 100 -laitteella. GE Healthcare lähetti nopeasti huoltoteknikon tarkastamaan järjestelmän, mutta koska hänellä ei ollut varaosaa mukanaan, jouduimme odottamaan maanantaihin 14.12. asti, kunnes Äkta Avant oli jälleen täysin toimintakunnossa.Mitä puhdistimme: liukoinen VEGFR-3 (VEGFR-3/Fc) ja HepsinPuhdistimme liukoista ihmisen VEGF-reseptoria 3 (sen solunulkoisen domeenin kolme ensimmäistä domeenia, jotka on liitetty ihmisen IgG:n vakio-Fc-osaan). Tämä on puhdistus, jonka olemme tehneet monta kertaa. Se vastaa vasta-aineiden puhdistusta proteiini A-sefarosella.Olimme valmistaneet etukäteen konditionoidun soluviljelyväliaineen. Tuotamme suurimman osan proteiineistamme hyönteissoluissa (pääasiassa Drosophila S2), ja S2-solut olivat erittäneet VEGFR-3/Fc:n väliaineeseen sen jälkeen, kun metallotioneiinin promoottoria oli indusoitu 1 mM:n Cu2+-pitoisuudella noin 4,5 päivän ajan. Puhdistukseen tarkoitetun väliaineen valmistelu koostuu ainoastaan 1) solujen poistamisesta sentrifugoimalla ja 2) suodattamisesta saostumien ja muiden pienten hiukkasten poistamiseksi, jotka saattaisivat tukkia kolonnin. pH:ta ei tarvitse säätää.Nopea neutralointi matalan pH:n eluution jälkeen ON TÄRKEÄÄJuoksutimme väliaineen kertakäyttöisen 5 ml:n HiTrap-rekombinanttiproteiini A -kolonnin läpi yön noin 1 ml/min nopeudella ja eluoimme matalan pH:n puskurilla. Eluoidut 2 ml:n fraktiot neutraloitiin välittömästi 400 µl:lla 1 M Tris-liuosta (pH 8,5). Tässä vaiheessa teimme pienen virheen toisen puhdistuksen aikana. GE Healthcare ei ollut vielä tuonut markkinoille kasetteja 5 ml:n keräysputkille (eivätkä ole vieläkään tehneet niin, vaikka lupasivat ne jo syyskuuksi 2015), joten käytimme 15 ml:n Falcon-putkia 2 ml:n fraktioiden keräämiseen; niihin olimme etukäteen annostelleet 400 µl neutralointiliuosta. Sekoittuminen näissä putkissa ei kuitenkaan ollut tehokasta, ja pitkäaikainen altistuminen matalalle pH-arvolle johti proteiinimme osittaiseen vaurioitumiseen. Tämä näkyy, kun verrataan ryhmän 2 ja ryhmän 4 kokojakokromatogrammeja: Ryhmässä 4 ensimmäinen piikki (aggregaatti) on paljon suurempi ja heterogeenisempi verrattuna ryhmän 2 vastaavaan piikkiin. Itse asiassa, kun VEGFR-3/Fc eluoidaan matalalla pH:lla proteiini A -kolonneista, se saostuu aina suuremmilla pitoisuuksilla pian eluution jälkeen, mutta liukenee jälleen neutraloinnin yhteydessä. Tätä ei tapahtunut fraktioissa 5.A.3 ja 5.A.4 (ryhmä 4), koska eluaatin ja neutralointipuskurin sekoittuminen 15 ml:n Falcon-putkessa oli tehotonta (myös 2 ml:n fraktiokoko oli todennäköisesti syynä; 1 ml olisi ollut parempi). Ryhmän 2 ajon aikana poistimme putket heti ajon päätyttyä ja sekoitimme siten puskurit, kun taas ryhmän 4 osalta ajo päättyi yöllä ja eluaatti pysyi suurelta osin sekoittumattomana aamuun asti.Vaihtoehtoisesti olisimme voineet eluoida erittäin väkevällä kaootrooppisella suolalla lähes neutraalissa pH:ssa (mitä teemme seuraavalla kerralla, jos meillä on automatisoitu ajo, jossa eluointi tapahtuu keskellä yötä). Pierce tarjoaa (patentoidun) ”hellävaraisen” eluointipuskurin , jonka pH on 6,6. En tiedä Piercen puskurin koostumusta, mutta se on erittäin tiheä liuos jostakin kaootrooppisesta suolasta. 3 M kalium-/natriumtiosyanaattia tai 4 M magnesiumkloridia puskuroiduissa liuoksissa, joiden pH on noin 7, käytetään usein kaootrooppisina suoloina tähän tarkoitukseen. Hepsin Opiskelijoiden toimittamat proteiinit olivat haastavia. Ensinnäkin niiden pitoisuudet lähtöaineessa olivat hyvin alhaiset. Vaikka proteiini näkyy selvästi, kun VEGFR-3/Fc-konditionoitu elatusaine ajetaan PAGE-geelillä ja värjätään Coomassie-värillä, Hepsinille ei näy tällaista kaistaa. Lisäksi näytti siltä, että merkittävä osa proteiinista ei (enää) sisällä histagiinia, minkä vuoksi sitä ei saata talteen ensimmäisessä puhdistusvaiheessa. Se osa Hepsin-H6:sta, joka sitoutuu Ni2+-sefarosiin, eluoituu jo 20 mM:n imidatsolipitoisuudella, mikä vaikeuttaa kolonnin pesua. Hepsin, jossa on pidempi histagiini (H10), selviää 20 mM:n imidatsolipesusta, mutta sen ilmentymistasot ovat myös alhaiset. Alla on yksittäisten ajojen kromatogrammit ja merkityt kuvat Coomassie-värjätyistä PAGE-geeleistä. Äkta Avant 25:n käytön yksityiskohtainen ohje on vielä valmistumassa…

Tunne oikeutesi

Thu, 19 Nov 2015 00:00:00 +0000

Acatiimi -lehden artikkelisarjassa Suomen yliopistotutkijoiden ja -opettajien liiton (FUURT) edustaja Mia Weckman esitteli Suomen oikeusjärjestelmää ja työelämää koskevaa lainsäädäntöä. Sarja oli suunnattu erityisesti ulkomaalaisille uusille työntekijöille ja kirjoitettu englanniksi, joten se on yksi harvoista tietolähteistä, jos et osaa suomea. On kuitenkin syytä muistaa, että paperi ja näytöt eivät punastu. Monet säännöistä on kehitetty perinteisiä työpaikkoja varten, ja ne sopivatkin hyvin niihin, mutta eivät niinkään akateemiseen tutkimukseen, joka kukoistaa parhaiten innostuksen ja omistautumisen voimalla, ei velvollisuudentunteen. Koska olemme kuitenkin kaukana tästä ihanteesta, sinun on hyvä tuntea oikeutesi. Tässä ovat aiheet ja linkit:

OpenVPN:n hallinta Network Managerin avulla

Thu, 05 Nov 2015 00:00:00 +0000

Olen juuri siirtynyt takaisin MacOSX:stä Ubuntuun työasioiden vuoksi. Pääasiassa taloudellisista syistä. Työpaikalla tarvitaan lisää tietokoneita, ja todella hyvä PC-kannettava maksaa vain puolet siitä, mitä MacBook Pro tai iMac maksaa. Tänään halusin muodostaa yhteyden kotoa yliopiston VPN-verkkoon ja katsoin yliopiston antamia ohjeita. Kuten tavallista, ohjeita ei käytännössä ollut lainkaan, ja ne, jotka olivat saatavilla, olivat virheellisiä. Ja ne olivat yksinomaan suomeksi ( http://www.helsinki.fi/helpdesk/ohjeet/tietoliikenne_ja_etakaytto/yhteydet_yliopiston_ulkopuolelta/vpn_ubuntu-asennus.html) . Kuvasta (Hardy Heron) käy selvästi ilmi, että tätä sivua ei ole päivitetty vähintään kuuteen vuoteen (Hardy Heron julkaistiin vuoden 2008 alussa).Mitä siis teet, jos olet ladannut ja purkanut hy-vpn-config.tar.gz-tiedoston osoitteesta https://ohjelmistojakelu.helsinki.fi?Ensin sinun on asennettava laajennus Network Managerille: sudo apt-get install network-manager-openvpn network-manager-openvpn-gnome. Sen jälkeen avaat Network Managerin työpöydän oikeassa yläkulmassa olevan valikkopalkin kuvakkeen kautta. Kaikkien käytettävissä olevien langattomien verkkojen alapuolella on kohta ”VPN-yhteydet”. Seuraa polkua ”VPN-yhteydet” -> ”Määritä VPN” -> ”Lisää” -> ”Tuo tallennettu VPN-määritys” -> ”Luo”. Valitse sitten ladatuista ja puretuista tiedostoista tiedosto ”openvpn.conf”. Täytä sen jälkeen muut kentät valintaikkunassa: käyttäjätunnus ja salasana. CA-varmenteeksi valitse ladatuista tiedostoista tiedosto ”HY-vpn-CA.pem” (sinun olisi pitänyt tallentaa se ensin johonkin turvalliseen paikkaan, esim. kansioon ”/etc/openvpn”).Yksi ongelma, josta käyttäjät valittavat, on se, että tuonti ei noudata ”redirect-gateway def1” -ohjetta, minkä seurauksena et pysty muodostamaan yhteyttä mihinkään (luulen, että tämä johtuu siitä, että Network Manager käyttää dnsmasq:ta, eikä dnsmasq ilmeisesti ole tarpeeksi älykäs ymmärtämään, että sen pitäisi nyt lähettää kyselyt jonnekin muualle). Siksi käyttäjät valittavat, että Network Manager ei reititä kaikkea liikennettä VPN-verkon kautta. Valintaruutu, jonka valinta on poistettava, jotta tämä toimisi, on hyvin piilotettu: se löytyy yhteyden muokkausikkunasta IPv4-asetukset-välilehdeltä -> Reitit (oikeassa alakulmassa) -> ”Käytä tätä yhteyttä vain sen verkossa oleviin resursseihin”. Miksi ihmeessä sitä on nimetty tavalla, jota kukaan ei ymmärrä? Miksi sitä ei voitu nimetä ”Älä reititä kaikkea liikennettä tämän VPN-yhteyden kautta”? Minun piti myös valita valintaruutu ”Ohita automaattisesti saadut reitit”, vaikka en tiedä miksi…Kuten tavallista, OpenVPN:n asennus on hankalaa, ja tärkeä VPN-liikenteen tunnelointi piti lisätä manuaalisesti OpenVPN-palvelimelle:iptables -t nat -A POSTROUTING -s 10.8.0.0/24 -o eth0 -j MASQUERADETein tämän luomalla /etc/network/if-up.d/ -hakemistoon uuden tiedoston nimeltä openvpn2, jonka sisältö oli seuraava:#!/bin/shiptables -t nat -A POSTROUTING -s 10.8.0.0/24 -o eth0 -j MASQUERADETietenkin voit edelleen käynnistää ja pysäyttää VPN:n komentoriviltä. Systemd:n käyttöönoton jälkeen salasanan syöttö ei kuitenkaan ole enää yhtä suoraviivaista. Kun suoritat komennon sudo systemctl start openvpn.service, sinun on suoritettava (esimerkiksi toisessa terminaalissa) komento sudo systemd-tty-ask-password-agent ja syötettävä salasanasi siellä. Tämä on selvästi väliaikainen ratkaisu, kunnes järjestelmään saadaan kunnollinen salasana-agentti…

Vaikea alku

Wed, 26 Aug 2015 00:00:00 +0000

PÄIVITYS: Kysyin Akatemialta Akatemian professuurien rahoitusosuuksia, mutta näitä virkoja on niin vähän, ettei kyseisistä tiedoista saa mitään käyttökelpoisia tilastotietoja. Sain Akatemialta hyvin avoimen vastauksen (joka sisälsi myös pyytämäni luvut). Päätös leikata rahoitusta ensisijaisesti postdoc-tutkijoilta oli akatemian tietoinen valinta, jolla pyrittiin säilyttämään kilpailukykyisen tutkimuksen edellytykset projekteille ja akatemian tutkimusapulaisille. Suuntaus siirtää rahoitusta nuoremmilta tutkijoilta vanhemmille näyttää kuitenkin olevan yleinen, ja se on jatkunut Yhdysvalloissa jo puoli vuosisataa (ks. esim. täältä: http://metamodern.com/2009/11/27/great-science-great-scientists-and-icons/ tai täältä: http://nexus.od.nih.gov/all/2012/02/13/age-distribution-of-nih-principal-investigators-and-medical-school-faculty/) . Tulevaisuutemme riippuu uusista ideoista ja innovaatioista. En ole varma, onko totta, että nuoremmat tutkijat tuottavat enemmän uusia ideoita ja innovaatioita, kuten edellä mainitussa blogikirjoituksessa väitetään ( http://metamodern.com/2009/11/27/great-science-great-scientists-and-icons/) , mutta jos asia on näin, rahoituksen siirtäminen pois heiltä olisi pitkällä tähtäimellä huono idea. Suomen Akatemian rahoittaman tutkimuspaikan saaminen on yhä vaikeampaa. Eniten minua huolestuttaa se, että säästöt kohdistuvat akateemisen uraportaikon ”alempaan” päähän: postdoc-tutkijapaikkojen hakujen hyväksymisaste on heikentynyt eniten, kun taas Terveystutkimusneuvostossa Akatemian hankkeiden rahoitus on pysynyt suurelta osin ennallaan. Tänä tiistaina Suomen Akatemia esitteli nämä luvut lääketieteellisen tiedekunnan Ask & Apply -tapahtumassa, joka koski syyskuun rahoitushakukierrosta. Myös Akatemian tutkijatoimien rahoitusta leikattiin, mutta huomattavasti vähemmän kuin postdoc-tutkijoiden rahoitusta. Kummallista kyllä, esityksestä puuttuu Akatemian professuurien hakujen hyväksymisaste. Viittaako tämä sukupolvien väliseen konfliktiin, jossa vakiintuneet tutkijat yrittävät menestyksekkäästi varmistaa itselleen hupenevat resurssit? Jotta voisin tehdä johtopäätöksiä, minun pitäisi tietää Akatemian professuurien hakujen hyväksymisaste ja myönnetyt summat.

Suomen uusi hallitus leikkaa yliopistojen rahoitusta noin 500 miljoonalla eurolla (vai eikö?)

Thu, 11 Jun 2015 00:00:00 +0000

PÄIVITYS: Näyttää kuitenkin siltä, että jotkut tämän artikkelin tietolähteinä toimineet puolueiden edustajat eivät ole edustaneet omien puolueidensa virallisia kantoja. Toisin sanoen: he puhuivat hölynpölyä ilman minkäänlaista valtuutusta. Todellisuudessa tulevat leikkaukset ja niiden suuruus määritetään vasta tulevana syksynä.

Helkaman laatuongelmat

Sun, 25 Jan 2015 00:00:00 +0000

Tämä kirjoitus on jatkoa kaksi vuotta sitten julkaisemalleni kirjoitukselle, jossa kerroin uudesta polkupyörästäni, Helkama Jääkäri . Siinä oli runsaasti ongelmia, ja vaikka asiakaspalvelu reagoi niihin hyvin nopeasti, toistuvat ongelmat tavaratelineen kanssa kävivät minulle liikaa. Viime joulukuussa kolmas tavarateline rikkoutui. Olin saanut myös tämän ilmaiseksi korvaavana kappaleena, mutta on ärsyttävää, kun se rikkoutuu, vaikka sen vaihtaminen viekin vain noin 10 minuuttia. En käytä sitä kovin raskaasti: kuljettamani tavarat painavat noin 2–3 kg, mutta ilmeisesti hitsatut tai juotetut liitokset ovat alttiita väsymismurtumille. Helkama tietää, että sen tavaratelineissä on laatuongelma. Kun pyysin toista korvaavaa tavaratelineä, asiakaspalvelu kertoi, että he yrittävät löytää sopivaa korvaajaa alihankkijalle, joka valmistaa näitä tavaratelineitä. Tällä kertaa ajattelin korjata tavaratelineen sen sijaan, että olisin pyytänyt uutta korvaavaa kappaletta, mikä vei vähemmän aikaa ja kestää todennäköisesti pidempään. En tiedä, ovatko he vaihtaneet komponenttitoimittajaansa. Jos oma korjaukseni menee rikki, minulla on vielä kaksi vanhaa rikkoutunutta tavaratelinettä, jotka voin korjata, mutta todennäköisesti seuraava polkupyöräni ei tule olemaan Helkama .

Ilmankostuttimet

Sat, 24 Jan 2015 00:00:00 +0000

Mikä on ihmiselle optimaalinen suhteellinen kosteus (RH)? Mielipiteet vaihtelevat, mutta useimmiten ”optimaalista” sisäilman suhteellista kosteutta koskevat arviot keskittyvät taloon eikä siinä asuviin ihmisiin. Ihmisten terveydelle optimaaliset arvot ovat 40–70 % ( http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1474709) . Sademetsän kosteus ei koskaan laske alle 80 %:n, ja jopa savannilla suhteellinen kosteus on useimmiten yli 50 %, jos sitä voidaan pitää viitteenä suhteellisesta kosteudesta, johon ihmiset ovat sopeutuneet. Useimmiten ihmiset ottavat kuitenkin ilmankostuttimet käyttöön vasta, kun he huomaavat oireita, ja näiden oireiden lievittämiseen tarvittavat olosuhteet voivat poiketa terveiden ihmisten tarpeista. Kokemusperäisten havaintojen mukaan tietyt yskätyypit häviävät vasta yli 37 °C:n kuumassa suihkussa, jossa suhteellinen kosteus on lähellä 100 %. Tällaisissa olosuhteissa vesi todennäköisesti tiivistyy hengitysteiden sisällä, mikä ohentaa limaa ja johtaa parempaan epäpuhtauksien poistoon sekä vähentää nenän takana valuvan liman määrää*. On kuitenkin näyttöä siitä, että kaikki hengitystieinfektiot eivät hyödy korkeammasta kosteudesta; esimerkiksi kurkunpääntulehdus (suomeksi: kurkunpääntulehdus) ei näytä reagoivan kosteuteen huolimatta yleisestä ja pitkään vallinneesta päinvastaisesta käsityksestä ( http://www.cjem-online.ca/v6/n5/p357 versus http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/1906598) . Mielenkiintoista on, että sekä ilmankostuttimien että ilmankuivaimien käyttö näyttää olevan positiivisesti yhteydessä lasten astmaan ( http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2966669) , mikä voisi viitata yleiseen hygieniaongelmaan tällaisten laitteiden kanssa. Myös astman kannalta liian korkea ilmankosteus on vasta-aiheista, vaikka tämä suositus näyttää perustuvan pääasiassa epäsuoraan vaikutukseen, joka johtuu lisääntyneestä home- ja pölypunkkitartunnasta tai bakteerikontaminaatiosta. En löytänyt paljon todisteita korkean suhteellisen kosteuden suorasta kielteisestä vaikutuksesta astmaan, ja jotkut astma-asiantuntijat eivät vastusta suhteellisen kosteuden kohtuullista lisäämistä ilmankostuttimen avulla, edellyttäen että laite pidetään puhtaana ja että kosteus pidetään turvallisissa rajoissa, jotta se ei lisää allergeenialtistusta (esim. http://asthma.ca/corp/services/pdf/asthma_humidifiers_vaporizers2_eng.pdf) . Lisätietoja suhteellisen ilman kosteuden ja astman välisestä suhteesta löytyy osoitteesta https://books.google.fi/books?id=ehuYVX2-hWYC&num=10.The . Ongelmana suhteellisissa kosteuksissa välillä 40–70 % on se, että ne voivat edistää homeen kasvua. Tilanne on kuitenkin hieman monimutkainen. Jopa 70 %:n suhteellinen ilmankosteus ei ole suuri huolenaihe, jos sisä- ja ulkolämpötilojen välillä ei ole eroja. Home tarvitsee vettä kasvaakseen, ja vesi tiivistyy, kun suhteellinen ilmankosteus saavuttaa 100 %. Suhteellisen ilmankosteuden ollessa 40–70 % tämä tapahtuu, kun kylmät pinnat kohtaavat lämpimän ilman (ikkunat, ulkoseinät). Kun tämä kondenssialue ei pysty vaimentamaan kosteutta (väärä materiaali) eikä johtamaan sitä pois (ilmatiiviit materiaalit), syntyy ongelma (ks. esim. http://www.hs.fi/kotimaa/a1416111843440 , artikkeli suomeksi). Siksi sisäilman hometta on vakavampi ongelma kylmemmissä ilmastoissa, ja talon ”optimaalinen” ilman kosteus vaihtelee vuodenajan mukaan ollen alimmillaan kylmänä vuodenaikana. Maissa, joissa talvet ovat kylmiä, jopa alhainen suhteellinen kosteus voi aiheuttaa homeen kasvua. Lämpötilassa -30 °C suositellaan, että suhteellinen kosteus ei ylitä 15 %. Tämä on niin alhainen taso, että luulen, että jopa muuten terveet ihmiset alkavat kokea terveysongelmia*. Arvioiden mukaan noin 20 % kaikista rakennuksista Suomessa kärsii homeongelmasta ( http://uutiset.hometalkoot.fi/component/dpcontentplugin/files/download/20/Kosteus-%20ja%20hometalkoot%20toimenpideohjelma.pdf , artikkeli suomeksi).Tämän vuoksi Suomen rakennuksissa käytetään nykyään pääasiassa koneellista ilmanvaihtoa, jolla varmistetaan, että kuivaa ilmaa puhalletaan jatkuvasti kaikkiin huoneisiin. Kun lämpötila laskee -20 °C:een tai alle, sisäilman suhteellinen kosteus voi laskea jopa 15 %:iin. Tämä on niin alhainen taso, että useimmat ihmiset alkavat valittaa hengitystieoireista sekä kuivasta, halkeilevasta ihosta. Silloin he lähtevät ostamaan ilmankostutinta. Mutta auttavatko ne todella? Markkinoilla on pääasiassa kahta erilaista kotikäyttöön tarkoitettua ilmankostutintyyppiä: ne, jotka haihduttavat vettä lämmittämällä, ja ne, jotka tuottavat vesisumua ultraäänellä ( http://en.wikipedia.org/wiki/Humidifier) . Pidin lämmitystyyppistä ilmankostutinta täysin hyödyttömänä: jotta saisin aikaan minkäänlaista merkittävää kosteuden nousua (suomalaisissa asunnoissa talvella tyypillisesti vallitsevasta 30 prosentista tai alle mihin tahansa yli 40 prosentin tasoon), minun piti vähentää ilmanvaihtoa tukkimalla osittain huoneeseen ilmaa puhaltavat tuuletusaukot, kuten tässä: . Näin tehdessäni huoneesta tuli sietämättömän kuuma, koska ilmankostutin ei ainoastaan haihduta vettä, vaan toimii myös varsin tehokkaana lämmityselementtinä (kokeilin UFOX 3S:ää: http://www.ufox.fi/ilmankostuttimet , jonka teho on 165 W ja joka voi haihduttaa jopa 150 ml tunnissa. Ainoa vaihtoehto oli siis ultraäänihaihdutin. Se, kuinka hyvin ne nostavat suhteellista kosteutta, riippuu pääasiassa ilmanvaihtokerroimesta (ACH, http://en.wikipedia.org/wiki/Air_changes_per_hour , suomeksi ”ilmanvaihtokerroin”). Se on luku, joka kertoo, kuinka monta kuutiometriä ilmaa vaihdetaan tunnissa jokaista huoneen kuutiometriä kohti (m³/h/m³). Suomessa on säädös, jonka mukaan tämän luvun on oltava vähintään 0,5, mutta useimmiten todelliset luvut asuinrakennuksissa ovat nykyään paljon suurempia. Tämän vähimmäisvaatimuksen yhteydessä keskustellaan kuitenkin yleensä asukkaiden terveyteen kohdistuvista vaikutuksista (radon, huonekaluista vapautuvat kaasut jne.), mutta ei rakennukseen kohdistuvista vaikutuksista (ks. esim. tästä: https://www.rakennustieto.fi/Downloads/RK/RK070304.pdf , artikkeli suomeksi).Olen tehnyt karkean laskelman siitä, kuinka paljon veden haihtumista tarvitaan, jotta pienen huoneen suhteellinen kosteus pysyy yli 40 %:ssa, ja verrannut näitä arvoja havaintoihini, kun käytimme ilmankostutinta tyttäreni huoneessa hänen yöllisen yskänsä lievittämiseksi. Tiedot:

Auto on autotallissa

Tue, 30 Dec 2014 00:00:00 +0000

Viimeinkin Claudian auto on lämmitetyssä autotallissamme. Kun olimme siirtäneet kaksi kolmasosaa kellarimme sisällöstä ja puolet asuntomme tavaroista autotalliin, tuntui epäilyttävältä, mahtuisiko auto sinne enää. Asensin useita lisähyllyjä ja siirrin minun ja Marzenan polkupyörät taloyhtiön yhteiseen pyörävarastoon. Muut seitsemän polkupyörää ja polkupyöräperävaunu ripustettiin koukkuihin autotallin seinille. Sitten nostimme Tobiasin 3,5 metriä pitkän pahvisen raketin tiukasti autotallin katon alle. Lopulta pystyin ajamaan auton sisään. Ajoin sisään tavallaan sokeasti, koska auto oli hautautunut lumeen niin pahasti, että minä ja Tobias emme saaneet mitään aikaan raapimalla sen tuulilaseja puolen tunnin ajan (jouduimme lopettamaan, koska sormemme olivat liian kylmät jatkaaksemme). Lumi ja kylmyys olivat saapuneet tänne Helsinkiin melko tarkalleen talvipäivänseisauksen myötä.

1 tunti 53 minuuttia 6 sekuntia

Tue, 13 May 2014 00:00:00 +0000

21,0975 kilometriä 1 tunnissa 53 minuutissa ja 6 sekunnissa, 3011. sija 12120 juoksijan joukosta ikäryhmässäni, lähes 5 minuuttia nopeammin kuin viime vuonna: Helsinki City Run 2014 .

Pomon rooli

Fri, 01 Nov 2013 00:00:00 +0000

Sain ylennyksen melkein vahingossa. Olen nyt pää tutkija eli ryhmänjohtaja. En ole koskaan ollut erityisen innokas pomoksi ryhtymisestä. Maailmassa on jo tarpeeksi mukavia ja keskinkertaisia pää tutkijoita, ja (nykyisin entinen) pomoni Kari Alitalo on omalla omistautumisellaan ja erinomaisuudellaan luonut varjon, josta on luultavasti mahdotonta astua ulos.Siitä huolimatta, ennen kuin olisin liian vanha hakemaan ryhmänjohtajan paikkaa Suomen Akatemialta , päätin vuonna 2011 yrittää onneani. Olisin ehkä katunut, jos en olisi edes yrittänyt. Ensimmäinen yritys epäonnistui. Vuotta myöhemmin tohtorintutkintoni oli valmistunut yli yhdeksän vuotta aiemmin, ja minun piti esittää erityisiä syitä voidakseni hakea uudelleen (olin pitänyt pitkiä lastenhoitovapaita molempien lastemme vuoksi). Vaikka lähetin käytännössä saman hakemuksen, minulla oli tällä kertaa onnea siinä, mitä joku on kuvannut ”Tukirahaston arpajaisiksi”. Ja pahimmat pelkoni toteutuivat: tutkimuksen tekemisen sijaan minusta tuli rahanhankintakone. Tämä johtuu osittain siitä, että Tukirahasto myönsi huomattavasti vähemmän rahoitusta kuin mitä olin hakenut. Akatemialla on vuosi vuodelta yhä vähemmän jaettavaa rahaa, ja se joutuu tekemään vaikean päätöksen: rahoitetaanko vähemmän tutkijoita vai rahoitetaanko sama määrä tutkijoita, mutta annetaan kaikille vähemmän… Kävin kerran sähköpostikeskustelua Alexander Stubbin (kun hän oli vielä tavallisten ihmisten, kuten minun, ulottuvilla) tutkimusbudjetin supistumisesta, mutta ainakin nykyinen Suomen hallitus näyttää aliarvioivan Suomen akateemisen tutkimuksen jatkuvasti heikkenevän taloudellisen tilanteen pitkän aikavälin vaikutuksia. Tilanne on niin huono, että lahjakkaimmat ihmiset lähtevät maasta heti kun tilaisuus siihen tarjoutuu. Kokonaiskustannusmallin vuoksi olen käytännössä pakotettu pysymään budjetissa työvoimakustannusten osalta. Ja siksi rahaa ei jää päivittäisten kulujen, kuten kemikaalien ja reagenssien, maksamiseen. Kunnes jokin apurahahakemuksistani hyväksytään, joudumme tekemään tutkimusta niukalla budjetilla… Muuten: Laboratorioni uudet verkkosivut, joita ylläpidetään yliopiston palvelimilla, eivät ole vieläkään verkossa. Mutta koska ne ovat valmiit, laitoin ne näkyviin omalle palvelimelleni .

Prisma Viikki ja kuluttajan oikeudet uudelleen tarkasteltuna

Wed, 03 Jul 2013 00:00:00 +0000

Ostin lampun Prismasta hintaan 24,95 €. Koska sen nimi oli ”plafondi”, oletin sen olevan kattovalaisin: ”plafond” tarkoittaa ranskaksi kattoa. Mutta olin väärässä. Sitä ei ollut tarkoitettu kiinnitettäväksi kattoon, vaan seinälle (outoa kyllä, Prisman verkkosivuilla sitä kutsutaan ”Plafondi-seinävalaisimeksi” , mikä on ristiriitaista). Tajusin sen, kun huomasin, että pistoke oli tavallinen eikä tarkoitettu kattopistokkeeseen. Joten vaihdoin pistokkeen ja kiinnitin lampun kattoon. Kun ruuvasin lampun paikalleen ja käänsin valokatkaisijaa, valo ei syttynyt. Olin ostanut lampun (Megaman Liliput 11W E14-kierre) yhdessä valaisimen kanssa Prismasta. Olin vieläkin hämmentyneempi, kun toinen E14-lamppu toimi täydellisesti kyseisessä lampussa.

Ruokakaupoissa käynti verkossa Helsingissä

Wed, 14 Nov 2012 00:00:00 +0000

Jos haluamme korvata lauantain ruokaostokset verkkotilauksilla, Helsingissä näyttää olevan vain kaksi merkittävää vaihtoehtoa: ruoka.net ja Alepa kauppakassi . Olemme aiemmin käyttäneet ruoka.netiä, mutta lopetimme sen käytön, koska heidän verkkokauppansa oli erittäin käyttäjäepäystävällinen ja hinnat melko korkeat. Ehkä meidän pitäisi kuitenkin tarkastella sitä uudelleen, sillä Alepa kauppakassin palvelun laatu on heikentynyt viime kuukausien aikana.Olemme tilanneet ruokamme Alepa kauppakassin kautta jo yli vuoden ajan, mutta nyt kun olen murtanut jalkani, tämä palvelu on meille välttämätön. Valitettavasti se ei ole koskaan toiminut ilman ongelmia. Esimerkiksi kun he toimittivat tilauksen viikko sitten, he unohtivat täysin toimittaa kaikki tilaamamme pakastetut elintarvikkeet. He olivat unohtaneet pakastetut elintarvikkeet jo kerran aiemminkin, mutta silloin ne toimitettiin viipymättä seuraavana mahdollisena ajankohtana. Tällä kertaa ei niin käynyt: heiltä kesti viikon toimittaa loput. Ja meidän piti valittaa useita kertoja, ennen kuin mitään tapahtui. Ja mikä oli korvaus? Yksi surkea ilmainen toimitus (arvoltaan 6,9 €). Mutta tänään tilanne meni vielä pahemmaksi: Ilmoittakaa minulle luotettavasti, jos toimitus myöhästyy Eilen vaimoni teki noin 150 euron tilauksen, ja toimituksen piti tapahtua tänään klo 9–12. Kello 13.30 mennessä kukaan ei ollut soittanut ovikelloa, joten kysyin vaimoltani Skypen kautta, oliko hän saanut tekstiviestiä tai puhelua. Hän oli saanut kello 8.30 tekstiviestin, jossa ilmoitettiin, että tavarat oli koottu ja odottivat toimitusta. Myöhemmin hän oli saanut puheluyrityksen tuntemattomasta numerosta, kun hän oli puhelimessa lääkärinsä kanssa. Myöhemmin kävi ilmi, että kyseessä oli todennäköisesti kuljettaja, joka yritti ilmoittaa myöhästyvänsä. Mutta mitä vaimoni olisi pitänyt tehdä? Soittaa takaisin tuntemattomaan numeroon? Tämä on yksi niistä asioista, jotka menivät pieleen. Kuljettajan olisi pitänyt lähettää tekstiviesti tai soittaa uudelleen.**Jumissa Helsingin ruuhkassa? – Älä viitsi!**Kun soitin asiakaspalveluun klo 13.30, he lupasivat selvittää, miksi toimitus oli myöhässä, ja soittaa minulle takaisin mahdollisimman pian, minkä he myös tekivät. He sanoivat, että toimitus viivästyi liikennetilanteen vuoksi ja että kuljettaja toimittaa tilauksen noin 15–20 minuutin kuluttua. Itse asiassa ruoka toimitettiin klo 13.50. Osa tuotteista oli tilapäisesti loppu, joten niitä puuttui toimituksesta, mutta mikä tärkeintä, kaikki pakastetut ruoat olivat jo sulaneet. Ei mikään yllätys, sillä ne toimitettiin yksinkertaisesti muovipussissa. Kello 8.30–13.50 on 5 tuntia ja 20 minuuttia – tarpeeksi pitkä aika, jotta pizza ehtii sulaa kokonaan. Ruuhkat keskiviikkona kello 9–12 Helsingissä? Et kai ole tosissasi! Tätä selitystä voi käyttää New Yorkissa tai Lontoossa, mutta Helsingissä? Kuljettaja kertoi minulle, että toimitukset alkoivat vasta klo 11.30… Ilmeisesti ei yksinkertaisesti ollut ketään saatavilla aloittamaan toimituksia ajoissa. **Älkää myykö tuotteita, joita teillä ei ole!**On vaikea ymmärtää, miksi verkkokauppa listaisi elintarvikkeita, joita se ei voi toimittaa. Olemme esimerkiksi tilanneet jo viisi tai kuusi kertaa pakastettuja mansikoita (tämä tilaus mukaan lukien), mutta joka kerta marjoja ei toimitettu ”tilapäisen puutteen” vuoksi. Tällaista tilannetta kutsutaan ”pysyväksi puutteeksi”. On huonoa käytäntöä listata verkkokaupassa elintarvikkeita, joita kauppa ei koskaan pysty toimittamaan. Se aiheuttaa turhautumista asiakkaissa.Vinkkejä pakastetuotteiden sulamisen estämiseksiNyt sulaneista elintarvikkeista: Tämä on vaarallista ja vältettävissä. Se voidaan välttää toimittamalla tilaukset ajoissa (tai keräämällä ne liian aikaisin). Jos tämä kuormittaa logistiikkakapasiteettia liikaa, on vielä yksi vaihtoehto: styroksilaatikko ja muutama kylmäelementti. Keskustelin kuljettajan kanssa, ja hän kertoi aloittaneensa toimituksen klo 11.30, eli kolme tuntia sen jälkeen, kun ruoka oli kerätty. Miksi niin myöhään? Kuljettajan mukaan heillä on jatkuvasti liian vähän henkilökuntaa.AsiakaspalveluJo ensimmäisen puhelinkeskustelun aikana tein selväksi, että kärsivällisyyteni oli jo kovilla ja että odotin kunnollista anteeksipyyntöä ja korvausta. Sain hieman myöhemmin puhelun Janina Henttilältä (toivottavasti kirjoitin hänen nimensä oikein), joka kysyi, voidaanko pakastetut ruoat korvata uudella toimituksella tänään illalla klo 19–21 välillä. Kyllä, se sopisi. Kuitenkin hieman myöhemmin sain uuden puhelun, jossa minulle kerrottiin, että yksi tilaamistani pizzoista oli loppunut, ja kysyttiin, haluaisinko osatoimituksen tänään ja loput huomenna vai mieluummin kaiken kerralla huomenna. Huomenna kaikki kerralla sopisi. Vielä vähän myöhemmin sain uuden puhelun – kyseistä pizzaa ei ole lainkaan saatavilla, ja kysyttiin, haluaisinko samanlaisen vaihtoehdon. Ei, en halua, että muut valitsevat puolestani korvaavia tuotteita, ja valitsemme aina valintaruudun ”Älä korvaa tuotteita vastaavilla, kun tarkalleen samaa tuotetta ei ole tilapäisesti saatavilla”. Pahoja asioita voi tapahtua: Dr. Oetgerin pizza saatetaan korvata Saarioisen pizzalla . Se saattaa sopia joillekin, mutta ei minulle. Pyysin siis heitä soittamaan myöhemmin takaisin, kun minulla olisi mahdollisuus tarkistaa tietokoneelta, mitä korvaavia tuotteita he tarjoavat. Meille luvattiin myös jonkinlaista, tarkemmin määrittelemätöntä korvausta kaikesta vaivasta. Pyysin myös joitakin ylemmän tason henkilöiden nimiä, joille voisin valittaa, koska tiedän hyvin, että ongelmat ovat varmasti rakenteellisia eivätkä johdu pelkästään siitä, että joku ei tee työtään. Sain kaksi nimeä ja kaksi puhelinnumeroa, joihin aion soittaa, kun tämä verkkoruokakaupan seikkailu on ohi. P.S.: Korvaava toimitus oli sovittu seuraavaksi päiväksi klo 9–12, ja se todella toteutui. ”Korvaus” (20 euron lahjakortti mihin tahansa S-ryhmän myymälään) saapui ajallaan kaksi päivää myöhemmin. P.P.S.: Tein seuraavan verkkokaupan tilauksen täsmälleen viikon kuluttua. Tällä kertaa toimitus tapahtui ajallaan (aikataulutettu klo 9–12, toimitettu klo 22.30). Lähes kaikki oli kunnossa, paitsi lasku, jossa meiltä veloitettiin 61 senttiä liikaa: he laskuttivat yhden 250 g:n pakastettujen mansikoiden pussin (2,3 €) sijaan yhden 200 g:n vadelmapussin (1,69 €). En todellakaan halunnut valittaa taas. Se vain osoittaa, kuinka vaikeaa heille on hoitaa asiat oikein…

Yksi palomuuri, joka estää ne kaikki

Tue, 06 Nov 2012 00:00:00 +0000

Helsingin yliopiston palomuuri estää työntekijöitä tekemästä töitäKun makasin sairaalassa murtuneen sääriluun takia, en pystynyt tekemään mitään töitä Helsingin yliopiston palomuurin takia. Vaikka Android OpenVPN -asiakasohjelma olisi päästänyt minut verkkoon, en olisi silti pystynyt työskentelemään. VPN:n tarkoituksena on antaa etäasiakkaille sama pääsy LAN-resursseihin kuin koneille, jotka sijaitsevat fyysisesti LAN-verkossa. Ilmeisesti Helsingin yliopisto ei ole samaa mieltä eikä anna VPN-asiakkaille yhtäläisiä oikeuksia. Minun tapauksessani se tarkoitti, etten voi muodostaa SSH-yhteyttä työtietokoneeseeni. Tämä tekee etätyöskentelystä kallista, koska pomoni joutui ostamaan minulle kannettavan tietokoneen vain siksi, että HY-VPN-asiakkaiden ja paikallisten koneiden välinen palomuuri estää SSH-yhteydet. Ilman tätä rajoitusta voisin hoitaa kaiken työni 400 euron tabletillani käyttämällä esimerkiksi nomachine Playeria).Myös kiertotavat epäonnistuivatJos olisin onnistunut kirjautumaan johonkin yliopiston UNIX-palvelimista (myntti, kruuna, klaava tai ruuvi), olisin voinut kirjautua sieltä työtietokoneelleni. Android-SSH-asiakasohjelmani ConnectBot ei kuitenkaan pystynyt muodostamaan SSH-yhteyttä niihin. Oletan tämän johtuvan matkapuhelinoperaattoristani Tele Finlandista , koska en päässyt kirjautumaan myöskään omiin SSH-palvelimiini (mihin yleensä pääsen, kun Android-laitteeni on yhteydessä WLAN-verkkoon). Heti kun saan SSH-yhteyden työtietokoneeseeni, voin luoda käänteisen SSH-tunnelin ja käyttää X Windowsia tai NoMachine Playeria ja tehdä kaikki ne työt, jotka yleensä teen istuessani laboratoriossa työtietokoneeni ääressäPlex ja loputtomat videotoisto-ongelmatEn kuitenkaan saanut OpenVPN-asetuksia toimimaan Androidilla, eikä tukipalvelukaan ole tähän mennessä onnistunut siinä. Joten minulla oli sairaalassa todella tylsää, ja koska käytämme kotona Plexiä mediakeskuksena, päätin katsoa muutaman elokuvan. Plex on kuitenkin neljän vuoden kehitystyön jälkeen edelleen beetavaiheessa, ja meillä oli runsaasti ongelmia median toistossa. Myös tällä kertaa: en pystynyt toistamaan yhtään elokuvaa tai yhtään kappaletta [Android-asiakasohjelman]( https://play.google.com/store/apps/details?id=com avulla.plexapp.android&feature=search_result#?t=W251bGwsMSwyLDEsImNvbS5wbGV4YXBwLmFuZHJvaWQiXQ..). Se muodosti yhteyden (Ubuntu 10.04) -plexmediaserveriimme ilman ongelmia, mutta ainoa toimiva osa oli ”Valokuvat”-osio. Kokeilemalla huomasin, että osa ongelmasta johtui siitä, että videot olivat Applen QuickTime-muodossa (ne oli koodattu Macilla). Joten etsin tapaa muuntaa satoja tiedostoja kerralla .mov-muodosta .avi-muotoon. Tämä olisi varmasti nopeampaa kuin bugiraportin tekeminen ja odottaminen, että Plexin porukka korjaisi ongelman. QuickTime onhan muutenkin jo kuollut, eikö niin? ffmpeg oli varmasti oikea ratkaisu, mutta Google tulvi hakutuloksia, jotka koskivat joukkokonversiota, ja ongelmana oli löytää se, joka toimii. Valitettavasti verkossa on paljon roskaa ja häiriötekijöitä. Seuraava yhden rivin komento toimi: find . -name '*.mov' -exec sh -c 'ffmpeg -i "$0" -sameq "${0%%.mov}.avi"' {} \;

Voi hemmetti!

Sat, 03 Nov 2012 00:00:00 +0000

Murtin sääriluun distaalisen osan (fibulan) polkupyöräonnettomuudessa. Katu oli ilmeisesti vielä iltapäivällä jäinen, tai ehkä syynä olivat märät lehdet. Onnettomuus tapahtui kotimatkalla, joten Suomen lainsäädännön mukaan se on teknisesti työtapaturma. Siitä huolimatta sain jälleen kerran kurkistaa paikallista julkista terveydenhuoltojärjestelmää. Pääsin juuri tänään kotiin Töölön sairaalasta, jossa vietin neljä yötä kuuden hengen sekahuoneessa.Yllättävän vähän kipuaNiin kauan kuin pidän jalkani ylhäällä, kipu puuttuu niin täydellisesti, että jätin viimeisen päivän kipulääkkeet kokonaan ottamatta lääkärin kanssa neuvoteltuani. Halusin tuntea edes vähän kipua. Miten muuten olisin voinut tietää, että minun pitäisi säästää jalkaani?Terveydenhuoltokustannusten pitäminen kurissaEnsimmäisenä yönä olin kahden hengen huoneessa yhdessä ärsyttävän huonekaverin kanssa, joka ei lopettanut puhumista edes sen jälkeen, kun olin selvästi ilmoittanut haluavani nukkua; se oli noin keskiyöllä. Sitten hän hyökkäsi toistuvasti sanallisesti hoitajia vastaan ja barrikadoi itsensä myöhemmin wc:hen. Kun vartijat tulivat ratkaisemaan tilannetta, minut kiirehdittiin ensin huoneesta käytävälle ja myöhemmin kuuden hengen huoneeseen. Sanomattakin on selvää, etten nukkunut paljoa. Näin Suomi pitää terveydenhuoltokustannuksensa alhaisina: laitos on ylikuormitettu ja hoitajat ylityöllistettyjä. Olin itse asiassa yllättynyt siitä, kuinka hyvin he selvisivät olosuhteet ja huoneeni kämppiksen kaltaiset potilaat huomioon ottaen. He olivat aina erittäin ystävällisiä ja avuliaita.LeikkausEhkä ja toivottavasti terveydenhuollon kustannussäästöt eivät ole vielä vaikuttaneet henkilökunnan ammattitaitoon. En välitä nukkua neljä yötä kuuden hengen huoneessa, kunhan leikkaus suoritetaan hoitokäytäntöjen mukaisesti. Leikkaus oli välttämätön, sillä vaikka murtuma ei ollut siirtynyt, se oli riittävän vinossa, jotta paraneminen olisi jäänyt puutteelliseksi ilman leikkausta (pelkästään kipsauksella). Leikkausta ei tehty yleisanestesiassa, vaan spinaalipuudutuksessa. Leikkaus sujui hyvin, mutta paraneminen vie aikansa, mutta toistaiseksi kaikki näyttää hyvältä. Sain kuuden viikon sairausloman. SairaalaruokaSairaalaruoka vastasi maineensa: Neljäntenä päivänä minulla oli niin paha ummetus, että luulin peräpukamieni puhkeavan ja ompeleiden repeävän, kun yritin saada ulostetta ulos. Tuoreet vihannekset ja hedelmät olivat enimmäkseen muutamia ohuita kurkku- tai tomaattiviipaleita, jotka olivat pelkkää silmänlumetta. Ei ihme, että kuitua oli liian vähän. **Suurimmat pettymykset: Helsingin yliopiston tukipalvelu ja Tele Finland **Suurin pettymys sairaalassaoloaikana oli Helsingin yliopiston tietotekniikan tukipalvelu ja matkapuhelinoperaattorini Tele Finland: minulla oli meneillään useita kokeita laboratoriossa, ja voidakseni antaa ohjeita niiden etenemisestä minun piti muodostaa yhteys työpaikkani pöytätietokoneeseen ssh:n (ja nomachine kautta ssh:n avulla). En onnistunut saamaan VPN:ää toimimaan Androidilla. Yliopiston tukisivulla oleva linkki yksityiskohtaisiin ohjeisiin oli (kuten tavallista) rikki. Mutta vaikka se olisikin toiminut, luulen, ettei kukaan ole tähän mennessä vaivautunut laittamaan ohjeita käyttöjärjestelmälle, jolla on maailmanlaajuisesti vain 500+ miljoonaa asennusta.Helsingin yliopisto käyttää OpenVPN:ää , ja Androidille on olemassa virallinen OpenVPN-asiakasohjelma . Kun kuitenkin lähetin sähköpostia tukipalveluun, he eivät edes lukeneet viestiäni. He sanoivat, että voisin päästä tiedostoihini VPN:n verkkokäyttöliittymän kautta. Tämä pätee tietenkin vain, jos käyttää Windows-koneen verkko-kansiota tiedostojensa tallentamiseen. Toiseen sähköpostiini, jossa korostin jälleen selvästi, että tarvitsen SSH-yhteyden pöytätietokoneeseeni Android-laitteelta, ei ole tähän mennessä vastattu.Tämän ongelman kiertämiseksi yritin käyttää tethering-yhteyttä Android-puhelimellani (Samsung Galaxy S3) ja Lenovo S10-3t -kannettavallani (kaksoiskäynnistys Windows 7 ja Ubuntu 12.04). Tethering ei kuitenkaan toiminut. Otin yhteyttä Tele Finlandiin kysyäkseni, johtuuko tämä operaattorin käytännöistä vai onko kyseessä vain jokin ohjelmistovirhe. Tähän päivään mennessä en ole saanut vastausta. Oletan siis, että kyse on käytänteestä. Tethering on toiminut erinomaisesti vanhalla HTC Desire -puhelimellani (jossa oli asennettuna CyanogenMod 7.1 ) ja Saunalahti -palvelun kanssa. Yritin päivittää Galaxy S3:ni versiosta 4.04 versioon 4.1, mutta tämä prosessi vaatii internetiin kytketyn Windows-tietokoneen (jota en saanut käyttöön, koska tethering ei toiminut).

Harrastukset

Sat, 05 May 2012 00:00:00 +0000

Juoksu

Sat, 05 May 2012 00:00:00 +0000

Olen juossut kaikenlaisia matkoja 1500 metristä 100 kilometriin. Mutta siitä on jo 15 vuotta, ja nykyään juoksen vain jääkaapille ja takaisin suosikkiohjelmani mainoskatkojen aikana. Sen lisäksi käyn silloin tällöin Runner’s Worldin kotisivulla hakemassa inspiraatiota.

Uusi Helkama Jääkäri -polkupyöräni

Thu, 26 Apr 2012 00:00:00 +0000

Trek -polkupyöräni kesti 10 vuotta ja noin 50 000 kilometriä, ennen kuin jouduin luopumaan siitä. En tee mitään ennaltaehkäisevää huoltoa, vaan korjaan asioita vasta, kun ne ovat rikki. Vuonna 2006 ostin 450 euron polkupyörän Biltemasta . Se kesti alle viisi vuotta, ennen kuin se tarvitsi mittavan korjauksen (johon sisältyi kalliiden osien, kuten pyörien, jarrujen, vaihtajien ja vapaakytkimen, sekä monien halvempien osien vaihtaminen). Viime kesäkuussa päätin hankkia [Helkama Jääkäri]([img_assist|nid=581|title=Helkama Jääkäri|desc=|link=url,http://www.helkamavelox.fi/en/models/men/jaakari_3_gear-hmj3nhr_arv_k|align=left|width=240|height=160]) noin 700 euron hintaan. Se on vanhanaikainen armeijapyörä, ja toivoin, että se kestäisi pidempään kuin Bilteman tuotteet. Tänä talvena pyöräilin uudella Helkama-pyörälläni useita satoja kilometrejä kuoppaisilla lumiteillä, ja helmikuussa takapyöräni melkein irtosi. Ruuveja ei ollut kiristetty riittävän tiukalle, ja kierre oli jo pahasti vaurioitunut. Jotta voisin jatkaa matkaa, jouduin poistamaan aluslevyn paljastaakseni vahingoittumatonta kierteen osaa ja kiristämään ruuvia. Otin yhteyttä Helkamaan, koska polkupyörä ei ollut vielä edes vuotta vanha. He vastasivat nopeasti, ja sain postitse uuden takapyörän viikon kuluessa. Se on hyvää asiakaspalvelua ja syy pysyä tämän merkin uskollisena asiakkaana: Kun ostin pojalleni uuden pyörän viime kuussa, valitsin Helkama Yoker -mallin, vaikka se ei todellakaan ollut halvin vaihtoehto.

½ vuotta ja yli 1000 € Windows 7:lle ja Office 2010:lle

Mon, 02 Apr 2012 00:00:00 +0000

Vuoden 2011 alussa ostin netbookin ( Lenovo IdeaPad S10-3t ). Ostin sen omilla rahoillani. Siinä oli valmiiksi asennettuna Windows 7 Starter Edition. Koska käytän mieluummin Ubuntua , pienensin Windows 7:n osiota ja asensin Ubuntun pääkäyttöjärjestelmäkseni. Asensin yliopiston lisensoiman Microsoft Office XP:n, jonka asennuslevyjä oli vielä jäljellä tutkimusohjelmassamme. Käynnistän Windowsin vain kahdessa tilanteessa: kun minun on pitänyt työstää kotona yhteistyöjulkaisuja tai apurahahakemuksia yhdessä muiden kirjoittajien kanssa Microsoft Wordia käyttäen tai kun on olemassa ohjelma, jolla ei ole vastaavaa Linuxissa (mikä on tapahtunut harvoin viime vuosina).Viime lokakuussa vanhentuneen Office XP:n ja uusien Office-versioiden, jotka käyttävät uutta XML-muotoa (.docx), välillä ilmeni kuitenkin yhä enemmän yhteensopivuusongelmia. Eräänä kerrana, kun pomoni oli avannut (Office XP:llä luodun) Word-tiedoston, muokannut sitä ja lähettänyt sen takaisin minulle (yhteensopivuustilassa), tiedostoa ei enää voinut muokata Office XP:ssä. Word kaatui aina, kun yritin muokata kahta kolmesta upotetusta kuvasta. Itse asiassa vietin tunteja luomalla muokattavan version kyseisestä asiakirjasta alusta alkaen. Silloin päätin päivittää yksityiskäyttöön tarkoitetun tietokoneeni Windows- ja Office-versiot. Helsingin yliopiston lisenssisopimus Microsoftin kanssa sallii henkilökunnan ja opiskelijoiden käyttää Windowsia ja Officea kotitietokoneillaan. Yliopistotutkijoille on tavallista, että heidän on tehtävä töitä kotoa käsin. Itse asiassa kirjoitin lähes kokonaisen tutkimusartikkelin ( Jeltsch et al, JBC 2006 ) kotona. Siksi Windows 7 Starterista Windows 7 Ultimateen ja Office XP:stä Office 2010:een päivittäminen ei pitäisi olla vaikeaa eikä kallista, eikö niin? Helsingin yliopisto haluaa nousta yhä korkeammalle [Alman intranetsivuilla]( http://www.topuniversities.com/university-rankings/world-university-rankings/2011?page=1>kansainv älisissä vertailuissa. Siksi voisi luulla, että yliopisto olisi varmistanut, että sen tutkijoilla on helppo pääsy oikeisiin työkaluihin työnsä tekemistä varten. VÄÄRIN! Helsingin yliopisto on julkaissut ohjeet yliopiston Ohjelmistojakelu-sivulla. <a href=) (Home Use Program) -linkin alla piilee kohta ”Microsoft Home Use Program ja ohjelmistojen jakelu henkilökunnan jäsenille”. Ladasin tiedoston (”koodi.txt”), joka on tekstitiedosto, jossa on koodi (jotain tyyliin ”XXX0000”). Tämän koodin avulla menin Microsoftin kotikäyttöohjelman sivustolle. Minun piti kirjoittaa työpostiosoitteeni ja koodi, ja sain seuraavan virheilmoituksen: ”Valitettavasti emme voi käsitellä pyyntöäsi. Seuraavia ongelmia on ilmennyt: - Ota yhteyttä etuuksien hallinnoijaan selvittääksesi, oletko oikeutettu ohjelmaan, ja saadaksesi ohjelmakoodisi.” Soitin yliopiston tukipalveluun kysyäkseni, mikä on vialla. Vastaus oli: ”Yliopisto ja Microsoft neuvottelevat parhaillaan uudesta lisenssisopimuksesta, eikä vanha koodi enää toimi, eikä uutta koodia ole vielä saatavilla.” Kuinka kauan kestää suunnilleen, ennen kuin uudet toimivat koodit tulevat saataville? ”Muutama viikko.” Odotin muutaman viikon. Tarkemmin sanottuna: odotin kuusi viikkoa. Tein saman menettelyn kuin aiemminkin. Mutta koodi ei vieläkään toiminut. Jälkikäteen ajatellen oletan, että tukipalvelun ensimmäinen vastaus oli väärä: Koodit olivat todennäköisesti edelleen kunnossa, mutta yliopiston sivuilla olevat ohjeet olivat virheelliset (minut ohjattiin väärälle sivulle koodin syöttämistä varten, ja tätä kirjoitettaessa – viisi kuukautta myöhemmin – yliopiston sivut ovat edelleen virheelliset).Uuden vuoden alussa lähetin virallisen tukipyynnön tukipalveluun. Sain seuraavan vastauksen: Hei Michael, Helsingin yliopisto on solminut uuden sopimuksen Microsoftin kanssa (siirtynyt MSCA:sta EES:ään), joka astuu voimaan tästä kuusta lähtien, ja nyt kun sopimuksemme muuttuu, koodit eivät enää toimi. Oletan, että saamme Microsoftilta uudet koodit uuden sopimuksen puitteissa, kun kaikki paperityöt on hoidettu, ja tämä vie noin pari viikkoa. Ainoa mitä voimme nyt tehdä, on odottaa. Voit tarkistaa helmikuussa, toimiiko Home Use Program -vaihtoehto. Pahoittelut haitasta. Ystävällisin terveisin, Tommi lähetti minulle myös Alma-linkin, jossa on ohjeet . Kokeilin useita asiakirjassa olevia linkkejä (jotka olivat linkkejä sivustoille, joilta voi tilata Windowsin ja Officen asennuslevyjä tai -latauksia), mutta jo ensimmäinen linkki oli rikki: Microsoft Windows -käyttöjärjestelmät: e-Academy (ei CD/DVD-vaihtoehtoa, vain ladattavia versioita). Se on edelleen rikki tämän kirjoituksen hetkellä.Toinen vaihtoehto (“Microsoft Home Use Program HUP (Digital River, myös asennuslevyt)”) johti vain ohjeisiin, jotka tiesin jo ennestään (ja jotka eivät toimi). Koska ilmeisesti kukaan ei ollut aiemmin yrittänyt hankkia Windowsia ja Officea laillisesti kotikäyttöön tämän ohjelman kautta, menin maaliskuussa tietokoneeni kanssa Meilahden kampuksen fyysiseen tukipisteeseen. Iivari oli erittäin ystävällinen, mutta ainoa asia, jonka hän onnistui tekemään, oli toistaa ongelma ja saada joku vakuuttuneeksi siitä, että kyseessä on ongelma, johon tulisi puuttua. Muutama päivä myöhemmin hän lähetti minulle linkin sivulle, josta voisin tilata Windowsin ja Officen hintaan 20 €/DVD: https://hup.atea.fi/ .En ole koskaan löytänyt tätä linkkiä mistään yliopiston verkko-ohjeista (kuten myöhemmin selvisi, se on jossain siellä, mutta lähes mahdoton löytää). En ole yllättynyt siitä, että tämän maan muuten lakia noudattavat kansalaiset käyttävät kotona laittomia Windows- ja Office-versioita, jos laillisen hankkimisen on näin vaikeaa. Sain DVD-levyt postitse viikon kuluttua (minun piti mennä postitoimistoon ja maksaa siellä 20 €/DVD).Ennen kuin asensin mitään, tein levyn kopion dd if=/dev/sda of=/dev/sdb koko kiintolevystäni (250 GB:n kiintolevy, kesti 20 tuntia USB:n kautta). Koska tietokoneellani oli asennettuna Windows 7 Starter, yritin ensin käyttää anytime upgrade -toimintoa. Tätä varten olisin itse asiassa tarvinnut vain lisenssiavaimen, en fyysisiä asennuslevyjä. Kun syötin avaimen, päivitys käynnistyi, mutta epäonnistui ilman tarkempia selityksiä. Päätin siis käyttää päivitysneuvojaa (Microsoftin ohjelma, joka selvittää, onko tietokoneesi riittävän ”hyvä” päivitykseen). Ainoa ongelma, jonka se löysi, oli kiintolevytilan puute. Vapautin siis vielä 5 GB tilaa poistamalla ohjelmistoja (lähinnä Lenovon asettamaa bloatwarea). Myös toinen yritys epäonnistui ilman tarkempaa virheilmoitusta. Minulla ei ollut mitään keinoa tietää, mikä syy oli. Joten yritin puhdasta mukautettua asennusta. Ensin minun piti siirtää Windows 7:n asennus-DVD USB-muistitikulle (tietokoneessani ei ole CD/DVD-asemaa, eikä minulla tai laboratoriollani ole ulkoista CD/DVD-asemaa). Onneksi tämä on Windows 7:ssä helpompaa kuin Windows XP:ssä. Kaikki USB-muistitikut eivät kuitenkaan näytä olevan samanlaisia, ja ensimmäinen kokeilemani USB-muistitikku (Verbatim) hylättiin käyttämälläni työkalulla. Seurasin näitä ohjeita . Sitten käynnistin tietokoneen 4 GB:n muistitikulta ja aloitin päivityksen. Kaikki sujui hyvin aivan loppuun asti, jolloin minun piti käynnistää tietokone uudelleen ja minua tervehti viesti: ”Windows 7 -asennuksesi on vioittunut. Haluatko, että Windows korjaa sen?” Sitten tein huonon päätöksen: vastasin myöntävästi. Korjauksen jälkeen mikään ei enää toiminut. Uudelleenkäynnistyksen jälkeen näkyvissä oli vain vilkkuva musta kohdistin. No, jos en voi päivittää, voin tehdä puhtaan asennuksen. Tyhjensin kiintolevyni kokonaan ja aloitin asennuksen. Kaikki sujui hyvin, kunnes minun piti syöttää tuotetunnus. Ohjelma valitti, ettei tuotetunnus ole kelvollinen. En tietenkään ollut lukenut ja ymmärtänyt perusteellisesti sivuja osoitteessa www.atea.fi . Luultavasti siksi, että ne ovat vain suomeksi. Ilmeisesti yliopiston sopimus Microsoftin kanssa ei tarjoa henkilökunnalle täysversioita asennusohjelmista, vaan ainoastaan päivitysasennusohjelmia. Tämän vuoksi minun piti säilyttää vanha Windows-versioni asennusta varten. Onneksi minulla oli diskdump-varmuuskopio. Kopioin sen takaisin kiintolevylle. Tämä kesti vain noin 6 tuntia. Tänä maanantaina menin (kannettavan tietokoneeni kanssa) paikalliseen tietotekniikkatukeen. Perttu valaisi minulle mahdollisia päivitysreittejä Windows 7:ään ja yritti tehdä mukautetun asennuksen ulkoisen DVD-aseman avulla. Ja se toimi! Halleluja! Se vaati useita uudelleenkäynnistyksiä, mutta lopulta minulla oli toimiva Windows 7 Ultimate. Ajurien asentaminen kesti myös noin kolme tuntia. Ajurien lataaminen Lenovon sivustolta kesti ikuisuuden, vaikka ne olivatkin Akama-palvelun kautta. Ehkä he eivät olleet maksaneet laskujaan. Nyt minun piti vain luoda ISO-kuva Office 2010 -DVD:ltä, siirtää se tietokoneelle ja aloittaa asennus, joka sujui tällä kertaa moitteettomasti.Oletan, että kun yritin mukautettua asennusta ensimmäisen kerran, järjestelmä oli jotenkin vaurioitunut epäonnistuneen Anytime Upgrade -päivityksen vuoksi. Kuka tietää. 500 miljoonaa riviä koodia, jota kukaan ei enää oikeasti ymmärrä. On melkein ihme, että Microsoft onnistuu pitämään Windowsin pystyssä.Tietenkin Windowsin asennusohjelma oli sekoittanut GRUB-käynnistyslataimeni, ja minun piti käynnistää kone USB-tikulla olevasta System Rescue CD:stä ja kirjoittaa MBR takaisin levyn varmuuskopiosta:dd if=/dev/sda of=/dev/sdc bs=512 count=1En vieläkään tiedä tarkalleen, täyttääkö Windows 7 Starter Edition yliopiston lisenssipohjaisen päivitysohjelman vaatimukset vai ei. Oletin tyhmästi, että jos 10 vuotta vanha Windows XP Home täyttää vaatimukset, niin Windows 7 Starter Editionkin täyttäisi. Koko prosessi kesti noin puoli vuotta, ja kaiken kaikkiaan käytin siihen ehkä seitsemästä kymmeneen työpäivää (noin puolet tästä ajasta työaikana, toinen puoli viikonloppuisin). Arvioidaanpa todelliset kustannukset, mukaan lukien tunnit, jotka jouduin käyttämään tähän Windows 7:n ja Office 2010:n asennukseen: varovaisesti arvioiden vähintään 1000 €. Järjestelmä on rikki, ja pahinta on, ettei ole ketään, jota syyttää, eikä ketään, joka voisi korjata sitä. Ehkä Helsingin yliopiston pitäisi panostaa energiaa ja aikaa avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmien kehittämiseen ja käyttöönottoon. Loppujen lopuksi suosituimman (Linuxin) kehitti joku Helsingin yliopistosta .

Dosentti

Wed, 04 Jan 2012 00:00:00 +0000

Olen toiminut 13. joulukuuta 2011 lähtien dosenttina (suom. dosentti ) Helsingin yliopistossa. Kyseessä ei ole vakituinen virka, vaan arvonimi, joka edellyttää tiettyä tieteellistä menestystä tohtorintutkinnon suorittamisen jälkeen sekä opetuskokemusta ( lisätietoja tästä suomeksi ).

Kuinka minusta tuli dosentti ("adjunct professor") Helsingin yliopistossa

Wed, 04 Jan 2012 00:00:00 +0000

Verrattuna tohtorin tutkinnon suorittamiseen tuo ”dosentti”-juttu oli helppoa. Aloitin vuoden 2011 alussa ja sain arvonimen saman vuoden joulukuussa.En tiedä, eroavatko menettelytavat eri suomalaisissa yliopistoissa toisistaan, ja jotkut muodollisuudet saattavat olla ominaisia juuri Helsingin yliopistolle , mutta luettelen kuitenkin alla vaiheet, jotka kävin läpi arvonimen saamiseksi. Ohjeita löytyy myös täältä .

Pelastus pölynimurista

Tue, 05 Jul 2011 00:00:00 +0000

Olen selvittänyt tärkeimmän syyn siihen, miksi LEGO-palikat katoavat meiltä kotoa: pölynimuri. Epäilykseni vuoksi päätin vastahakoisesti tutkia pölynimurin pussin sisällön (Miele HyClean N/G), kun se oli täynnä, ja tässä on se, mitä sieltä löysin: Kolme LEGO-palikkaa, kolme palapelin palaa, ruuvimeisselin kärki, nastaseinän neula, Mastermind -pelin nasta ja jokin vielä tunnistamaton metalliesine.

Äkta Explorer FPLC -keskuksen ydinlaitos

Wed, 26 Jan 2011 00:00:00 +0000

Nykyään käytän suuren osan työajastani angiogeneesiä ja lymfangiogeneesiä säätelevien proteiinien puhdistamiseen. Siksi huolehdin Molekyylisen syöpäbiologian tutkimusohjelman omistamasta välttämättömästä laitteistosta: nopeasta proteiinien nestekromatografialaitteesta (FPLC). Prof. Jorma Keski-Oja hankki noin 15 vuotta sitten yhden ensimmäisistä (ja vuonna 2010 tuotannosta poistettuja) Äkta Explorer -laitteita ruotsalaiselta valmistajalta Pharmacia (joka fuusioitui vuonna 1997 Amershamin kanssa muodostaen Amersham Pharmacia Biotech -yhtiön, jonka puolestaan GE Healthcare osti vuonna 2004). Vuonna 2000 laitteet siirrettiin Haartman-instituutista Biomedicum Helsinkiin . Vaikka olen ylläpitänyt tämän tutkimusinfrastruktuurin verkkosivuja viimeiset viisi vuotta (mukaan lukien online-varaukset ja tietojen varmuuskopiointi), ne olivat saatavilla vain Helsingin yliopiston verkon sisältä.Nyt olen onnistunut saamaan Äkta Explorer FPLC -keskuksen verkkosivut lisättyä Lääketieteellisen tiedekunnan . Tällä hetkellä olemme lisäämässä WAVE-soluviljelyjärjestelmää laitokseemme, jotta voimme tuottaa suuria määriä soluja ja soluviljelyn supernatanttia (jopa 25 litraa bakteeri-, hyönteis- tai nisäkässoluviljelyä) proteiinituotantoa varten.

Tilastoja Suomesta

Thu, 09 Dec 2010 00:00:00 +0000

Suomi nousee usein otsikoihin hyvistä sijoituksistaan kansainvälisissä vertailuissa. Kolme viimeaikaista merkittävää sijoitusta olivat OECD:n PISA-tutkimus vuodelta 2006 , vuosittainen korruptioindeksi sekä Newsweekin tutkimus parhaista asuinmaista . Kun Suomi ei pärjää kovin hyvin kansainvälisissä vertailuissa, raportoitavaa ei ole kovin paljon. Tässä on joitakin tilastoja, jotka olen jättänyt huomiotta:

Tilastoja Suomesta

Thu, 09 Dec 2010 00:00:00 +0000

Suomi pääsee usein otsikoihin hyvillä tuloksillaan kansainvälisissä vertailuissa. Tällaisiin kuuluu esimerkiksi OECD:n PISA-tutkimus vuodelta 2006 , vuotuinen korruption havaitsemisindeksi sekä Newsweekin Paras maa elää -tutkimus . Jos Suomi ei pärjää niin hyvin kansainvälisessä vertailussa, siitä ei juurikaan uutisoida. Tässä muutamia tilastoja, joita kaipaan julkisuudessa:

Vanhan kaupungin museon voimalaitos

Wed, 08 Dec 2010 00:00:00 +0000

Siitä lähtien, kun muutimme uuteen asuntoomme, olemme tilanneet ympäristöystävällistä sähköä (”Ympäristöpennisähkö” Helsingin Energiasta ). Päätimme ”hankkia” energian vesivoimalaitokselta, joka sijaitsee lähellä kotiamme Helsingin Vanhakaupungin koskilla. Vanhakaupungin vesivoimalaitos aloitti toimintansa vuonna 1876 ja oli toiminnassa noin 100 vuotta, ennen kuin se suljettiin noin 40 vuotta sitten. EU:n rahoituksella voimalaitos kunnostettiin ja se aloitti toimintansa uudelleen vuonna 2000 museovoimalaitoksena, johon on vapaa pääsy kesäkuukausina. Ympäristöystävällisen sähkön ostaminen on lähinnä kannanotto sähkötoimittajallesi. Se tarkoittaa vain, että toimittajasi ostaa sertifikaatteja, jotka takaavat, että jossain sähköä tuotetaan ympäristöystävällisesti. Sähkö on sähköä on sähköä. Kun se on verkossa, ei ole mahdollista erottaa ydinvoimaloista tai kivihiilivoimaloista tuotettua sähköä tuuli- tai vesivoimalla tuotetusta sähköstä. Fyysisesti suurin osa sähköstä tulee lähimmästä lähteestä. Jos ostat ekologista sähköä ja asut lähellä ydinvoimalaitosta, saat suurimman osan sähköstäsi sieltä, halusitpa sitä tai et. Meillä on siis todellakin mahdollisuus saada osa sähköstämme talomme vieressä sijaitsevasta museovoimalaitoksesta. Eli: jos se toimisi.Generaattori rikkoutui noin kaksi vuotta sitten, ja varaosaa jouduttiin tilaamaan Itävallasta (generaattorin akseli piti valmistaa mittatilaustyönä). Varaosa toimitettiin vuonna 2009, mutta jostain syystä generaattori ei vieläkään ollut täysin toimintakunnossa. Voimalaitoksen toiminta riippuu Vantaanjoen vedenkorkeudesta. Alhaiset vedenkorkeudet olivat syynä esimerkiksi kesällä 2010, mutta generaattori ei ole ollut toiminnassa edes silloin, kun vedenkorkeudet olisivat sen käytön sallineet (tilastot ovat nähtävissä täällä ).Käyn voimalaitoksella usein poikani kanssa, ja voin siksi todeta, että vuoden 2010 aikana tekemillämme noin kymmenellä vierailulla emme ole kertaakaan nähneet generaattoria pyörivän. Vuonna 2007 se pyöri lähes joka kerta, kun kävimme siellä. Vieläkin pettymystä aiheutti se, että museon henkilökunta pystyi vain vahvistamaan, että koneessa on ilmeisesti edelleen jokin vika akselin vaihdosta huolimatta; he eivät kuitenkaan pystyneet kertomaan meille mitään yksityiskohtia. Yllättävintä on se, että kukaan voimalaitosta operoivasta yrityksestä ei kertonut meille mitään, vaikka saimme oletettavasti sähköämme juuri tästä voimalaitoksesta. Siksi kirjoitin 24. elokuuta sähköpostia Helsingin Energian Ulla-Maija Alanderille kysyäkseni tilanteesta ja kehottaakseni heitä antamaan asiakkailleen enemmän tietoa. Koska en saanut vastausta kolmeen viikkoon, lähetin sähköpostin uudelleen 15. syyskuuta ja odottelin vielä kolme viikkoa, minkä jälkeen soitin lopulta puhelimella. Puhelinkeskustelun aikana minulle luvattiin vastaus, joka saapui sähköpostitse: Hyvä herra Jeltsch, ensinnäkin haluaisin pyytää anteeksi, etten ole vastannut palautteeseenne aikaisemmin, ja kiittää teitä kiinnostuksestanne Vanhankaupunginkosken voimalaitosta kohtaan.Syy siihen, miksi generaattori ei tällä hetkellä ole toiminnassa, on – kuten oikein arvelitte – veden puute, kuten on usein ollut. Generaattorin korjauksen jälkeen toukokuussa 2009 on kuitenkin ilmennyt myös teknisiä ongelmia. Tänä vuonna veden puute johti ”nollatuotantoon” tammikuussa ja helmikuussa. Touko- ja kesäkuussa turbiinissa oli valitettavasti ongelmia, jotka estivät generaattorin käytön. Kun nämä ongelmat oli ratkaistu, vedenpinta laski jälleen elokuussa. En tiedä, onko esittelykäyttö ollut päivittäinen käytäntö, mutta palaan asiaan heti, kun saan lisätietoja siitä ja syistä, miksi käytäntöä on mahdollisesti muutettu.Olette täysin oikeassa siitä, että verkkosivuillamme ja arvokkaille Ympäristöpenni-asiakkaillemme on annettu liian vähän tietoa. Ja olette oikeassa siinäkin, että tämä on anteeksiantamatonta. Meidän on selvästi parannettava toimintaamme. Niin myös teemme.Kiitos palautteesta! Ystävällisin terveisin, Anna-Maria Asell Tuotepäällikkö Helsingin Energia 00090 Helen Kampinkuja 2, Helsinki Puh. 09 617 3168anna-maria.asell@helen.fi www.helen.fi

HBGS-kurssi

Mon, 10 May 2010 00:00:00 +0000

Kaikki HBGS -kurssiin Proteiinien ilmentymisen, havaitsemisen ja puhdistamisen merkit liittyvät asiakirjat. Suurin osa asiakirjoista on saatavilla sekä PDF- että OpenOffice-muodossa. Voit vapaasti käyttää asiakirjoja muihin tarkoituksiin. Niiden lisenssi on Creative Commons Attribution-Noncommercial-Share Alike 1.0 -lisenssi .

Customer rights at Prisma Viikki

Wed, 10 Mar 2010 00:00:00 +0000

Tammikuussa Esprit/Sigikid-sammakkomme meni rikki. Se on soittava lelu, joka pitää vauvamme kiireisenä vaippojenvaihdon aikana. Se lakkasi soittamasta Schlaf, Kindlein schlaf -melodiaansa sen jälkeen, kun sen mekanismi oli kääritty vetämällä pohjasta ulos tulevasta narusta.Mekanismia on todennäköisesti käytetty noin 300 kertaa. Heti ostopäivästä lähtien kääremekanismissa on ollut eräs erityispiirre: kun vetää sisäänvedettyä narua, tuntuu aluksi vastusta, jonka voittamiseksi on vedettävä erittäin voimakkaasti. Alkuvastuksen jälkeen narua oli kuitenkin helppo vetää, emmekä kiinnittäneet asiaan enää huomiota totuttuamme siihen. Kunnes mekanismi lakkasi toimimasta vetämisen jälkeen. Silloin tajusimme, että vetämisen aloittamisen ei ehkä olisi pitänyt olla niin vaikeaa ja että tämä saattoi viitata alkuperäiseen ongelmaan, joka ilmeni vasta riittävän käytön jälkeen.Tämä sammakko ei suinkaan ollut halpa. Itse asiassa suomalainen Prisma -myymälä (Viikin myymälä) otti suuren voittomarginaalin myymällä sitä lähes 19 eurolla, vaikka sen voi ostaa verkosta alle 9 eurolla ( Baby-Markt tai 12,97 eurolla amazon.de )-verkkokaupasta. Tämä on EU-direktiivi, joka sääntelee tällaisia myyjän vastuuta koskevia tapauksia ( Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/44/EY, annettu 25 päivänä toukokuuta 1999, kulutustavaroiden myynnin ja siihen liittyvien takuiden tietyistä näkökohdista ) sekä se, että kyseessä on Sigikidin Saksassa suunnittelema (mutta ei valmistama) tuote, saivat minut päättelemään, että minun pitäisi saada se vaihdettua ilman ongelmia jo vain 8 kuukauden käytön jälkeen (aloimme käyttää sitä tosissamme vasta tyttäremme syntymän jälkeen kesäkuussa).Se, mitä koin Prisma Viikin asiakaspalvelupisteessä, oli kuitenkin täysin erilainen kuin odotin. Ensin minulle kerrottiin, että tuotteella on 6 kuukauden takuu, joten en saisi sitä vaihdettua. Koska vaadin tuotteen virallista palautusta, myyjä täytti palautuslomakkeen puolestani. Minun on mainittava, että keskustelu käytiin suomeksi, joka ei ole vahvimpia kieliäni. Jälkikäteen tajuan, että minun olisi pitänyt täyttää lomake itse (englanniksi) korostaakseni, että tuote oli todennäköisesti viallinen jo alusta alkaen. Muutamaa päivää myöhemmin sain puhelun, jossa toistettiin, että ”viallista tuotetta ei vaihdeta”. Mainitsin EU-direktiivin, joka edellyttää myyjän kahden vuoden vastuuta. Ja koska Suomi on EU:n jäsen, minun pitäisi pystyä käyttämään EU:n myöntämiä oikeuksiani. Yllättäen puhelimen toisessa päässä ollut myymälän edustaja myönsi, ettei hän tunne tällaista direktiiviä, ja lupasi ottaa yhteyttä Suomen kuluttajansuojaviranomaisiin ja palata asiaan myöhemmin. Jälleen muutaman päivän kuluttua kävin aiheesta toisen pitkän puhelinkeskustelun, jossa minulla oli vihdoin tilaisuus selostaa tilanne yksityiskohtaisesti englanniksi. Itse asiassa kävi ilmi, että Suomen lainsäädännössä ei ole mitään aikarajaa myyjän vastuulle, vaan jokainen tapaus käsitellään erikseen. Tämä voi olla minulle joko hyvä tai huono asia, riippuen siitä, väitetäänkö tällaisen musiikkilelun odotetun käyttöiän olevan huomattavasti pidempi vai lyhyempi kuin noin 11 kuukautta. Keskustelun lopussa Prisman edustaja myönsi, että tilanne saattaa olla erilainen kuin hän alun perin oli käsittänyt. Jälleen muutaman päivän kuluttua sain uuden puhelun joltakin toiselta henkilöltä, joka pyysi minua toimittamaan yksityiskohtaisen kuvauksen pyynnöstäni kirjallisessa muodossa, minkä tein eilen (9. maaliskuuta) sähköpostitse. Nyt odotan molempia osapuolia tyydyttävää ratkaisua. Itse asiassa uskon, että mekaaninen vika on luultavasti vähäinen, ja jos toimintahäiriö olisi ilmennyt hieman myöhemmin, olisin todennäköisesti ”leikannut sammakkoa” korjatakseni sen itse. Tämä tapaus on jo vienyt kohtuuttoman paljon aikaani, ja jo tästä syystä tapaus jättää minulle todennäköisesti (riippumatta sen lopputuloksesta) jonkinlaisen epämiellyttävän tunteen Prisman asiakaspalvelusta.Kun verrataan myyjien hyväntahtoisuutta (onko saksankieliselle sanalle ”Kulanz” tarkempaa englanninkielistä käännöstä) Suomen ja Saksan välillä, se saa useimmat täällä Suomessa asuvat saksalaiset tuntemaan nostalgiaa ja koti-ikävää. Noin puolet rahoistani kulutan juuri siinä samassa Prisma Viikin myymälässä, joka kieltäytyi vaihtamasta Esprit/Sigikid-sammakkoa. Onneksi asumme täsmälleen puolivälissä Arabia-kauppakeskuksen ja Prisma Viikin välillä. PÄIVITYS (14. huhtikuuta 2010): Tänään – yli kahden kuukauden kuluttua – maahantuoja lähetti meille korjatun sammakon.

Suomalaisten televisiokanavien verkkopalvelut (YLE Areena ja Katsomo)

Thu, 04 Mar 2010 00:00:00 +0000

Ilmeisesti huomattava määrä ihmisiä (arviolta noin 1–2 % suomalaisista kotitalouksista) ei antanut periksi poliittiselle ja mainonnalliselle painostukselle päivittää televisiotaan digitaalilähetysten vastaanottamista varten. Täällä Suomessa analogiset lähetykset lopetettiin vuonna 2007. Näin ollen ilman ”digiboksia” tai uutta digitelevisiota ei voi enää vastaanottaa suomalaisia lähetyksiä, eikä kansallista julkista televisioyhtiötä YLE:tä tukevaa televisiomaksua pitäisi joutua maksamaan. Miljoonien eurojen tulonmenetysten ajamina julkiset lähetystoiminnan harjoittajat lobbasivat poliitikkoja ottamaan käyttöön pakollisen ”mediamaksun” jokaiselle kotitaloudelle riippumatta niiden televisionkatselutottumuksista. Yksi kuulemani perustelu oli, että ne, jotka eivät päivittäneet televisioitaan, kuluttavat YLE:n tuottamaa sisältöä internetin tai muiden välineiden kautta. Vaikka tämä pätee varmasti moniin heistä, se ei ole pätevä argumentti tässä keskustelussa, sillä on edelleen monia, jotka eivät tee niin ja joiden ei siksi pitäisi joutua maksamaan. Meidän kotitaloudessamme ei jatkettu televisiomaksun maksamista analogisen signaalin sammuttamisen jälkeen: meillä ei ole digiboksia, digitelevisiota eikä muuta digitaalista vastaanotinta. Jo ennen sitä katselimme televisiota tuskin lainkaan, ja jokainen katselutunti maksoi meille noin 20 euroa televisiomaksua (vuosimaksu jaettuna vuosittain katsotuilla tunneilla).Aloin käyttää suomalaisen yleisradioyhtiön YLE:n (ilmaisia) internet-tv-palveluita ( YLE Areena ) vasta vuoden 2009 lopulla, kun kuulin, että tv-maksu on jo sovittu ja se otetaan käyttöön ensi vuoden paikkeilla. Toivon vilpittömästi, että kun pakollinen mediamaksu otetaan käyttöön, YLE:n internetpalvelut eivät rajoitu vain muutamaan valittuun sarjaan, kuten nyt on. En vastusta rahan ohjaamista julkiseen lähetystoimintaan: Maailman parhaat dokumentit tuottaa BBC , lähetystoiminnan jättiläinen, joka saa valtavia summia brittiläisiltä veronmaksajilta. Puhutaanpa suomalaisen julkisen television laadusta: Ainoa ohjelma, jota minä (tai pikemminkin poikani) katsomme YLE Areenan internetpalvelun kautta, ei ole YLE:n tuottama, vaan ulkomailta hankittu. Se on brittiläinen lastensarja Little Princess . Ja koska saatavuus on rajoitettua (luulen, että jokaisen jakson voi katsoa vain kahden viikon ajan ensiesityksen jälkeen), minun on tallennettava suoratoistovideo, sillä YLE:n käyttämässä Flash-soittimessa ei ole ”Lataa levylle” -vaihtoehtoa.Onneksi joku Helsingin teknillisestä yliopistosta on mukauttanut rtmpdump toimimaan YLE Areenan kanssa ( rtmpdump-yle ). Tämä ei kuitenkaan sovi heikkohermoisille, sillä ohjelma on käännettävä itse lähdekoodista (se kääntyi sujuvasti omalla Linux Ubuntu Hardy Heron -järjestelmälläni; PÄIVITYS 10.5.2010: Vanilla Lucid Lynx -järjestelmässä tarvittiin libssl-dev-paketti ennen kääntämistä). Kääntämisen jälkeen riittää, että avaat Yle Areenan verkkosivun selaimessasi ja valitset haluamasi ohjelman. Sen jälkeen sinun täytyy kopioida ohjelman tunnistenumero URL-osoitteesta ja lisätä se seuraavaan komentoon: rtmpdump-yle -r rtmp://flashk.yle.fi/AreenaServer/ --swfUrl http://areena.yle.fi/player/Application.swf -p http://areena.yle.fi/video/706793 -o /home/jeltsch/Multimedia/TV\ Shows/Kids\ \&\ Family/Little\ Princess/Pikku\ Prinsessa.flv PÄIVITYS (10.5.2010): Käyttö on nyt entistä helpompaa! yle-dl http://areena.yle.fi/video/950912[img_assist|nid=534|title=|desc=|link=url,http://katsomo.fi|align=left|width=160|height=90]Ainoa toinen ohjelma, jonka saan suomalaisista internet-tv-palveluista, on myös ulkomainen tuotanto: Mythbusters . Tämän saan kuitenkin Katsomosta , joka on suomalaisen kaupallisen televisiokanavan MTV3:n internet-tv-haara. Myös Katsomon kohdalla joudut turvautumaan komentorivitaikuuteen tallentaaksesi ohjelman levylle. Katsomoa varten tarvitset Mplayerin : Avaa Katsomon verkkosivu selaimessasi ohjelman toistamiseksi. Kopioi ohjelman tunnusnumero URL-osoitteesta ja lisää se p-muuttujaan seuraavassa komennossa. Joskus komennon ensimmäinen versio ei toimi (miksi ei?).mplayer -playlist "http://www.katsomo.fi/metafile.asx?p=30911&bw=1000" -dumpstream -dumpfile mythbusters.avi``mplayer "mms://www.katsomo.fi/metafile.asx?p=30911&bw=1000" -dumpstream -dumpfile mythbusters.avi Joskus tämä ei vain toimi verkon ruuhkautumisen takia, ja yhteys katkeaa muutaman (tai kahden sadan) megatavun jälkeen. Ja vaikka se toimisikin, saatat saada virheilmoituksen (“Stream not seekable”), mutta voit jättää sen huomiotta, sillä sisältö ladataan siitä huolimatta. Se kuitenkin suoratoistetaan reaaliajassa – tallentaminen kestää yhtä kauan kuin katsominen, toisin kuin YLE Areenan rtmpdump, joka lataa 30 minuutin jakson noin yhdessä tai kahdessa minuutissa (edellyttäen, että latausnopeutesi sallii sen).

Tomaattien viljely parvekkeella Suomessa

Sun, 30 Aug 2009 00:00:00 +0000

Asumme Helsingissä , Suomessa. Helsinki sijaitsee noin 60° pohjoista leveyttä, ja ilmasto ei suinkaan suosi muuta kuin sieniä, mustikoita ja porojäkälää . Mutta asunnossamme on lasitettu etelään avautuva parveke, joten ajattelin, että siellä pitäisi olla mahdollista kasvattaa joitakin vihanneksia. Kylväsin tomaatit sisällä huhtikuun puolivälissä, jolloin lämpötila voi helposti laskea alle 0 °C:n ja myös lumimyrskyt eivät ole harvinaisia tähän aikaan vuodesta.Liian vähän valoaSe oli liian aikaista, sillä valoa ei vielä ollut tarpeeksi, ja seurauksena oli liian voimakas kasvu: hyvin ohuita, hauraita ja pitkiä kasveja, jotka yrittivät tavoitella lisää valoa. En pidä keinovalon käyttöä kovin ekologisena, mutta tässä tapauksessa se olisi auttanut. Toinen virhe oli se, että käyttämämme ruukut olivat aivan liian pieniä. Käytimme 2 ja 5 litran ruukkuja, joissa kussakin oli kaksi kasvia. Ensi kerralla istutamme vain yhden kasvin 10 litran ruukkuun. Kun lämpötilat nousivat toukokuun puolivälissä, siirsimme tomaattikasvit parvekkeelle. Koska valoa oli nyt runsaasti, ne kasvoivat hyvin nopeasti, ja pian niissä oli paljon keltaisia kukkia.PölytysongelmatTomaatteja ei kuitenkaan tullut. Näyttää siltä, että tomaatit tarvitsevat pölytykseen joko hyönteisiä tai tuulta, joista kumpaakaan ei ollut lasitetulla parvekkeellamme. Tuulen sijaan voi ravistaa kasveja siitepölyn irrottamiseksi. Kun teimme niin ja avasimme lasi-ikkunat, kasveihin muodostui heti hedelmiä. Tomaattilajike oli määrittelemätön – eli se kasvoi jatkuvasti ja tuotti kukkia. Meidän piti tukea kasveja parvekkeen kattoon kiinnitetyillä naruilla. Työläintä oli kastelu ja lannoitus. Koska kasveilla oli hyvin vähän multaa, niitä piti kastella päivittäin ja lannoittaa kahdesti viikossa laimennetulla lannoitteella. Lisäksi meidän piti käyttää parvekkeen kaihtimia kesäpäivien aurinkoisina tunteina, jotta kasvit eivät paistuisi. Paljon työtä muutaman tomaatin vuoksi. Olen samaa mieltä Wise Breadin kanssa siitä, että omien hedelmien ja vihannesten viljely on enemmän harrastus kuin tapa säästää rahaa.Ylivoimainen makuOn totta, että parvekkeellamme kasvaneet tomaatit maistuvat paremmalta kuin kaupasta ostetut; nelivuotias poikani sanoi tänään, että hän syö vain itse kasvatettuja tomaatteja. Erityisesti Länsi-Euroopan pohjoisosissa monet ihmiset eivät ole koskaan maistaneet todella hyviä tomaatteja. Halveksiva nimitys tomaatille, jolla ei ole lainkaan makua, on (saksaksi) ” Hollandtomate ”. Arvelen, että maun puute johtuu niiden viljelyolosuhteiden optimaalisuudesta, ehkä myös tietystä lajikkeesta. Esimerkiksi täyden maun kehittymiseksi tomaatit tarvitsevat myös kuivia kausia. Kuivat kaudet johtavat kuitenkin pienempiin hedelmiin. Ja koska kaupalliset tuottajat saavat palkkansa kilohinnalla, heidän tomaattinsa eivät koskaan koe kuivia kausia. Maku on paljon vaikeampi mitata kuin paino. Makuun puuttuminen ei todennäköisesti johdu keinolannoitteesta (kuten aiemmin epäilin). Käytimme keinolannoitetta, ja tulos oli silti parempi kuin mikään kaupallinen tuote, jota olen maistanut tänä vuonna.SatoKorjasin kasveista yhteensä yli 70 tomaattia (noin 7 kg). Sadonkorjuu alkoi melko myöhään (elokuun alussa) ja kesti lokakuun puoliväliin asti, jolloin poimin kaikki tomaatit, myös vihreät, jotta ne eivät jäätyisi. Kaikki vihreät tomaatit kypsyivät lopulta sisällä, ja muutama ehti mädäntyä. Söimme viimeiset omat tomaattimme marraskuun lopussa. Jopa ne, jotka kypsyivät poimimisen jälkeen, maistuivat paljon paremmalta kuin supermarketista ostetut.

Molekyyli- ja syöpäbiologian laboratorio 2008

Sat, 11 Jul 2009 00:00:00 +0000

Jättimäiset saippuakuplat

Thu, 11 Jun 2009 00:00:00 +0000

Internetissä on satoja sivuja, joilla kuvataan jättimäisten saippuakuplien valmistusohjeita. Mielenkiintoisimpia niistä ovat The Bubblesphere , Bubble Town , Soap Bubbler , Riesenseifenblasen durch polymere Additive (saksaksi) , Nanotech Kids . Miksi taas uusi saippuakuplia käsittelevä blogikirjoitus? Koska lähes kaikissa resepteissä käytetään ainesosia, joita ei ole saatavilla siellä, missä asun (eli Suomessa). Sain reseptin saippuakuplataiteilijalta, joka esiintyi naapurustoni päiväkodin tapahtumassa, ja tässä on muokattu versioni (mukaan lukien tuotemerkit, joita alkuperäisessä reseptissä ei ollut):

Molekyyli- ja syöpäbiologian laboratorio 2008

Mon, 11 May 2009 00:00:00 +0000

Molekyyli- ja syöpäbiologian laboratorio 10 vuotta sitten

Tue, 05 May 2009 00:00:00 +0000

Siivosin tietokoneeni tiedostoja ja löysin tämän vanhan valokuvakollaasin…

Ja tässä on toinen historiallinen asiakirja. Se on artikkeli Alitalon laboratoriosta ”Yliopisto”-lehdessä syyskuulta 2002:

Lisää Tobin päiväkotilauluja (suomalaisia joululauluja)

Wed, 24 Dec 2008 00:00:00 +0000

METSÄMÖKIN TONTTU

Kas metsämökin ikkuna, sielt tonttu ulos kurkistaa.Ja jänö laukkaa laputtaa ja oveen kolkuttaa:Auta, auta pyydän sua, metsämies kun vaanii mua.Sulle suojan tarjoan siis kätes ojenna.

Vuoden 1998 Lapland Awards -palkinnot (10-vuotisjuhlan kunniaksi uudelleenjulkaistu)

Sat, 30 Aug 2008 00:00:00 +0000

Hyvää iltaa kaikille ja tervetuloa 20. vuotuiseen Finland Alumni Lapland Awards -palkintojenjakotilaisuuteen. Nämä palkinnot myönnetään tunnustuksena erinomaisista saavutuksista useilla eri aloilla vuoden 1998 alumnimatkan aikana Lapissa. Palkinnot valitsee tuomaristo, jonka jäsenet valittiin yksinkertaisesti siksi, että he suostuivat tehtävään. Tänä vuonna tuomaristoon kuuluvat MJ, MK ja MS. Palkinnot perustuvat tietenkin vain tuomariston (ehkä hieman vinoutuneeseen) mielipiteeseen, joten kaikki kommentit, onnittelut ja kirje-pommit tulee lähettää heille, ei Akatemialle.

Tobin päiväkodin laulut

Sat, 08 Dec 2007 00:00:00 +0000

Pikkuiset kultakalat

Pikkuiset kultakalat lammessa uipikkuinen kalaäiti huolestuiuikaa, uikaa jos osaatteja he uivat ja uivat sen uskotteHop-hop-däbä-däbä-hop-hop-huiHop-hop-däbä-däbä-hop-hop-huiHop-hop-däbä-däbä-hop-hop-huiJa he uivat ja uivat sen uskotteAika isot kalanpojat lammessa uiaika iso isäkala huolestuiuikaa, uikaa jos osaatteja he uivat ja uivat sen uskotteHop-hop-däbä-däbä-hop-hop-huiHop-hop-däbä-däbä-hop-hop-huiHop-hop-däbä-däbä-hop-hop-huiJa he uivat ja uivat sen uskotteJättiläis kultakalat lammessa ui…Mini, mini kultakalat lammessa ui…

Juoksusaavutukseni

Tue, 12 Sep 2006 00:00:00 +0000

Matka	Aika	Pvm	Tapahtuma
800m	2:33	9.10.1986	Koesuoritus, Hemberg-Stadion
1500m	5:08,9	19.9.1984	Läuferabend, Hemberg-Stadion
5000m	18:05	17.10.1986	Koesuoritus, Hemberg-Stadion
10k	42:14	31.12.1984	4. Silvesterlauf "Rund um den Danzturm"
10k	41:55	31.12.1985	5. Silvesterlauf "Rund um den Danzturm"
10k	41:49	5.10.1986	17. Intern. Iserlohner Volkslauf
11k	43:18.1	26.10.1986	13. Intern. Gevelsberger Herbstwaldlauf
20k	1:25:17	6.10.1985	16. Intern. Iserlohner Volkslauf
Puolimaraton	1.53.26	17.5.2003	Helsinki City Run
Puolimaraton	1.34.??	12.5.2007	Helsinki City Run
Puolimaraton	1.39.36	30.5.2004	Koesuoritus (Helsinki City Run reitti)
Maraton	4:06:50	2.8.2003	Helsinki City Marathon
Maraton	3:45:54	21.8.2004	Helsinki City Marathon

Zu zweit

Thu, 17 Aug 2006 00:00:00 +0000

Kahden

Minun pieni armaani! Luulen, että tällä kohdalla ovat lyhdynpylväät sikinsokin. Luulen, että katukivet kaikki ovat poissa säädetyltä paikaltaan. Ja talotkin, katsohan, on Herra vihassaan pannut kyljelleen. Olen sinun kanssasi ensimmäistä kertaa kahden.

Kirjallisuus

Wed, 16 Aug 2006 00:00:00 +0000

Joitakin mielenkiintoisia kirjallisuusnäytteitä ja niihin liittyviä linkkejä

Ote teoksesta Zwierzoczłekoupiór, kirjoittanut Tadeusz Konwicki (käännös: Marzena Książkiewicz ).
Die Zeitin kirjasto: maailmankirjallisuuden 100 tärkeintä teosta
P. Mustapää: Zu zweit
Attila József: Tiszta szívvel
Unkarilaisen rap-yhtyeen Rapülök kappaleen Szívzuhogás sanoitus on koottu useista tunnetuista unkarilaisista runoista:
- Sándor Petőfi: Syyskuun lopussa
- Lázló Nagy: Én_fekszem itt
- Dezső Kosztolányi: Énekek éneke
- Gyula Juhász: Szerelem?
- Attila József: Óda
- Tibor Gyurkovics: Aamunkoitto
- Dénes Kiss: Sinusta tuli osa minua
- Lázló Nagy: Kävin nuoruudessani lumessa

Ensiesiintymiseni suomalaisessa televisiossa (YLE1)

Thu, 03 Mar 2005 00:00:00 +0000

Dokumenttielokuva Syövän nälkäkuolema (Syövän nälkäkuolema) on Suomen yleisradioyhtiön YLE:n tuottama ja se on osa Tutkittu Juttu -sarjaa. Se keskittyy syöpään, syöpätutkimukseen ja uusiin syöpähoitoihin, kuten antiangiogeeniseen hoitoon, ja se esitettiin 1. maaliskuuta 2005. Voit katsoa videon täältä .

Helsinki City Marathon 2003

Thu, 16 Oct 2003 00:00:00 +0000

Osallistuin Helsinki City Marathoniin 2003 .

Sijoitus	Nro.	Sukunimi	Etunimi	Seura	Sarja	½ marathon	Bruttoaika	Nettoaika
1857	3921	Jeltsch	Michael	Helsinki	Miehet yleinen	2:04:22	4:10:02	4:06:50

Väitöstilaisuus (29. marraskuuta 2002): Lectio praecursoria

Mon, 07 Apr 2003 00:00:00 +0000