<?xml version="1.0" encoding="utf-8" standalone="yes"?><rss version="2.0" xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"><channel><title>Syöpä on Michael’s Domain</title><link>https://jeltsch.org/fi/tags/sy%C3%B6p%C3%A4/</link><description>Recent content in Syöpä on Michael’s Domain</description><generator>Hugo</generator><language>fi</language><copyright>Copyright © 2002 - 2026 Michael Jeltsch.</copyright><lastBuildDate>Fri, 24 Jul 2026 00:18:18 +0300</lastBuildDate><atom:link href="https://jeltsch.org/fi/tags/sy%C3%B6p%C3%A4/index.xml" rel="self" type="application/rss+xml"/><item><title>Sota syöpää vastaan</title><link>https://jeltsch.org/fi/warburg/</link><pubDate>Wed, 01 Oct 2025 00:00:00 +0000</pubDate><guid>https://jeltsch.org/fi/warburg/</guid><description>&lt;p&gt;Keskiviikko 1. lokakuuta 2025 on eurooppalainen säätiöiden päivä. Koska saamme lähes nolla euroa perustutkimusrahoitusta, tutkimukseni on täysin riippuvaista ulkopuolisesta rahoituksesta. Koska suuri osa hallituksemme T&amp;amp;K-rahoituksesta on siirtynyt akateemisesta tutkimuksesta kaupalliseen tutkimukseen (&amp;ldquo;yritysrahoitus&amp;rdquo;), 
 &lt;a href="https://saatiotrahastot.fi/fi/etusivu" target="_blank" rel="noopener noreferrer nofollow"&gt;säätiöt&amp;nbsp;






 
 
 
 &lt;svg class="svg-inline--fa fas fa-up-right-from-square fa-2xs" fill="currentColor" aria-hidden="true" role="img" viewBox="0 0 512 512" overflow="visible"&gt;&lt;use href="#fas-up-right-from-square"&gt;&lt;/use&gt;&lt;/svg&gt;&lt;/a&gt;
 pitävät syöpätutkimuksen elossa Suomessa. Aiemmin merkittävä määrä rahaa syöpätutkimukseen on tullut myös veronmaksajien varoista. Useimmat ihmiset yhdistävät tämän Yhdysvaltain presidenttiin Richard Nixoniin, joka julisti 
 &lt;a href="https://en.wikipedia.org/wiki/War_on_cancer" target="_blank" rel="noopener noreferrer nofollow"&gt;sodan syöpää vastaan&amp;nbsp;






 
 
 
 &lt;svg class="svg-inline--fa fas fa-up-right-from-square fa-2xs" fill="currentColor" aria-hidden="true" role="img" viewBox="0 0 512 512" overflow="visible"&gt;&lt;use href="#fas-up-right-from-square"&gt;&lt;/use&gt;&lt;/svg&gt;&lt;/a&gt;
 vuonna 1971. Poliittisesti tuettu &amp;ldquo;sota syöpää vastaan&amp;rdquo; ei kuitenkaan alkanut Nixonista, kuten usein väitetään. Sota syöpää vastaan oli ollut aivan toisenlaisten poliitikkojen prioriteetti jo lähes 40 vuotta aiemmin.&lt;/p&gt;</description></item><item><title>Kasvutekijän VEGF-C:n uudenlaisen hyödyntämisen</title><link>https://jeltsch.org/fi/re_purposing_the_growth_factor_vegf_c/</link><pubDate>Sat, 22 Jun 2019 00:00:00 +0000</pubDate><guid>https://jeltsch.org/fi/re_purposing_the_growth_factor_vegf_c/</guid><description>&lt;p&gt;eLIFE-tiivistelmässä esitellään tuore julkaisumme VEGF-C:stä (
 &lt;a href="https://elifesciences.org/digests/44478/re-purposing-the-growth-factor-vegf-c" target="_blank" rel="noopener noreferrer nofollow"&gt;https://elifesciences.org/digests/44478/re-purposing-the-growth-factor-vegf-c&amp;nbsp;






 
 
 
 &lt;svg class="svg-inline--fa fas fa-up-right-from-square fa-2xs" fill="currentColor" aria-hidden="true" role="img" viewBox="0 0 512 512" overflow="visible"&gt;&lt;use href="#fas-up-right-from-square"&gt;&lt;/use&gt;&lt;/svg&gt;&lt;/a&gt;
 ). Vaikka tutkimuksessamme ei syvennetty VEGF-C:n toimintaa lisääntymisen yhteydessä, arvioijien kommentit ja vastauksemme (otsikon ”Author response” alla) antavat enemmän tietoa kuin itse julkaisu. Emme sisällyttäneet siittiöiden liikkuvuutta koskevia tietoja käsikirjoitukseen. Vaikka tulokset olivat toisinaan suuruudeltaan hämmästyttäviä, emme aina mitanneet siittiöiden liikkuvuuden lisääntymistä aktiivisen VEGF-C:n vaikutuksesta. Kuten yleisesti tiedetään, siittiöt biologisena näytteenä ovat koostumukseltaan ja laadultaan erittäin vaihtelevia. Mielenkiintoista on, että kaksi vuotta sitten eLIFE-lehdessä julkaistu artikkeli tarjoaa lisätietoa siitä, mistä tässä saattaisi olla kyse: 
 &lt;a href="https://elifesciences.org/articles/28811" target="_blank" rel="noopener noreferrer nofollow"&gt;Sperman kilpailuriski ohjaa siemennesteen välittämiä nopeita ejakulaation sopeutumisia&amp;nbsp;






 
 
 
 &lt;svg class="svg-inline--fa fas fa-up-right-from-square fa-2xs" fill="currentColor" aria-hidden="true" role="img" viewBox="0 0 512 512" overflow="visible"&gt;&lt;use href="#fas-up-right-from-square"&gt;&lt;/use&gt;&lt;/svg&gt;&lt;/a&gt;
. Tämä artikkeli osoittaa, että urokset säätelevät siittiöiden uintinopeutta nopeasti sosiaalisen tilanteen mukaan (naaraan tai uroskilpailijan läsnäolo). Mielestäni tällaisia tekijöitä näyttää olevan lähes mahdotonta hallita, kun kyseessä ovat ihmisperäiset näytteet…Otsikko viittaa kuitenkin monitulkintaisesti myös syöpään. Aineistomme perusteella arvelemme, että VEGF-C:n toimintaa voidaan muuttaa lymfangiogeenisestä angiogeeniseksi ja edelleen metastaaseja edistäväksi.&lt;/p&gt;</description></item><item><title>Hyvin lyhyt historia antiangiogeenisestä kasvainhoidosta</title><link>https://jeltsch.org/fi/a_very_short_history_of_antiangiogenic_tumor_treatment/</link><pubDate>Mon, 24 Apr 2017 00:00:00 +0000</pubDate><guid>https://jeltsch.org/fi/a_very_short_history_of_antiangiogenic_tumor_treatment/</guid><description>&lt;p&gt;Käsittelin antiangiogeenisen kasvainhoidon aihetta vuoden 2017 
 &lt;a href="https://courses.helsinki.fi/en/dpbm-107" target="_blank" rel="noopener noreferrer nofollow"&gt;Cancerbio Summer School&amp;nbsp;






 
 
 
 &lt;svg class="svg-inline--fa fas fa-up-right-from-square fa-2xs" fill="currentColor" aria-hidden="true" role="img" viewBox="0 0 512 512" overflow="visible"&gt;&lt;use href="#fas-up-right-from-square"&gt;&lt;/use&gt;&lt;/svg&gt;&lt;/a&gt;
 (CBSS) -tapahtumassa. Katsauksena suosittelin seuraavaa: Weis SM, Cheresh DA. &lt;strong&gt;Kasvaimen angiogeneesi: molekyylireitit ja terapeuttiset kohteet.&lt;/strong&gt; 2011. &lt;em&gt;Nature Medicine&lt;/em&gt; 17:1359–70. 
 &lt;a href="http://www.nature.com/nm/journal/v17/n11/pdf/nm.2537.pdf" target="_blank" rel="noopener noreferrer nofollow"&gt;http://www.nature.com/nm/journal/v17/n11/pdf/nm.2537.pdf&amp;nbsp;






 
 
 
 &lt;svg class="svg-inline--fa fas fa-up-right-from-square fa-2xs" fill="currentColor" aria-hidden="true" role="img" viewBox="0 0 512 512" overflow="visible"&gt;&lt;use href="#fas-up-right-from-square"&gt;&lt;/use&gt;&lt;/svg&gt;&lt;/a&gt;
&lt;/p&gt;</description></item><item><title>Voittakaamme syöpä yhdessä!</title><link>https://jeltsch.org/fi/let_s_beat_cancer_together/</link><pubDate>Sun, 07 Aug 2016 00:00:00 +0000</pubDate><guid>https://jeltsch.org/fi/let_s_beat_cancer_together/</guid><description>&lt;p&gt;Sawan ja minä ilmoittauduimme ”The Jeltsch Laboratory” -joukkueena 
 &lt;a href="http://www.twilightrun.fi/" target="_blank" rel="noopener noreferrer nofollow"&gt;Helsingin Twilight Run&amp;nbsp;






 
 
 
 &lt;svg class="svg-inline--fa fas fa-up-right-from-square fa-2xs" fill="currentColor" aria-hidden="true" role="img" viewBox="0 0 512 512" overflow="visible"&gt;&lt;use href="#fas-up-right-from-square"&gt;&lt;/use&gt;&lt;/svg&gt;&lt;/a&gt;
 -tapahtumaan, joka on 
 &lt;a href="http://syopasaatio.fi/" target="_blank" rel="noopener noreferrer nofollow"&gt;Suomen Syöpäsäätiö&amp;nbsp;






 
 
 
 &lt;svg class="svg-inline--fa fas fa-up-right-from-square fa-2xs" fill="currentColor" aria-hidden="true" role="img" viewBox="0 0 512 512" overflow="visible"&gt;&lt;use href="#fas-up-right-from-square"&gt;&lt;/use&gt;&lt;/svg&gt;&lt;/a&gt;
 tukeva hyväntekeväisyystapahtuma. Sawan sai kuitenkin kesäflunssan ja joutui jättämään koko tapahtuman väliin. Tavoitteenani oli pysyä alle tunnin ajassa, ja se onnistui. Paikalla oli itse asiassa useampia osallistujia 
 &lt;a href="http://research.med.helsinki.fi/researchprograms/english/default.htm" target="_blank" rel="noopener noreferrer nofollow"&gt;RPU:sta (Research Programs Unit)&amp;nbsp;






 
 
 
 &lt;svg class="svg-inline--fa fas fa-up-right-from-square fa-2xs" fill="currentColor" aria-hidden="true" role="img" viewBox="0 0 512 512" overflow="visible"&gt;&lt;use href="#fas-up-right-from-square"&gt;&lt;/use&gt;&lt;/svg&gt;&lt;/a&gt;
; törmäsin Tiiaan ja Juliaan. Ehkä meidän pitäisi ensi vuonna osallistua yhteisenä RPU-joukkueena (tai miksi ikinä RPU:ta sitten kutsutaankaan, jos todella onnistumme muuttamaan nimemme)?&lt;/p&gt;</description></item><item><title>Kasvutekijöiden vaikutus lymfangiogeneesiin</title><link>https://jeltsch.org/fi/lymphangiogenese_regulation_durch_wachstumsfaktoren/</link><pubDate>Thu, 19 Jan 2012 00:00:00 +0000</pubDate><guid>https://jeltsch.org/fi/lymphangiogenese_regulation_durch_wachstumsfaktoren/</guid><description>&lt;p&gt;Kaikki kehomme solut tarvitsevat happea, ja ne saavat sitä verenkierron kautta. Siksi verisuonisto on kasvavan alkion ensimmäinen toimiva elin. Ennen kuin sydän aloittaa pumppaustoimintansa, alkio tyydyttää hapenkulutuksensa yksinomaan diffuusion avulla. Tämä on kuitenkin mahdollista vain, kunnes alkio on muutaman millimetrin kokoinen. Kasvaimilla on sama ongelma, kun ne saavuttavat samanlaisen koon. Sekä kasvava alkio että syöpäkasvain voivat jatkaa kasvuaan vain, jos ne onnistuvat muodostamaan verisuoniston, joka toimittaa niille tarvittavan hapen ja ravintoaineet. Syövän kasvu riippuu siis verisuonten kasvusta ja uudismuodostuksesta. Toisaalta on kuitenkin myös sairauksia, joille on ominaista riittämätön verisuonten kasvu. Esimerkiksi sepelvaltimotaudissa verisuonet eivät pysty toimittamaan sydänlihakseen riittävästi happea.Sydän- ja verisuonijärjestelmän lisäksi on olemassa vielä toinen verisuonijärjestelmä: imusuonisto. Se johtaa ylimääräisen kudosnesteen takaisin vereen ja sillä on tärkeä rooli kehon omassa puolustusmekanismissa bakteereja ja viruksia vastaan. Verenkiertojärjestelmän tavoin imukudosjärjestelmällä on tärkeä rooli monissa sairauksissa. Esimerkiksi lymfedeemapotilaat kärsivät raajojen turvotuksesta, koska imusuonia ei ole riittävästi tai niiden toiminta on rajoittunut. Myös syövän leviäminen (metastaasit) liittyy läheisesti imukudosjärjestelmään, koska syöpäsolut käyttävät imusuonia kuljetusreitteinä kehon sisällä.&lt;/p&gt;</description></item><item><title>Kasvutekijöiden vaikutus lymfangiogeneesiin</title><link>https://jeltsch.org/fi/growth_factor_regulation_of_lymphangiogenesis/</link><pubDate>Sun, 06 Aug 2006 00:00:00 +0000</pubDate><guid>https://jeltsch.org/fi/growth_factor_regulation_of_lymphangiogenesis/</guid><description>&lt;p&gt;Kaikki kehomme solut tarvitsevat happea, ja ne saavat sitä verenkierron kautta. Siksi verisuonisto on ensimmäinen elinjärjestelmä, joka alkaa toimia kehittyvässä alkiossa. Ennen kuin sydän alkaa pumppaa, alkion hapenkulutus on katettava pelkästään diffuusion avulla. Diffuusio riittää kuitenkin vain siihen asti, kunnes alkio saavuttaa muutaman millimetrin koon. Kasvaimet kohtaavat saman ongelman, kun ne saavuttavat vastaavan koon. Sekä kehittyvä alkio että kiinteä kasvain voivat jatkaa kasvuaan vain, jos ne onnistuvat muodostamaan verenkiertojärjestelmän, joka toimittaa niille happea ja ravinteita. Vaikka syöpä riippuu verisuonten patologisesta kasvusta, toiset sairaudet johtuvat verisuonten riittämättömästä toiminnasta. Esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudeissa verisuonet eivät pysty toimittamaan tarpeeksi happea sydänlihakseen. Sydän- ja verisuonijärjestelmän lisäksi on olemassa toinen verisuonijärjestelmä: imukudosjärjestelmä. Se toimii pääasiassa kudosten nesteenpoistossa ja immuunipuolustuksessa taudinaiheuttajia vastaan. Sydän- ja verisuonijärjestelmän tavoin imukudosjärjestelmällä on tärkeä rooli useissa sairauksissa. Esimerkiksi lymfedeemassa potilaat kärsivät raajojen turvotuksesta, koska imusuonia ei ole tai ne eivät toimi kunnolla. Myös syövän leviäminen (”metastaasit”) näyttää olevan läheisesti yhteydessä imukudosjärjestelmään, sillä syöpäsolut käyttävät imusuonia kulkureitteinä liikkumiseen kehossa.&lt;/p&gt;</description></item><item><title>Ensiesiintymiseni suomalaisessa televisiossa (YLE1)</title><link>https://jeltsch.org/fi/my_first_appearance_on_finnish_tv_yle1/</link><pubDate>Thu, 03 Mar 2005 00:00:00 +0000</pubDate><guid>https://jeltsch.org/fi/my_first_appearance_on_finnish_tv_yle1/</guid><description>&lt;p&gt;Dokumenttielokuva &lt;em&gt;Syövän nälkäkuolema&lt;/em&gt; (Syövän nälkäkuolema) on Suomen yleisradioyhtiön 
 &lt;a href="http://www.yle.fi" target="_blank" rel="noopener noreferrer nofollow"&gt;YLE:n&amp;nbsp;






 
 
 
 &lt;svg class="svg-inline--fa fas fa-up-right-from-square fa-2xs" fill="currentColor" aria-hidden="true" role="img" viewBox="0 0 512 512" overflow="visible"&gt;&lt;use href="#fas-up-right-from-square"&gt;&lt;/use&gt;&lt;/svg&gt;&lt;/a&gt;
 tuottama ja se on osa 
 &lt;a href="http://www.yle.fi/teema/tiede/tutkittujuttu.shtml" target="_blank" rel="noopener noreferrer nofollow"&gt;Tutkittu Juttu&amp;nbsp;






 
 
 
 &lt;svg class="svg-inline--fa fas fa-up-right-from-square fa-2xs" fill="currentColor" aria-hidden="true" role="img" viewBox="0 0 512 512" overflow="visible"&gt;&lt;use href="#fas-up-right-from-square"&gt;&lt;/use&gt;&lt;/svg&gt;&lt;/a&gt;
 -sarjaa. Se keskittyy syöpään, syöpätutkimukseen ja uusiin syöpähoitoihin, kuten antiangiogeeniseen hoitoon, ja se esitettiin 1. maaliskuuta 2005. Voit katsoa videon 
 &lt;a href="https://youtu.be/u3eUPQwK0pw" target="_blank" rel="noopener noreferrer nofollow"&gt;täältä&amp;nbsp;






 
 
 
 &lt;svg class="svg-inline--fa fas fa-up-right-from-square fa-2xs" fill="currentColor" aria-hidden="true" role="img" viewBox="0 0 512 512" overflow="visible"&gt;&lt;use href="#fas-up-right-from-square"&gt;&lt;/use&gt;&lt;/svg&gt;&lt;/a&gt;
.&lt;/p&gt;</description></item></channel></rss>