Tutkimusrahoitus on Michael’s Domain

Laboratoriomme ei mene konkurssiin vuonna 2025!

Fri, 29 Nov 2024 00:00:00 +0000

Laboratoriollamme on ollut niin huonoa onnea viimeaikaisissa apurahahakemuksissaan, että olin jo vakavasti harkinnut vaihtoehtoisia urapolkuja. Kuten raitiovaununkuljettajaksi ryhtymistä. Helsinki ja sen lähikaupungit laajentavat raitiovauniverkostojaan, ja hyviä kuljettajia on harvassa. Suomen Syöpäliitto ( https://syopasaatio.fi/en/homepage/ ) on kuitenkin nyt katkaissut epäonnisen putkemme! Vaikka kyseessä onkin vain vaatimaton summa, katson tulevaisuuteen toiveikkaasti. Kaikki tutkimus ei ole yhtä kallista: jotkut menetelmät vaativat enemmän rahaa kuin toiset, ja omamme kuuluvat budjettipäähän tässä asteikossa. Mikä projekti sai rahoitusta? No, kyseessä ei ole meidän uusi proteiinin ilmentymisjärjestelmämme, vaan projekti, jonka tarkoituksena on vastata kysymykseen, joka on vaivannut monia verisuonibiologian tutkijoita vuodesta 2001 lähtien, jolloin Achenin/Stackerin laboratorio julkaisi artikkelin, jossa osoitettiin, että hiiren ja ihmisen VEGF-D:llä EI ole samoja reseptoreita, mutta että hiiren VEGF-D ei sitoudu hiiren VEGFR-2:een ( Baldwin et al., 2001 ). Osoitimme vuosina 2011 ja 2019 , että katepsiini D:n aiheuttama VEGF-D:n proteolyyttinen aktivaatio johtaa ihmisen VEGF-D:n VEGFR-3-sitoutumisen täydelliseen menetykseen. Jos tämä pätee myös hiiren VEGF-D:hen, kyseessä olisi kasvutekijä ilman reseptoria! Tämä ei ole mahdotonta, mutta se olisi poikkeuksellista. On tärkeää selvittää nämä molekyylitason yksityiskohdat oikein, koska testaamme tulevia syöpälääkkeitämme aina hiirillä. Jos hiirien ja ihmisten välillä on suuri ero angiogeenisessä signalointissa, tämä voisi tehdä suuresta osasta hiiritutkimustietoja hyvin vaikeasti tulkittavia ja ehkä jopa selittää, miksi lääkkeet, jotka toimivat hyvin hiirillä, epäonnistuvat ihmisillä. On huomionarvoista, että kaikista lääkkeistä juuri syöpälääkkeillä on huonoimmat onnistumisprosentit kliinisissä tutkimuksissa. On perusteltua syytä uskoa, että VEGF-D on VEGF-perheen ”paha poika” VEGF-perheessä, eli se, joka on vastuussa syöpien vastustuskyvyn kehittymisestä VEGF-A:n estämiseen perustuvia antiangiogeenisiä syöpähoitoja vastaan. Joka tapauksessa suuri kiitos Suomen Syöpäliitolle! Lue täältä palkinnosta.

Suomen 1000 tohtoria -pilottihanke

Tue, 28 Nov 2023 00:00:00 +0000

Suomen hallitus aikoo rahoittaa 1 000 uutta, täysin rahoitettua tohtoriopiskelijapaikkaa, jotka aloitetaan lukuvuonna 2024/2025. Rahat (85 000 €/vuosi kutakin tohtoriopiskelijaa kohti) jaetaan kilpailun perusteella suomalaisten yliopistojen kesken, ja osa varoista käytetään tohtoriopiskelijoiden palkkojen maksamiseen kolmen vuoden ajan. Ehkä yksi tämän aloitteen taustalla olevista syistä on se, että Suomi on jäänyt jälkeen OECD:n tilastoissa korkeasti koulutettujen työntekijöiden määrässä. Kysymys on, nostaako tämä kertaluonteinen meno todella koulutustasoa vai vain kasvattaa lukuja. Tohtoriopintojen keskimääräinen kesto on Suomessa noin seitsemän vuotta. Jotta kolmivuotiset tohtoriopinnot voitaisiin toteuttaa näin laajassa mittakaavassa, on odotettavissa, että tohtorintutkinnon vaatimuksia madalletaan. Itse asiassa vaatimuksia on jo lievennetty, mutta lisää ”lievennyksiä” saattaa vielä olla tulossa. Näiden lisäksi yliopistot pyrkivät virtaviivaistamaan kafkamaisen absurdia ja keskiaikaista hallintoprosessia, joka voi helposti kestää puoli vuotta viimeisen käsikirjoituksen valmistumisesta varsinaisen tohtorintodistuksen saamiseen.Monet muut tiedotusvälineet ovat raportoineet tästä pilottihankkeesta; tässä on yksi artikkeli, joka on saatavilla myös englanniksi: https://acatiimi.fi/2023/11/28/for-once/Although Vaikka useimmat ovat tyytyväisiä lisärahoitukseen, lähes kaikki suhtautuvat asiaan jossain määrin skeptisesti. Hyvät aikomukset eivät riitä, ja tässä pilottihankkeessa on monia vakavia ongelmia:

Kuinka houkutteleva Suomi on kansainvälisille opiskelijoille?

Sun, 29 Aug 2021 00:00:00 +0000

Kun kirjoitin tämän blogikirjauksen, huomasin, että kaikki linkit johtavat suomenkielisille sivustoille. Siinä on ensimmäinen niistä ongelmista, joita ulkomaalaiset opiskelijat kohtaavat Suomessa: kieli, joka ei muistuta mitään muuta eurooppalaista kieltä (lukuun ottamatta viroa ja unkaria, jotka myös kuuluvat suomalais-ugrilaiseen kieliperheeseen).Ulkomaalaiset opiskelijat viihtyvät Suomessa yleensä hyvin. Vaikka kaikki ei olekaan täydellistä, Helsingin yliopistoa (ja Suomea yleensä) kannattaa harkita, kun halua opiskella ulkomailla. Tämä on yli 800 kansainvälisen opiskelijan vuonna 2020 ja 2021 tehdyn palautekyselyn lopputulos. Erityisesti opetuksen korkeaa laatua arvostettiin. Muita kohtia, joissa Helsingin yliopisto loistaa, olivat turvallinen ympäristö ja Covid-19-pandemian käsittely.Jälkimmäisessä on kuitenkin myös kääntöpuolensa, sillä opiskelijoiden toivelistalla oli enemmän kohtaamisia ja keskusteluja akateemisen henkilökunnan kanssa sekä enemmän sosiaalista tukea. Tämä on tuskin yllättävää, koska kansainväliset opiskelijat eivät voi maahan saapuessaan turvautua samoihin verkostoihin kuin paikalliset opiskelijat. Pahin yksittäinen ongelma näytti olevan opiskelijoiden vastaanotto. Tuntemattoman ja käsittämättömän byrokratian kohtaaminen on usein liikaa uusille tulokkaille. Syrjintää koki vain 4 prosenttia vastaajista, ja heistä kielellinen syrjintä ja yksinäisyys olivat yleisimpiä.Varoitan aina opiskelijoita, jotka kertovat aikovansa hakea Helsingin yliopistoon. Jos haluat rehellisen mielipiteen siitä, kannattaako aloittaa opinnot Suomessa, ole hyvää: Suomessa on kylmä ja talvella tulee TODELLA pimeää. Helsinki on kuitenkin edelleen yksi viihtyisimmistä paikoista mitä Suomessa löytyy, jos puhutaan kylmyydestä ja pimeydestä. Lämpötila laskee harvoin alle -17,8 °C:n (0°F). Koska Helsinki sijaitsee Suomen etelärannikolla, se on yksi vähiten pimeistä paikoista. Ja ilmaston lämpeneminen tekee parhaansa lämpötilojen nostamiseksi. Suomi on jo nyt pitkän aikavälin kiinteistösijoittajien sisäpiirin suosikki: se on vielä riittävän halpa, mutta sillä on äärimmäinen kasvupotentiaali, kunhan ilmastonmuutos muuttaa Etelä-Euroopan sulatusuuniksi. Nämä skenaariot toteutuvat kuitenkin täysin vasta, kun nykyiset poliittiset päättäjät ovat jo potkaisseet ämpäriin. Mutta jos olet mukana pitkällä tähtäimellä, Suomi saattaa olla se paikka, jossa kannattaa olla. Mutta jälleen kerran, jos Golfvirta romahtaa, joudut takaisin lähtöruutuun. Kiittäkää vanhempianne siitä sotkusta, jonka he ovat jättäneet teille ( https://www.theguardian.com/environment/2021/aug/05/climate-crisis-scientists-spot-warning-signs-of-gulf-stream-collapse ).Valitettavasti, niin hyvä kuin Suomi voikin olla opiskeluun, Suomeen pysyvästi jääminen on eri juttu. Vaikka Suomen on lisättävä maahanmuuttoa korvatakseen vähenevän ja ikääntyvän väestömääränsä, on valitettavasti vielä liian monta estettä voitettava, ennen kuin asettumisesta tulee realistinen vaihtoehto useimmille ulkomaalaisille. Kieli on vain yksi niistä esteistä. Muita, jotka mainitaan juuri ilmestyneessä Helsingin Sanoman artikkelissa, ovat vaikeus integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan, ulkomaalaisten kannalta käsittämätön byrokratia ja alhainen palkkataso.Mutta myös suomalaisväestön sisällä vihamielisyys ulkomaalaisia kohtaan kasvaa. Se ilmestyy esimerkiksi perussuomalaisten menestyksenä. Myös useimmat muut Euroopan maat taistelevat oikeistolaisten poliittisten virtausten kanssa. Kotimaassani Saksassa AfD:tä (joka on Saksassa suunnilleen sama kuin PS Suomessa) ei yksikään demokraattinen puolue pidä mahdollisena koalitiokumppanina (toiveajattelua minun osaltani?). Mutta täällä Suomessa PS on ollut jo koalitiohallituksessa, ja vain sosialidemokraateilla ja vasemmistoliitolla on selkeä ei-kanta tässä asiassa.Juuri äskettäin Helsingin vastavalittu kaupunginjohtaja Juhana Vartiainen kommentoi Suomen työmarkkinoiden houkuttelevuutta ulkomaalaisille:“Surkea epäonnistuminen Suomelta. Hyvin hitaasti on poliittiseen tajuntaan mennyt edes se, että me ylipäätään tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa.” Helsingin Sanomat, 28.08.2021).Joka tapauksessa, akateeminen opetus on Suomessa vielä erittäin korkealla tasolla. Ja sen lisäksi, se on ilmaista EU/EFTA-maissa asuville (ja kyseisistä maista kelpoisuuden antavan tutkinnon suorittaneille). Maksaville opiskelijoille lukukausimaksut ovat tosi edullisia verrattuna moniin muihin samassa sarjassa pelaaviin yliopistoihin (13000-18000 euroa vuodessa koulutusohjelmasta riippuen). Yliopiston henkilökunta joutuu kuitenkin maksamaan kovan hinnan tämän laadun ylläpitämisestä. Kuluvalla vuosikymmenellä (2020-2030) opetusministeriön tavoitteena on lisätä suoritettujen yliopistotutkintojen määrää 100000:lla ( https://www.acatiimi.fi/4_2021/15.php ). Samaan aikaan yliopistojen määrärahoja on leikattu. Hallitus luultavasti kompensoi leikkaukset mediavetovoimaa keräävällä “pelasta yliopisto” -liikkeellä harhauttaakseen huomiota siitä, että tarvitsemme sen lisäksi kymmeniä miljoonia, jotta voimme tulevina vuosina tarjota saman korkeatasoisen opetuksen noille 100000 lisätutkinnolle. Tutkimuksen puolella akateeminen henkilöstö on käynyt raskasta taistelua vuodesta 2005 lähtien, jolloin inflaatiokorjattu T&K-budjetti pieneni ensimmäistä kertaa. Samaan aikaan opiskelijat alkavat kuitenkin tuntea riittävän rahoituksen puutteen esimerkiksi silloin, kun heidän opettajillaan ei ole enää yhtä paljon aikaa heille kuin ennen.Minulla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin neuvoa opiskelijoita luopumaan akateemisesta urasta yleensä. Useimmissa muissa Euroopan maissa on samanlaisia ongelmia, mutta ei ehkä samalla tasolla kuin Suomessa. Ja opiskelijat tietävät, että akateeminen rahoitus on erityisen huono Suomessa.

Jälleen esillä…

Thu, 26 Oct 2017 00:00:00 +0000

Viime aikoina tutkimuksemme näyttää herättäneen paljon yleistä kiinnostusta: https://50tieteentekijaa.fi/tieteentekija/michael-jeltsch/ . Ja lisää on tulossa… Olisi mukavaa, jos hallituksemme osoittaisi vastaavaa kiinnostusta tiedettä ja koulutusta kohtaan. Ja olisi vielä parempi, jos hallituksella olisi järkevä suunnitelma siitä, miten varmistetaan tieteen ja tutkimuksen tulevaisuus Suomessa. Hallituksen määrärahat joillekin tutkimusaloille (toisin sanoen investoinnit Suomen tulevaisuuteen) ovat supistuneet niin dramaattisesti, että jopa iltapäivälehdet ovat tarttuneet aiheeseen: http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201710122200451078_u0.shtml