<?xml version="1.0" encoding="utf-8" standalone="yes"?><rss version="2.0" xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"><channel><title>Verot on Michael’s Domain</title><link>https://jeltsch.org/fi/tags/verot/</link><description>Recent content in Verot on Michael’s Domain</description><generator>Hugo</generator><language>fi</language><copyright>Copyright © 2002 - 2026 Michael Jeltsch.</copyright><lastBuildDate>Fri, 24 Jul 2026 00:18:18 +0300</lastBuildDate><atom:link href="https://jeltsch.org/fi/tags/verot/index.xml" rel="self" type="application/rss+xml"/><item><title>Miksi Suomen pitäisi ottaa lisää velkaa</title><link>https://jeltsch.org/fi/more_debts/</link><pubDate>Sun, 07 Mar 2021 00:00:00 +0000</pubDate><guid>https://jeltsch.org/fi/more_debts/</guid><description>&lt;p&gt;Valtion talousvaje on kasvanut tasaisesti vuoden 2007/2008 talouskriisin jälkeen. Siksi on käsittämätöntä, että juuri ne samat puolueet, jotka ovat vastuussa valtion kasvavasta talousvajeesta, vastustavat nyt uusien velkojen ottamista. Koronapandemian aiheuttama valtion alijäämän kasvu saattaa olla paljon suurempi kuin edellisinä vuosina, vaikka vuoden 2020 kolmanteen neljännekseen mennessä en vielä näe muutosta kasvuvauhdissa. Jotta maalla olisi riittävästi varoja selviytyä pandemiasta, valtion PITÄISI ottaa uutta velkaa. Jokaisen, joka vastustaa uusien velkojen ottamista (olivatpa ne sitten valtionvelkoja tai osana eurooppalaista ratkaisua), on esitettävä toteuttamiskelpoinen vaihtoehtoinen suunnitelma. Mielestäni kaikki mahdolliset vaihtoehdot ovat paljon huonompia kuin uuden velan ottaminen. Valtion budjetin vertaaminen yksityishenkilön budjettiin ei ole oikeudenmukaista. Yksityishenkilönä et voi jatkuvasti kasvattaa velkojasi. Valtio ei kuitenkaan ole yksityishenkilö, sillä sillä on käytettävissään paljon enemmän taloudellisia välineitä kuin millään yksityishenkilöllä. Tämä pätee vieläkin enemmän EU:hun ja Euroopan keskuspankkiin. Mitä vaihtoehtoja meillä on valtion talousvajeen kasvattamiselle? &lt;strong&gt;Inflaatio&lt;/strong&gt; Inflaatio on jo osa EU:n strategiaa lisääntyneiden velkojen hallitsemiseksi. Tämä ei vähennä velkojen nimellisarvoa, vaan niiden reaaliarvoa. Korkean inflaation olosuhteissa (EI hyperinflaatiota, vaan noin 5 %:n inflaatiota, mikä oli melko ”normaali” inflaatiovauhti kotimaassani Saksassa 1970-, 80- ja 90-lukujen alussa) valtio voi helposti vähentää velkojaan. Tässä ratkaisussa on kaksi ongelmaa: 1. Euroopan keskuspankki ei ole onnistunut saavuttamaan edes 2 prosentin inflaatiotavoitettaan huolimatta monien vuosien yrityksistä. 2. Pitkällä aikavälillä inflaatio ei ole hyvä ratkaisu, koska se lisää niiden etua, joilla on huomattavia aineellisia varoja (kiinteistöjä, osakkeita, jalometalleja jne.). Jos suurin osa säästöistäsi on osakemarkkinoilla, kiinteistöissä, jalometalleissa tai muissa aineellisissa varoissa, sinun ei tarvitse pelätä inflaatiota. Keskimäärin näiden kaikkien arvo säilyy tai jopa nousee korkean inflaation aikoina. Ne, joilla ei ole aineellisia varoja, eivät kuitenkaan voi kompensoida inflaatiota. Valtion tukea tarvitsevien määrä kasvaa, joten rahaa käytetään joka tapauksessa (vaikkakin viiveellä). Inflaatio myös syventää varallisuuseroja: rikkaat rikastuvat. Köyhät eivät aina köyhdy, mutta rikkaat rikastuvat paljon nopeammin kuin köyhät, ja siten tuloerot kasvavat. Samasta syystä köyhät eivät ole hyötyneet paljoakaan osakemarkkinoiden noususuhdanteesta, joka on kestänyt nyt jo yli 10 vuotta peräkkäin. Mitkä ovat siis vaihtoehdot budjettivajeen kasvattamiselle? &lt;strong&gt;Korkeammat verot&lt;/strong&gt; Todellako? Verotustasomme on jo melko korkea verrattuna moniin muihin maihin. Mutta keneltä aiot ottaa? Rahaa voi ottaa vain niiltä, joilla sitä on. Rikkaille suunnattu vero on määritelmäkysymys. Kuka on rikas? 99 % väestöstä ei vastustaisi verojen korottamista sille 1 %:lle väestöstä, joka on hyötynyt eniten viimeisen 10 vuoden nousumarkkinoista. Suomessa on 
 &lt;a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006429447.html" target="_blank" rel="noopener noreferrer nofollow"&gt;nykyään paljon enemmän miljonäärejä&amp;nbsp;






 
 
 
 &lt;svg class="svg-inline--fa fas fa-up-right-from-square fa-2xs" fill="currentColor" aria-hidden="true" role="img" viewBox="0 0 512 512" overflow="visible"&gt;&lt;use href="#fas-up-right-from-square"&gt;&lt;/use&gt;&lt;/svg&gt;&lt;/a&gt;
 kuin vielä 10 vuotta sitten. Suurin osa näistä ihmisistä on kerännyt suurimmat voitot, ja tuntuu asianmukaiselta, että he antaisivat panoksensa takaisin maalle, joka on mahdollistanut heidän menestyksensä. Vaikka tämä kuulostaa hyvin vasemmistolaiselta, suurin osa ihmisistä olisi todennäköisesti samaa mieltä, jos he vain hyväksyisivät sen, mihin veronmaksajien rahat käytetään. Tässä maassa tuskin kukaan vastustaisi investoimista tulevaisuuteen, parempaan infrastruktuuriin, parempiin kouluihin, tutkimukseen ja kehitykseen jne. Mutta niin kauan kuin tämä on ongelmakohta, verojen korottaminen voi olla vain pieni osa ratkaisua. &lt;strong&gt;Menojen leikkaaminen&lt;/strong&gt; Tämä on pohjimmiltaan sama asia kuin edellinen. Hetkinen, se on itse asiassa vielä pahempaa, koska lähdimme liikkeelle siitä oletuksesta, että tarvitsemme ENEMMÄN rahaa, jotta maa selviää pandemiasta. Liian suurta epäröintiä ja riittämättömiä menoja pidetään syynä siihen, miksi Eurooppa ei toipunut vuoden 2007–2008 finanssikriisistä yhtä nopeasti kuin Yhdysvallat. Valitettavasti on merkkejä siitä, että sama virhe on toistumassa.**Neljä vaihtoehtoa: inflaatio, veronkorotukset, menojen leikkaukset, uudet velat. Ongelma ei katoa, vaikka piilottaisi päänsä hiekkaan, vaan se pikemminkin pahenee. Säästöpolitiikka on tulevaisuuteen investoimisen vastakohta. Meillä on investointivaje, joka on kertynyt Suomessa viimeisten 15 vuoden aikana. Se koskee koulutusta, digitalisaatiota, tutkimusta ja infrastruktuuria. Tällä hetkellä uudet velat ovat ainoa vaihtoehto. Velat ovat halpoja (itse asiassa negatiivisten korkojen vuoksi valtio jopa hyötyy ottamalla lisää velkaa). Jopa Saksa luopui nollatasapainopolitiikastaan. Suomen ei pitäisi olla Euroopan väärään suuntaan ajava autoilija. Jo tästä syystä olisi typerää olla poikkeus. Ja – rakas Suomalaispuolue – on illuusio, että mikään maa voisi tällä hetkellä erota euroalueesta. Sen sijaan, että kiistelemme uusien lainojen ottamisesta tai valitamme jatkuvasti kasvavaa julkisen talouden alijäämää, meidän pitäisi keskustella siitä, miten rahaa käytetään viisaasti. Meidän pitäisi käyttää sitä tavoitteena kansantuotteen (GNP) kestävä kasvu pitkällä aikavälillä.&lt;strong&gt;PÄIVITYS:&lt;/strong&gt; Päivä tämän kirjoittamisen jälkeen Suomen suurin sanomalehti Helsingin Sanomat julkaisi artikkelin, jossa käsiteltiin hyvin samankaltaisia aiheita: 
 &lt;a href="https://www.hs.fi/visio/art-2000007843750.html" target="_blank" rel="noopener noreferrer nofollow"&gt;https://www.hs.fi/visio/art-2000007843750.html&amp;nbsp;






 
 
 
 &lt;svg class="svg-inline--fa fas fa-up-right-from-square fa-2xs" fill="currentColor" aria-hidden="true" role="img" viewBox="0 0 512 512" overflow="visible"&gt;&lt;use href="#fas-up-right-from-square"&gt;&lt;/use&gt;&lt;/svg&gt;&lt;/a&gt;
&lt;/p&gt;</description></item></channel></rss>