<?xml version="1.0" encoding="utf-8" standalone="yes"?><rss version="2.0" xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"><channel><title>Yliopisto-Opinnot on Michael’s Domain</title><link>https://jeltsch.org/fi/tags/yliopisto-opinnot/</link><description>Recent content in Yliopisto-Opinnot on Michael’s Domain</description><generator>Hugo</generator><language>fi</language><copyright>Copyright © 2002 - 2026 Michael Jeltsch.</copyright><lastBuildDate>Fri, 24 Jul 2026 00:18:18 +0300</lastBuildDate><atom:link href="https://jeltsch.org/fi/tags/yliopisto-opinnot/index.xml" rel="self" type="application/rss+xml"/><item><title>Opiskelijoiden tehtävien arviointi on vaikeaa</title><link>https://jeltsch.org/fi/grading/</link><pubDate>Sat, 16 Dec 2023 00:00:00 +0000</pubDate><guid>https://jeltsch.org/fi/grading/</guid><description>&lt;p&gt;Olen lukenut tänä syksynä satoja opiskelijoiden tehtäviä. Monissa näistä tehtävistä opiskelijoiden odotetaan vastaavan kysymyksiin. Tehtävien arviointi tarkoittaa sitä, että päätetään, onko vastaus ”oikea” vai ”väärä”. Tämä on toisinaan vaikeaa. Useimmat vastaukset sijoittuvat jonnekin ”oikean” ja ”väärän” välille. Siksi arvioinnin tarve paljastaa syvemmän ongelman: ennen kuin voin päättää, mihin kohtaan ”oikean” ja ”väärän” välisellä asteikolla opiskelijoiden vastaukset sijoittuvat, on oltava olemassa objektiivinen ”oikea” ja ”väärä”. Muuten objektiiviset arvosanat ovat jo lähtökohtaisesti illuusio (puhumattakaan siitä ongelmasta, miten ne voitaisiin määrittää luotettavasti). Kaikki tieteellinen tietomme on kuitenkin alustavaa. Se voi muuttua tai jopa kumoutua, kun uutta, parempaa tietoa tulee saataville. Miten siis kukaan voi arvioida mitään tehtävää varmuudella? Onneksi kaikki tietomme ei ole samanarvoista. Yksi tieteellisen väittämän tärkeä tunnusmerkki on 
 &lt;a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Falsifiability" target="_blank" rel="noopener noreferrer nofollow"&gt;falsifioitavuus&amp;nbsp;






 
 
 
 &lt;svg class="svg-inline--fa fas fa-up-right-from-square fa-2xs" fill="currentColor" aria-hidden="true" role="img" viewBox="0 0 512 512" overflow="visible"&gt;&lt;use href="#fas-up-right-from-square"&gt;&lt;/use&gt;&lt;/svg&gt;&lt;/a&gt;
, käsite, jonka ehkä ensimmäisenä popularisoi tiedefilosofi Karl Popper kirjassaan 
 &lt;a href="https://en.wikipedia.org/wiki/The_Logic_of_Scientific_Discovery" target="_blank" rel="noopener noreferrer nofollow"&gt;Tieteellisen löytämisen logiikka&amp;nbsp;






 
 
 
 &lt;svg class="svg-inline--fa fas fa-up-right-from-square fa-2xs" fill="currentColor" aria-hidden="true" role="img" viewBox="0 0 512 512" overflow="visible"&gt;&lt;use href="#fas-up-right-from-square"&gt;&lt;/use&gt;&lt;/svg&gt;&lt;/a&gt;
. Mitä ovat esimerkkejä tieteellisesti falsifioitavista teorioista?&lt;/p&gt;</description></item></channel></rss>