https://jeltsch.org/fi/tags/yliopistotutkinto/Recent content in Yliopistotutkinto on Michael’s DomainHugofiCopyright © 2002 - 2026 Michael Jeltsch.Fri, 24 Jul 2026 00:18:18 +0300https://jeltsch.org/fi/brain_drain_from_finland_continues/Fri, 22 Dec 2017 00:00:00 +0000https://jeltsch.org/fi/brain_drain_from_finland_continues/<p>Suomi tarjoaa kansalaisilleen erittäin korkeatasoista koulutusta, mutta ei pysty pitämään tätä korkeasti koulutettua työvoimaa maassa. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden muuttoliikkeen nettotase on ollut negatiivinen koko viimeisen vuosikymmenen ajan, ja suuntaus on pahenemassa, erityisesti kandidaatti- ja maisteritasolla. Korkeimmalla koulutustasolla tulkinta ei ole kovin yksiselitteinen, sillä tähän ryhmään kuuluvat lisensiaatit*, tohtorit, postdoc-tutkijat sekä professorit. Negatiivinen suuntaus on kuitenkin vakaa, mutta se ei kiihty yhtä nopeasti kuin alemmilla koulutustasoilla. Tässä ryhmässä aivovuoto kohdistuu valikoivasti parhaimpiin maihin: vain viisi kärkimaata vastaanottaa 66 % korkeimmin koulutetuista maastamuuttajista (Yhdysvallat, Iso-Britannia, Sveitsi, Saksa ja Ruotsi), kun taas alemman koulutustason suorittaneet eivät ole yhtä valikoivia (52 % maisterin tutkinnon suorittaneista ja 41 % kandidaatin tutkinnon suorittaneista muuttaa samoihin kärkimaihin). Valitettavasti tämä tilasto kertoo vain Suomen kansalaisten muuttoliikkeestä. Kattavan kuvan saamiseksi tarvitaan samat tiedot myös muiden kuin Suomen kansalaisten muuttoliikkeestä. Tässä kaaviossa on käytetty Tilastokeskuksen tietoja ( <a href="http://www.stat.fi/til/muutl/2016/02/muutl_2016_02_2017-12-18_tie_001_fi.html%29" target="_blank" rel="noopener noreferrer nofollow">http://www.stat.fi/til/muutl/2016/02/muutl_2016_02_2017-12-18_tie_001_fi.html)&nbsp; <svg class="svg-inline--fa fas fa-up-right-from-square fa-2xs" fill="currentColor" aria-hidden="true" role="img" viewBox="0 0 512 512" overflow="visible"><use href="#fas-up-right-from-square"></use></svg></a> . Kaikki maat on ryhmitelty sen mukaan, oliko niiden tieteellinen tuotanto vertailussa parempi vai huonompi kuin Suomen (Nature Index, Weighted fractional count, <a href="https://www.natureindex.com/country-outputs/generate/All/global/All/weighted_score%29" target="_blank" rel="noopener noreferrer nofollow">https://www.natureindex.com/country-outputs/generate/All/global/All/weighted_score)&nbsp; <svg class="svg-inline--fa fas fa-up-right-from-square fa-2xs" fill="currentColor" aria-hidden="true" role="img" viewBox="0 0 512 512" overflow="visible"><use href="#fas-up-right-from-square"></use></svg></a> . Maat, jotka suoriutuivat Suomea paremmin vuonna 2016, olivat: Yhdysvallat, Kiina, Saksa, Yhdistynyt kuningaskunta, Japani, Ranska, Kanada, Sveitsi, Etelä-Korea, Espanja, Intia, Italia, Australia, Alankomaat, Israel, Ruotsi, Singapore, Venäjä, Taiwan, Belgia, Itävalta, Tanska, Brasilia ja Puola.* <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Licentiate_%28degree%29" target="_blank" rel="noopener noreferrer nofollow">Lisensiaatti&nbsp; <svg class="svg-inline--fa fas fa-up-right-from-square fa-2xs" fill="currentColor" aria-hidden="true" role="img" viewBox="0 0 512 512" overflow="visible"><use href="#fas-up-right-from-square"></use></svg></a> on Suomessa ja muutamissa muissa maissa käytetty tutkinto, joka sijoittuu maisterin ja tohtorin tutkintojen välille. Suomessa sen merkitys on vähentynyt vuosien mittaan, koska monissa muissa maissa sille ei ole vastaavaa tutkintoa.</p>