Withings Body Scan älyvaaka

 
Vuonna 2009 ostimme ensimmäisen Withings-älyvaakamme. Vaikka kokeilin sitä tuolloin, lakkasin pian käyttämästä sitä rajallisten toimintomahdollisuuksien vuoksi. Nyt, yli kymmenen vuotta myöhemmin olen sitä mieltä, että älyvaakojen teknologia on vihdoin kehittynyt niin pitkälle, että se on todella hyödyllinen. Sen lisäksi olen nyt liittynyt tämän laitteen kohderyhmään: Olen keski-ikäinen, ylipainoinen mies, jolla on suvussa sydänsairauksia ja joka harrastaa urheilua, mutta luultavasti ei tarpeeksi. Yhteenvetona etukäteen: Aion käyttää Body Scan vaakaa joka ikinen päivä tulevaisuudessa. Joidenkin hyödyllisempien ja vähemmän hyödyllisten ominaisuuksien lisäksi se muistuttaa minua siitä, että tietyn iän jälkeen sydän- ja verisuoniterveyttä on aktiivisesti ylläpidettävä.
 
Withings on hiljattain julkaissut kolme erihintaista älyvaakaa: Body Scan, Body Comp ja Body Smart. Saimme Body Scan-huippumallin arvostelua varten. Se saapui 4 päivää ennen kuin lähdimme kesälomalle, ja siksi en testannut kaikkia sen toimintoja. Jotkin toiminnot edellyttävät tietyn vähimmäismäärän toistuvia mittauksia, ja siksi tämä kirjoitus saattaa saada päivityksen, kun olen käyttänyt vaakaa pidempään.
 
Mitä vaa'alla voi tehdä? Ilmeisesti se voi mitata painosi ja eri kehonosien koostumuksen (rasva- ja lihasosuus). Se väittää myös pystyvänsä erottamaan viskeraalisen ja subkutaanisen rasvan. Kaikki rasva ei ole yhtä pahasta: viskeraalinen rasva on paljon vaarallisempaa kuin subkutaaninen rasva, joka voi olla jopa hyödyllistä. Jos vaaka pystyisi erottamaan luotettavasti viskeraalisen ja subkutaanisen rasvan vartalossa, se olisi hämmästyttävä tekninen edistysaskel (tästä myöhemmin lisää).
 
EKG-OMINAISUUS

Body Scan vaaka voi suorittaa EKG:n (elektrokardiogrammi), eli se voi mitata sydämen sähköistä toimintaa. EKG:n avulla voidaan määrittää monenlaisia sydänongelmia, mutta tämän mittauksen kannalta elektrodien (mittauspisteiden) määrä kehossa on ratkaiseva. Lääketieteellinen standardi on 12 elektrodia. Käyttökelpoisuussyistä kuluttajille tarkoitetut laitteet ovat vähemmän kehittyneitä, ja siksi niillä voidaan tunnistaa vain rajoitetusti erilaisia sydänongelmia. Body Scan-laiteella on 6 elektrodia, mikä on parasta, mitä kuluttajille tarkoitetussa laitteessa on nykyään mahdollista saada. Tällainen 6-elektroodinen EKG on kuitenkin huomattavasti lääketieteellisen EKG:n oletusarvoa heikompi, ja se voi jopa jättää huomaamatta akuutin tuoreen sydänkohtauksen. Itse asiassa ainoat lääketieteelliset tilat, jotka tämä EKG pystyy luotettavasti havaitsemaan, ovat eteisvärinä ja eteislepatus (eteisflutteri).
 
Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voidaan havaita pulssin perusteella (esim. sydän tekee kaksi iskua yhden sijaan). Eteisflutteri on vähän samanlainen ilmiö, ja se ilmenee nopeana (> 250/min) sydämenlyöntinä, joka voi esiintyä episodimaisesti (kestää tunneista päiviin), mutta voi olla myös jatkuvaa. Molemmat vaativat lääketieteellistä hoitoa, ja siksi kuulostaa järkevältä, että kuluttajalaitteella olisi mahdollisuus havaita ne.
 
Kliiniset tutkimukset osoittavat kuitenkin, että eteisvärinän massaseulonnan tulokset eivät tulokset eivät ole selvästi hyödyllisiä. Asiantuntijat ovat itse asiassa eri mieltä siitä, ovatko massaseulonnat hyvä idea: Euroopan kardiologiyhdistyksen vuonna 2020 antamassa ohjeessa suositellaan joukkoseulontoja, kun taas Yhdysvaltain Preventive Services Task Force ja Yhdistyneen kuningaskunnan kansallinen seulontakomitea eivät tällä hetkellä suosittele niitä. Vaikka eteisvärinä on melko yleistä, se on useimmiten toissijaista muihin sydänsairauksiin nähden, eikä Withings Body Scanin kohderyhmä (terveystietoinen, keski-ikäinen, keskiluokkainen) ehkä ole se kohderyhmä, joka hyötyy eniten tästä ominaisuudesta.
 
Eräässä tutkimuksessa, jossa eteisvärinää tutkittiin (niin sanottu LOOP STUDY), ei käytetty kuluttajille tarkoitettua laitetta vaan ammattilaiskäyttöön tarkoitetut sensoorit, mikä on parempi menetelmä eteisvärinän havaitsemiseksi. Tämän lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin henkilöitä, joilla oli sydänkohtauksen riskitekijöitä. Ei ole yllättävää, että eteisvärinän havaitseminen (ja hoito) lisääntyi kolminkertaiseksi, mutta tästä asetelmasta huolimatta tutkimuksessa ei havaittu mitään hyötyä sydäninfarktin tai valtimoembolian vähenemisen kannalta.
Jotkut asiantuntijat uskovat, että on erilaiset eteisvärinätyypit ja että emme yksinkertaisesti vielä tiedä, miten vaaralliset tyypit erotetaan hyvänlaatuisista.
Yhteenvetona voidaan todeta (myös joidenkin uudempien tietojen perusteella), että Body Scan EKG:n hyöty näyttää olevan pieni. Hyöty on todennäköisesti merkittävä vain korkean riskin väestöryhmissä, jotka eivät todennäköisesti käytä 400 euron älyvaakaa (esim. vanhukset).
Vielä ei tiedetä (koska tällaiset laitteet eivät ole juurikaan yleistyneet kuluttajien keskuudessa), mikä on väärien positiivisten tulosten aiheuttama rasite terveydenhuoltojärjestelmälle. On myös syytä mainita, että tällä hetkellä ei ole olemassa digitaalista infrastruktuuria, jonka avulla vaa'an tuottamat tiedot voitaisiin siirtää lääkärille tutkittavaksi. Itse asiassa ei ole edes standardoitua tiedostomuotoa. Röntgenkuvalle ja samankaltaisille kuvantamisdatalle on olemassa avoin tiedonsiirtostandardi (DICOM), mutta EKG-datalle ei ole mittään vastava.
 
Kaikki edellä mainittu selittää, miksi Body Scan ei ole vielä saatavilla Yhdysvalloissa. FDA ei ole hyväksynyt sitä lääkinnällisenä laitteena. Sääntelykehys ja -vaatimukset ovat erilaiset EU:ssa ja Yhdysvalloissa, mutta Withingsin mukaan Body Scan tulee saataville Yhdysvalloissa vuoden 2023 kolmannesta neljänneksestä alkaen FDA:n hyväksynnän jälkeen. Euroopassa laitteen on "vain" saatava lääketieteellinen CE-merkintä. CE-merkinnän saamiseksi laitteen on täytettävä tietyt standardit, jotka riippuvat laitteen luokituksesta. Body Scan on luokiteltu IIA-laitteeksi (mikä asettaa sen mielenkiintoisesti hammastäytteiden, kirurgisten puristimien ja trakeotomiaputkien rinnalle). Vaatimustenmukaisuuden arviointia ei suorita Euroopan Lääkevirasto (EMA) vaan riippumattomat akkreditoidut organisaatiot (ns. “Notified bodies”). Ne analysoivat ja sertifioivat laitteen turvallisuuden ja suorituskyvyn. EMA:n ja FDA:n hyväksyntä on olennaisen tärkeää, koska on luonnollisesti tärkeää saada riippumaton vahvistus siitä, että laite todella havaitsee rytmihäiriöt, jotka se lupaa havaita jne.
 
Tässä on Medlife Crisis:in youtube-video, jossa käsitellään eteisvärinän seulonnan hyödyllisyyttä. Videolla käsitellään Apple Watchia, mutta periaatteessa sama pätee mihin tahansa kuluttajalaitteeseen: https://www.youtube.com/watch?v=rW3DGnHO2iY&t=719s
 
KEHONKOOSTUMUKSEN MÄÄRITTÄMINEN

Kehonkoostumustiedot ovat erittäin hyödyllisiä terveydentilan ja harjoittelutilanteen määrittämisessä. Helpompi mittari on painoindeksi (BMI), jonka laskemiseen tarvitaan vain pituus ja paino: (paino kilogrammoina)/(pituus metreinä²). Vaikka painoindeksi korreloi terveyden kanssa, siinä on paljon poikkeamia, jotka koskevat erityisesti erittäin hyväkuntoisia henkilöitä, joilla on paljon lihasmassaa (jotka ovat usein teknisesti ylipainoisia), ja laihoja henkilöitä, joilla on vähän lihasmassaa (jotka eivät ole teknisesti ylipainoisia, mutta joilla saattaa silti olla liikaa rasvaa). Paljon parempi kuntoilun mittari on kehon rasvaprosentti, jonka tämä vaaka määrittää biosähköisen impedanssianalyysin (BIA) avulla. Vaaka mittaa vartalon ja kehonosien rasva- ja lihasmassaprosentit. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että vaaka lähettää sähköimpulsseja kehon läpi. Koska rasva johtaa sähköä huonommin kuin lihakset, vaaka voi päätellä rasvan määrän kahden mittauspisteen välillä.
 
BIA ei valitettavasti ole erityisen tarkka menetelmä segmentaalisen kehonkoostumuksen määrittämiseksi. Jotta todella tiedettäisiin, missä rasvaa on, ja jotta voitaisiin erityisesti erottaa viskeraalinen ja subkutaaninen rasva toisistaan, kultainen standardi on magneettikuvaus (MRI). Tällä hetkellä tätä menetelmää käytetään kuitenkin harvoin tähän tarkoitukseen lääketieteellisen tutkimuksen ulkopuolella, ja se on myös hyvin kallis. Epätarkempi menetelmä rasvaprosentin mittaamiseen on niin sanottu kaksoisenergia-röntgenabsorptiometria (DEXA/DXA), jota käytetään ensisijaisesti luun mineraalitiheyden määrittämiseen, mutta jolla voidaan myös mitata kehon rasvaprosentti. DEXA:lla on kuitenkin vaikeuksia erottaa toisistaan ihonalainen rasva ja viskeraalinen rasva (jos haluat teettää tällaisen analyysin sinun on syytä kysyä palveluntarjoajaltasi, mitä tietoja sen laite antaa).
 
Jotta saat segmentaalisen kehonkoostumuksen, tarvitset Body Scan-mallista älyvaakaa. Body Comp ja Body Smart eivät tarjoa tätä ominaisuutta. Suuri kysymys on: Miten vaaka tekee tämän mittauksen ja kuinka luotettava se on? Saatavilla ei ole paljon tietoa, paitsi että vaaka käyttää useita taajuuksia mittaustarkkuuden lisäämiseksi. Käsien ja jalkojen välisen BMI:n ansiosta segmentaalinen kehonkoostumus on luultavasti kohtuullisen tarkka. On kuitenkin täysin epäselvää, miten vaaka määritä viskeraalisen rasvan prosenttiosuus. Ei ole olemassa selityksiä, patentteja eikä - mikä tärkeintä - tieteellisiä julkaisuja, jotka validoisivat tekniikan MRI:n kultaisella standardilla. Viskeraalisen rasvan prosenttiosuus näytetään myös erillään kehon koostumuksesta, mikä saattaa viitata siihen, että tämä mittaus tehdään toisella tavalla.
 
Legendaarinen vatsan sixpack ei paradoksaalisesti ole hyvä mittari kunnolle: Jos rasva on sixpack-lihasten päällä, vatsalihasten sixpackia ei näe, vaikka sellainen olisikin. Lihasten päällä oleva rasva ei kuitenkaan ole vaarallisinta rasvaa. Vaarallinen rasva on sixpack-lihasten alapuolella, kehon ontelossa, jossa elimesi ovat. Sinulla saattaa olla näkyvä six-pack huolimatta siitä, että elintärkeisiin elimiin ja niiden ympärille (maksa, munuaiset, suolisto jne.) on kertynyt vaarallista rasvaa.
 
Vaa'an määrittelemä vartalon rasvaprosentti on todennäköisesti kohtuullisen tarkka. Tästä poiketen ja ilman ulkoista validointia epäilen, että viskeraalisen rasvan indeksi, jonka vaaka näyttää minulle, ei ole lähelläkään mitään merkityksellistä arvoa todellisuudessa. Mitä tämä "viskeraalinen rasvaindeksi" oikeastaan tarkoittaa? Selityksen mukaan se on arvo välillä 1-20. Mutta mikä se on? Ymmärtäisin, jos vartalon rasvaprosentti jakautuisi viskeraalisen rasvan ja ei-viskeraalisen rasvan kesken (mutta sen luku olisi välillä 0-100 %). Niin kauan kuin se on niukkuuden peitossa, tämä arvo on todennäköisesti melko hyödytön (ja olen nähnyt sen vaihtelevan melko nopeasti päivästä toiseen, mikä viittaa siihen, että se ei ole kovin luotettava).
 
SYDÄN- JA VERISUONITAUTIRISKIN MÄÄRITTÄMINEN

Sydän- ja verisuonitautien osalta kolme suurta riskitekijää ovat:

• Tupakointi
• Veren korkea ApoB-pitoisuus (= dyslipidemia, korkea kolesteroli)
• Verenpaine

Body Scan vaaka ei mittaa yhtään näistä kolmesta suurimmasta riskitekijästä. Tupakointia lukuun ottamatta ainoa helposti määritettävä mittari on verenpaine. ApoB:n mittauksen (tai minkä tahansa sen korvaavan mittauksen kuten LDL-kolesterolin tai hiukkaskokojakauman) edellyttää laboratoriossa käyntiä, kun taas verenpaineen voi mitata helposti päivittäin kotona. Mielestäni vaaka tarvitsee verenpainelaitteen, jotta siitä olisi todellista hyötyä. Onneksi Withings tarjoaa sellaista, ja tilasin juuri BPM Connect -laitteen. Se kalliimpaa laitetta (“BPM Core”) et varmaankaan tarvitse. Sen EKG-toiminto on huonompi kuin Body Scanin, ja vaikka sen digitaalinen stetoskooppi varmasti toimii, en ole nähnyt mitään validointia tämän toiminnon toimivuudesta sydänläppävian varhaisessa havaitsemisessa. Ja samoin kuin EKG-toiminto, läppävika on useimmiten toissijainen muihin sairauksiin nähden. En voi vielä kommentoida tämän laitteen hyödyllisyyttä, mutta luulen, että se on samanlainen kuin EKG:n: pieni hyöty ihmisille, jotka eivät todennäköisesti osta laitetta.
 
Pidän Body Scan:in “silmät kiinni”-toiminnosta. Vaikka kaksiteholasien ansiosta en kuitenkaan pysty lukemaan mitään, kun kurkistan alaspäin vaa'an näyttöä, tämä on IMHO erittäin hyödyllinen. Samoin kuin henkilökohtaisessa taloudessa, numeroiden päivittäiseen seurantaan ei ole mitään syytä. Mittausvirhe on suurempi kuin mikään merkityksellinen muutos, joka voi tapahtua 24 tunnin aikana. Haluan silti seurata muutoksia, ja sen uusi vaaka tekee sitä luotettavasti.
 
WITHINGS MOBIILISOVELLUS

Älypuhelimen Withings appissä on vielä parantamisen varaa. Se esimerkiksi yrittää määrittää toimintojen keston (esim. juoksuaika ja -matka), mutta se onnistuu harvoin tarkasti jos et käytä yhtensopivan urheiluseurantasovelluksen. Minusta Withings app tarvitsee avoimen API:n, joka voi liittyä kolmannen osapuolen urheiluseuranta-appiin. Valitettavasti standardeja ei ole olemassa. Käytän esimerkiksi “OpenTracks” juoksu- tai pyöräilysuoritukseni seuraamiseen. OpenTracks on erittäin tarkka, mutta ei ole mitään tapaa saada sovellusta synkronoimaan tietoja automaattisesti Withings-sovelluksen kanssa. En halua ostaa erityistä älykelloa harjoitteluni seuraamiseen, koska puhelimeni voi periaateessa tehdä kaiken tarvitsemani. Vaikka Withings kehuu tekevänsä yhteistyötä yli 100 sovelluksen kanssa juuri tämän synkin toteuttamiseksi, vain 12 niistä on urheiluseuranta-appiä. Näistä osa on jo lakkautettu (esim. JogMap). Toiset vaativat oman laitteen (esim. Fitbit) tai ovat tilauspohjaisia (esim. Tredict). OpenTracks:in kaltaisesta aidosti ilmaisesta sovelluksesta on puute. Vain neljä sovellusta näyttää toimivan matkapuhelimellani Withings appin kanssa: MapMyFitness, Runtastic, Endomondo ja Addero. Kokeilen niitä juuri nyt. Tovottavasti ainakin yksi niistä osoittautuu käyttökelpoiseksi.
 
VASTUUVAPAUSLAUSEKE: Tämä on täyspitkä versio tuotearvostelusta, joka on kirjoitettu Influensterin alustalle. Koska verkkoarviointilomakkeen maksimipituus oli 10000 merkkiä, halusin laittaa koko version jonnekin. Tämän arvostelun kirjoittaja on saanut tuotteen ilmaiseksi arviointitarkoituksiin.