Helsingin yliopisto on ulkoistanut osan IT-infrastruktuuristaan Microsoftille.
Kuva Michael JeltschHelsingin yliopisto on ulkoistanut osan IT-infrastruktuuristaan Microsoftille. Vaikka ulkoistaminen olisi lyhyellä aikavälillä halvempaa kuin vastaavien palvelujen tuottaminen paikallisesti, nettovaikutus on todennäköisesti negatiivinen menetettyjen työpaikkojen, osaamisen ja itsenäisyyden vuoksi. Tämän itsetuhoisen käyttäytymisen selittämiseen ei tarvita salaliittoteorioita, vaan syynä ovat vain huonot päätöksentekokriteerit, joissa ei oteta huomioon pitkän aikavälin ja ulkoistettuja kustannuksia. Pyrkiessään saamaan käyttäjät päivittämään uudemmat Windows-versiot Microsoft lopetti Windows XP:n laajennetun tuen 8. huhtikuuta 2014, ja yliopisto noudatti tätä kieltämällä XP-koneilta pääsyn verkkoon. Perusteluna oli, että XP:stä oli tulossa turvallisuusriski. Samaan aikaan Windows XP:n osuus oli edelleen noin 20 % kaikista Windows-asennuksista maailmassa (
https://www.statista.com/statistics/218089/global-market-share-of-windows-7/
). Vielä lokakuussa 2015 yli 100 miljoonaa tietokonetta käytti Windows XP:tä (
https://en.wikipedia.org/wiki/Usage_share_of_operating_systems
ja
https://www.statista.com/statistics/218089/global-market-share-of-windows-7/
), ilman että siitä olisi aiheutunut katastrofaalisia seurauksia. Windows XP:n käytön lopettaminen oli ongelma, sillä neljässä tutkimustyöhön tarvitsemassamme laitteessa on edelleen Windows XP. Käyttöjärjestelmää ei ole mahdollista päivittää ilman laitteiston uusimista (mikä maksaisi tuhansia tai kymmeniä tuhansia euroja ja on siksi lähes mahdotonta yliopiston nykyisessä tiukassa taloudellisessa tilanteessa). Eikä laitteiden käyttämiseen tarvittava ohjelmisto tietenkään ole yhteensopiva Windows 7:n kanssa. Tämän seurauksena emme voi hallita laitteita etäyhteydellä emmekä tehdä automaattisia varmuuskopioita. Jopa tietojen siirtäminen analysoitavaksi toiselle tietokoneelle edellyttää
Adidas-verkkoa
. Olin ottanut yhteyttä IT-tukeen hyvissä ajoin ennen Windows XP:n laajennetun tuen päättymistä ja pyytänyt heitä etsimään ratkaisua. Ilmeisesti mahdollisia ratkaisuja oli useita, ja IT-tuki alkoikin toteuttaa niitä, mutta henkilöstön vaihtuvuuden vuoksi projekti jouduttiin ”käynnistämään uudelleen” useita kertoja, ja eri tukihenkilöillä oli erilaisia näkemyksiä ongelman ratkaisemisesta. Yliopistossa toteutetun laajan ”fire and hire” -toimenpiteen myötä koko projekti hajosi jälleen. Tänä syksynä keskustelin jälleen tarpeistamme IT-henkilökunnan kanssa, mutta en ole toistaiseksi saanut mitään konkreettista apua. Tänä tiistaina halusin vihdoin selvittää, kuinka vaikeaa on todellisuudessa liittää Windows XP -kone verkkoon tavalla, joka ei vaaranna tietoturvaa, mutta mahdollistaa tiedostojen jakamisen, varmuuskopioinnin ja etäohjauksen. Kävin instituutin romupaikalla, jonne kerätään rikkoutuneita elektroniikkalaitteita, ja otin sieltä kolme vanhaa 10/100-verkkokorttia sekä muutaman ethernet-kaapelin. Yksi kortti ja yksi kaapeli olivat vielä toimintakunnossa, joten asensin verkkokortin Ubuntu 16.04 -tietokoneeseen ja liitin sen ethernet-kaapelilla yhteen XP-koneista. Määritettyäni verkkokortille IP-osoitteen manuaalisesti ja asennettuani Samban Ubuntu-koneelle pystyin liittämään Samba-jakon asemaksi Windows XP -koneeseen. Sitten tein Samba-jakon saatavaksi verkkosivun kautta. Koko homma kesti noin tunnin. Koska en ole IT-ammattilainen, käytin ehkä vielä kolme tuntia selvittämään, miten se tehdään (Samban asennus, Apache-palvelimen asennus, toisen verkkokortin konfigurointi, mikä ei tapahdu automaattisesti Ubuntussa). Tämä ratkaisu täyttää kaikki vaatimuksemme, ei maksanut mitään ja saatiin toteutettua yhden päivän kuluessa. Kirjoitan teknisistä yksityiskohdista myöhemmin, kunhan ehdin dokumentoida tekemäni toimenpiteet. Joustavuus on ehkä se, mitä eniten puuttuu, kun tarkastelen monia yliopistomme IT-projekteja. Mieleeni tulee erityisesti siirtyminen Drupaliin yliopiston verkkosivujen sisällönhallintajärjestelmänä. Valitettavasti tiedekuntamme käyttää edelleen Dreamweaveria verkkosivujensa luomiseen, minkä seurauksena monia verkkosivuja ei päivitetä lainkaan.
