50 kurkkua ja lisää tulossa
Pandemia + loma = parvekepuutarhan homma. Vaikka tomaatit ovat vielä vihreitä, kurkkusato on alkanut meillä noin kaski viikkoa sitten. Tähän mennessä olemme keränneet 50 kurkkua, joista 25 tänään. Ainakin saman verran on vielä roikkumassa kasveissa. Viime vuonna kurkut saivat varhain vihannespunkitartunnan, ja saimme vain hyvin pientä satoa. Ainoa asia, jonka tein toisin kuin viime vuonna, on se, että lisäsin lannoitteen jokaiseen kasteluun. Kokeilin kahta erilaista biologista lannoitetta, mutta ne eivät toimineet: nokkospohjainen (fermentoitu) lannoite oli niin pahanhajuista, ettemme voineet käyttää parveketta kolmeen päivään sen levittämisen jälkeen. Toinen kokeilemani lannoite oli matotee, joka on matofarmimme sivutuote. Se on periaatteessa hajuttomia, mutta matofarmimme on liian pieni tuottamaan riittävästi lannoitetta kurkkuille ja tomaateille, joilla molemmilla on suuret ravinnevaatimukset. Niinpä käytin pääasiassa vain Biolan kastelulannoitetta ja olen siihen erittäin tyytyväinen. Se sisältää tavallisen NPK:n (typpi, fosfori, kalium) lisäksi myös paljon mikromineraaleja.
On ehkä tärkeää mainita, että käytin parthenokarpista hybridiä "Profi" (https://www.nelsongarden.fi/fin/eur/p/vihannekset_120/kurkku-avomaan-_90340). Se on avomaankurkku, jonka siemeniä voi ostaa jokaisesta Prisma-tavaratalosta. "Parthenokarppi" tarkoittaa, että kasvi tuottaa vain naaraskukkia, jotka tuottavat hedelmiä ilman pölytystä. Koska hyönteisiä ei juurikaan ole, se on ainoa toteuttamiskelpoinen strategia parvekkeellamme.
Take-home-viesti: Ilman geenitekniikkaa ja synteettisiä lannoitteita en saisi parvekkeeltani yhtään vihannesta. Ja sama pätee koko maailmaan. Jos haluamme ruokkia 10 miljardia ihmistä tuhoamatta maapalloa, meidän on omaksuttava tieteellinen kehitys. Ilman vihreää vallankumousta tämä planeetta ei voisi elättää edes puolta nykyistä ihmismäärää. Ja vaikka viime vuosisadan puolivälissä kehitetyt korkeatuottoiset lajikkeet eivät teknisesti ole GMO:ita (geneettisesti muunnettuja organismeja), ne ovat geneettisesti voimakkaasti muunneltuja valikoivalla jalostuksella. Teknisesti - ja järjettömästi - termi "GMO" määritellään geenimuuntelumenetelmän (eli geenitekniikan), ei lopputuloksen mukaan. GMO:t ovat luultavasti turvallisempia kuin valikoiva jalostus, koska tiedetään tarkalleen, mitä tapahtuu, kun taas valikoivassa jalostuksessa valitaan myös geenejä, jotka eivät ole toiminnallisesti yhteydessä toisiinsa, mutta jotka ovat kromosomissa lähellä toisiaan. Ilman muuntogeenisiä organismeja ei ole kestävää tietä eteenpäin planeetallamme. Kysymys siis ei ole GMO:n puolesta tai GMO:ta vastaan, vaan siitä, mitä yksittäisiä tavoitteita geneettiset muutokset palvelevat.